Mitä opiskelet?

Opiskeluista sen verran että olen opiskellut teknistä piirtämistä sekä lentämistä. Yliopisto jäi kesken ja rupesin lukemaan javaa kaksi kuukautta. Sain duunia ja olen ollut nyt IT-alalla (yllätys yllätys) jo kaksi vuotta

Energiatekniikkaa lappeenrannan tekn.kork.koulussa.
Levyjen soitto on kyllä tällähetkellä englannin lisäksi ihan ykkösenä listalla joka käsittää: "mitä opiskelen"...

Kohta pitäs tuupata miksauskin kaikkien kuultavaksi

Originally posted by Caro:
Energiatekniikkaa lappeenrannan tekn.kork.koulussa.
Levyjen soitto on kyllä tällähetkellä englannin lisäksi ihan ykkösenä listalla joka käsittää: "mitä opiskelen"...

hei! samassa veneessä ollaan. ltkk:lla myös - kauppatieteitä tosin..

[ 24 January 2002: Message edited by: hiski ]

...

Joo mäki olen ltkk:sta, ja osastona tietotekniikka.

tietojenkäsittelytiede, helsingin yliopisto

ensin hain lukemaan psykaa (myös helsinkiin), sluibasin pääsykokeet enkä sitten päässyt sisään...kävin välissä intin ja päätin hakea jonkin muun aineen laitokselle... tärppäsi, ja samalla tiellä olen...

tosin jurppii hieman, että toi psyka vähän jäi; taidan loppujen lopuksi olla kuitenkin enemmän humanisti- tyyppiä...ajattelin lukea ensi lukuvuonna psykan vapaan puoliarvosanan (yleissivistävä sisällön suhteen osittain vapaavalintainen opintokokonaiuus kaikille yo:n opiskelijoille) ja katsoa, vieläkö nurmi on vihreämpää aidan toisella puolen...

@lïna: mitä tahansa sitten päätätkin tehdä, niin älä ota siitä turhan suuria paineita...ei sen "oman paikan" tarvitse heti löytyä...ei siitä ole mitään haittaa, jos näkee elämää vähän useammalta kantilta...

Originally posted by Lïna:
mä taidan rupee panikoimaan pikku hiljaa ku mul ei ole minkäänlaisia tulevaisuudensuunnitelmia ton opiskelun suhteen.

Harvalla sitä varmaan on todellakaan hajua siitä mitä haluaa / osaa / uskoo osaavansa / voi / jne. tehdä Itsellänikin on yksi tutkinto (sähköinsinööri) takana ja toista olen lukemassa TKK:lla (Tietoliikennetekniikka). Pääaineena on tietoliikennetekniikan käyttäjäksekeinen tuotekehitys ja sivuaineena organisaation johtaminen. Molemmat ovat hyvin ei-teknisiä ja enemmän humaaneja suuntauksia verrattuna yleiseen kuvaan siitä miksi tekniikan alan opiskelu ymmärretään. Tähän soppan voisi vielä lisätä sen, että olen töissä tietoliikennealalla tekemässä hommia, joihin minulla ei ole koulutusta. Ihan mielenkiintoisia asioita duunissa on tullut tehtyä, vaikka ei se aina herkkua olekaan.

Voin sanoa, että huolimatta 25 vuoden iästäni minulla ei ole todellakaan "varmaa" käsitystä siitä mitä haluan tehdä. Olen kuullut sanottavan, että "tuossa iässä pitäisi olla jo selvää". Miksiköhän? Tuntuisi tosiaankin karmealta asettaa itselleen jonkinlainen polku, jota kulkee eteenpäin vaikka päätä seinään hakkaamalla. Kiinnostavia asioita tulee ja menee, aistit ja ajatukset valppaina ja vapaina sitä on varmaan parasta olla liikkeellä ja poimia talteen kaikki vähänkään kiinnostavat jutut elämästä.

Kokemuksen hyvin syvällä rintaäänellä voin vielä sanoa, että paniikki, tulevaisuutensa murehtiminen, turha pohtiminen, asioiden vertailu ja muu sellainen saattaa sinut varmuudella lukkiutuneeseen tilaan, jossa mikään ei enää onnistu. Duunia on tehtävä, jotta saa asua, safkaa ja muuta kivaa. Ilman duunia saa vain asua ja safkaa, ja tuo muuta kivaa mitä rahalla saa on kuitenkin aika paljon elämästä.

Lopuksi kerron vielä parhaasta duunipaikastani. Insinööriopintojeni aikana olin yhden vuoden syyskuusta toukokuuhun kahtena kolmena iltana viikossa lajittelemassa postia Postin Ilmalan lajittelukeskuksessa Helsingissä. Homma oli yksinkertaista, työkavereina oli ikäisiäni opiskelijoita, pääosin tyttöjä yliopistolta. Duunivuorot olivat klo 18-22 ja palkkaa sai kahden viikon välein. Viimeisenä työpäivänäni odottaessani bussia lajittelukeskuksen pysäkillä katselin punaista taivaanrantaa ja kuuntelin korvalappustereoista Kentiä. Tuolloin ajattelin, että tämä on paras muisto mistään duunipaikasta minulla koskaan, ja toistaiseksi tuo nejän vuoden takainen kokemus on pitänyt täysin paikkansa.

Minä ainakin koen merkitykselliseksi sen että opiskeltava asia on sellainen mistä itse on kiinnostunut ja minkä parissa mielellään työskentelisi myös tulevaisuudessa.

Lähde siis toki ajattelemaan asiaa siltä kannalta, mikä sinua kiinnostaa. Jos et tiedä vielä ihan varmaksi, ota selvää vaihtoehdoista ja mietiskele niitä rauhassa. Jos valinta osoittautuu vääräksi niin opiskelupaikkaa voi toki myöhemmin vaihtaa..

Itse olen opiskellut tässä kyseisessä lukion jälkeisessä opinahjossa n. 1,5 vuotta ja nyt pikkuhiljaa alkanut muodostanut kuvaa siitä, mitä haluan opiskella ja tehdä tulevaisuudessa. Tämä kuva poikkeaa paljonkin siitä, mistä opintojen alkuvaiheessa luulin olevani kiinnostunut.

Helsingin kauppaoppilaitos.. taidan olla jo vakikalustoa sieltä, kun neljäs vuos jo menossa, eikä loppua näy

ja mä kyllä tiesin minne halusin mennä peruskoulun jälkee, ja sinne pääsinkin.

Kuten moni on jo sanonut, ei paineita päätöksestä kannata ottaa. Typerää että nykyään tavallaan odotetaan ihmisen päättävän tiettyyn ikään mennessä mitä tekee elämässään. Tärkeää on musta että liikkuu koko ajan jonnekin suuntaan eikä jumitu miettimään liian suurta askelta. Asiat kyllä loksahtaa kohdalleen, kun aika on kypsä ja itse on valmis siihen.

Mainittakoon että itselläni tuo loksahtelu alkoi vasta äskettäin, n. kahden vuoden yliopisto-opiskelun jälkeen. Opiskelen inhimillistä kokemusta (filosofiaa, kognitiotiedettä, psykologiaa, "pseudotieteitä", kulttuurimuotoja, musaa, bileitä, olemista... ) Kuten tuosta ehkä näkee niin nyt loksahteleekin isoja paloja kohdalleen ja se tuntuu TODELLA HYVÄLTÄ. Iloinen oon kun maltoin odottaa, vaikka järjestelmällisyysluonne hangoittelikin vastaan. Yliopistolla on tullut luettua kai n. 6-7 ainetta antropologiasta mainittujen kautta ohjelmointiin... Tuleva ammatti: tutkija, noita, hörhö, kalastaja, ihansamapääasiaettäviihtyy

Eli ei minusta mallia kannata ottaa, mutta älä hätäile vaan tee mitä tykkäät!

Viestintää KYAMK Kouvolassa mediatuotteiden suunnittelua tarkalleen. Kolmatta vuotta jo porhaltaa ja filmikuvaus tällä hetkellä kaikkein kiinnostavin juttu. Muuten aika vierähää enimmäkseen 3D animaation ja muun jengin kanssa puuhastellessa. Opiskelua en oikeastaan edes ajattele opiskeluna, vaan hauskana ajan vietteenä.

Kannattaa todellakin miettiä mihin hakee ja mitä elämältänsä haluaa. Muuten ajautuu opintojen kanssa umpikujaan ihan vaan motivaation puuttuessa.

Itse opiskelen TKK:lla paperitekniikkaa. Ja se on aivan äärettömän tylsää. Olen lukenut sivuaineena työpsykologiaa ja johtamista. Siinä on jotakin mieltä, mutta tämän kevään jälkeen ne kurssit on kasassa. Sitten on vaan tylsiä kemmanlabroja ja järkyttäviä puuopintoja.... rääh...

Opinnot eivät etenen juuri siitä syystä, että olen täysin väärällä alalla. Vaihtaminen on niin hankalaa, sillä TKK:n sisällä kaikki alat ovat yhtä kuivia ja ärsyttäviä... huom! tämä on VAIN minun tuntemukseni.
Tuotantotalouden puolelta löytyisi minuakin kiinnostavaa opiskeltavaa, mutta sinne on näillä lahjoilla ihan turha edes haaveilla.

Eli etsi ihmeessä oma alasi. Käytä mielikuvitusta ja mikäli taidot eivät ole esteenä niin toteuta unelmasi. Minä halusin nelivuotiaasta asti eläinlääkäriksi, mutta laiskuus esti pääsykokeisiin lukemisen. Nyt sitä sitten kärsitään ja yritetään hampaat irvessä saada kursseja kasaan.
Joku saattaa sanoa, että miksi ei Uhuu-tyttönen vaihda alaa.... ei se ole välttämättä niin helppoa.... ikää on jo takana ja alusta aloittaminen ei välttämättä onnistu niin helposti. Minulla on pieni lapsi elätettävänä, joten valmistua pitäisi jotta rahaakin tulisi. Sekin tuo jonkinlaista vastuuta....

Mutta onnea pyrkimyksillesi. Minä pidän peukkuja. Halusit sitten mitä tahansa!!!

Uhuu

Mä en opiskele - enää.
Viime syksynä valmistuin ja sain maisterin paperit yliopistosta, teoreettisen fysiikan laitokselta. Neljä vuotta siihen meni ja kyllähän siinä ehti pääkin hajota muutamaan otteeseen, mutta oli kyllä ihan palkitsevaa, kun sai vihdoin tutkinnon kasaan. Opiskelu oli ihan viihdettä, mutta on sekin mukavaa, kun ei ole enää mitään kummempia velvollisuuksia siihen suuntaan ja saa täysillä keskittyä aivan muihin juttuihin.

[ 25 January 2002: Message edited by: dixoff ]

Mun koulutus on vanhustyuöhön ja mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut perushoitaja. Siis ei lähihoitaja!

Pienen työtapaturman vuoksi tuli pakollinen ammatinvaihto ja nyt olen toimistosihteeri. Ihan kivaa puuhaa sekin vaikka olen pienestä pitäen haaveillut terveydenhuoltoalan hommista. No pääsin kuitenkin ekalla yrittämällä lukemaa perushoitajaksi ja sain aika kiitettävästi töitäkin tehtyä.

Kyllä mun mielestä kannattaa mennä opiskelemaan juuri sitä alaa mikä tuntuu omimmalta. Mietit mitä haluat, mikä sua kiinnostaa, paljonko olet valmis uhraamaan aikaasi opiskeluun...

Kyllä se siitä, tsemppiä!

Taidanpa olla ainoita oikeustieteen opiskelijoita tällä foorumilla. Eli Helsingin Yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 3. vuosi (tosin hitaanlaisesti).

Oikein mielenkiinotoista.

Parista ammatista on paperit jo - ja nyt verkkomediaa Helsingissä. Kiinnostuksen kohteet vaihtuu näköjään tiheesti.

tietotekniikkaa EVTEK:ssä, viimeistä vuotta = keväällä saa vihdoin vapautuksen koulutusputkesta..

Mutta en minä tiennyt lukion jälkeen alkuunkaan mitä sitä tekisi. Ensin menin töihin talonmieheksi töölöön, sitten armeijaan, sitten firmaan mikä myi pc-pelejä, pleikkari/nintendo-pelejä ja muuta peliroipetta. Sitten pitikin hakea jonnekkin ja jostain syystä valitsin EVTEK:n ja pääsin sisään.

Vaikka olen puljannut tietokoneitten kanssa 8-vuotiaasta asti (C-64 kunniaan) ei ura tietokoneiden kanssa ollut selviö. Yhdessä vaiheessa minun piti vakavissani alkaa matematiikan opettajaksi ja kävinkin ylliopistolla pääsykokeissa. Lukion jälkeen tuo lukemisen halu olikin pahasti laantunut enkä jaksanut lukea pääsykokeisiin -> en päässyt sisään.

EVTEK:n pääsykokeet olivatkin jostain syystä niin helpot, että niistä pääsin läpi hyvin vähällä lukemisella ja uravalinta tuli siinä. Olen kyllä ihan tyytyväinen ja pidän työstäni, mutta arvostan erittäin paljon sitä, että olen ollut niin monessa eri työpaikassa mm. kaupan kassana, siivojana, talonmiehenä, kaupan maitokaapissa ja toimistoduunarina. Nämä kokemukset ovat opettaneet erittäin paljon työelämästä ja ovat avartaneet 24-vuotiasta mieltäni hyvin paljon.

Se että ei tiedä mitä haluaa elämältään ei ole este sen elämiselle. Minulla kaikki on tapahtunut puolivahingossa, kun olen vain nauttinut siitä mitä elämästä olen irti saanut. Kyllä se siitä. Tehkää sitä mistä nautitte.

Opiskelut on toistaiseksi opiskeltu, muutamaltakin alalta, mutta siltikään ei oo ihan kaikki palaset loksahtaneet kohdalleen.
Tällä hetkellä markkinoinnin ja myynnin parissa ikipinnallisella trendi-alalla.Kaippa sitäkin voi kutusa työksi, että ramppaa kaikenmaailman kissanrisitäisissä tarkastelemassa minkälaiset hihat on IN ensi keväänä
Maskeeraajana kuitenkin voin toteuttaa taiteellisia ambitioita ,jota voi oikeasti sanoa unelma-ammtiksi.Tekisin sitä vaikka en saisi rahaa
Laulu opinnot vievät tällähetkellä paljon aikaa vaikka ammattia en luultavasti tältä saralta aiokkaan...
Onnellisiksi yleensä kuvataan ihmisiä,jotka kulkevat turvallista putkea pitkin koulusta kouluun ja siitä töihin aina omakotitaloon, 2,5 lapseen ja labradorinnoutajaan....miksi näin

Monella nuorella ihmisellä on sama ongelma, ei minkäänlaista hajua mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa, tai tavoitteet ovat jotain astronautin tasoa.

Tähän mennessä olen ollut kesätöissä kunnon duunarin hommissa ja se ei ole minua varten. Tällä hetkellä taas teen toimistotyötä, joka on myös aivan perseest*.
Tänä keväänä PÄÄSEN arkeologian pääsykokeen läpi ja mennen lukemaan sitä.
Mutta turha siitä on hernettä nenään ottaa, vaikka ei pääsisikään, kun lasissa on 20 ja aikaa on vielä vaikka kuinka paljon opiskella ym. Kyllä sitä sitten on loppuelämä aikaa olla töissä (kirjaimellisesti)
Väisty Indiana Jones! Pan on täällä

[ 25 January 2002: Message edited by: Pan ]

mä taidan rupee panikoimaan pikku hiljaa ku mul ei ole minkäänlaisia tulevaisuudensuunnitelmia ton opiskelun suhteen.
eli kertokaa rakkaat plattarilaiset opiskelustanne! mitä alaa, missä? ja pääsittekö opiskelemaan sitä mitä halusitte?
tai vaihtoehtoisesti kertokaa millast duunii teette?

mul on viel "armonaikaa" syksyyn asti, jolloin pitäis se kauan haviteltu valkolakki saada päähän.....