Parhaat elokuvat
Paha Maa
No hyi helvetti. Tässä copypastena steltistä omat kommentteni ko. merkkiteoksesta:
Siis voi vittu miten paskasti käsikirjoitettu leffa. Voiko olla kornimpaa kuin tehdä leffa jonkun Eppu Normaalin biisin ja Tolstoin novellin yhdistämällä ja vielä alleviivata homma alussa niin ettei jää kellekään epäselväksi mistä on kyse. Sitten 1,5 tuntia synkistelyä, epäuskottavaa juonenkuljetusta ja ripaus moralisointia. Argh. Koko leffassa oli tasan yksi henkilö jota kohtaan tunsi mikäänlaista sympatiaa (pölynimurikauppias), muut olivat aika pitkälle pelkkiä fasadeja joihin oli ripustettu tiettyjä ominaisuuksia. Päähenkilö (Jasper Pääkkönen) oli täysin yhdentekevä hahmo jota ei koko leffassa olisi tarvittu mihinkään jos käsikirjoittaja olisi osannut hommansa.
Hyvää leffassa oli näyttely, improvisoitu dialogi toimi (niinkuin se yleensä tuppaa toimimaan), valmiiks kirjoitettu ei mutta sitä olikin onneksi vähän. Paskaa oli käsis ja leikkaus, visuaalinen puoli sellaista kouluarvosana seiskaa eli ei nyt ihan täyttä jöötiä mut ei kyllä mitenkään mainittavaakaan. Äänet ok, yllättävän hyvin oli pärjätty neljällä biisillä koko leffa.
*klip*
käsikirjoituksen loogiset aukot kieltämättä vähän hämäs, mutta onneks leffa oli muilta osin niin vaikuttava ettei haitannu :)
Nimetön [Los Sin Nombre], oli kaikin puolin loistava leffa (tuli vuokrattua).. Mukavan häiriintynyt ;)
...
tää oli jotenkin hölmö tapaus - leffan jännityskohtaukset yms visuaalisuus olivat kohdallaan, mutta ne pilattiin aika tehokkaasti leffan "helpotus"-yms-kohtausten överi-imelällä tv-draamaelokuvamusiikilla.
Closer
Ei välttämättä osu topikkiin suoranaisesti, leffa oli kyllä varsin hyvä mutta tuskin kuitenkaan omaan "parhaat"-kategoriaan putoava. Pakko vaan mehustaa Natalie Portmania. Itselläni on leffaliput tallessa vuodesta -91 alkaen, ja voin hyvällä omallatunnolla myöntää että 29.09.1994 klo 16:30 -> 18:30 tunsin itseni hieman pedofiiliksi vaikken nyt Natalieta sen vanhempi olekaan kuin 17-vuotiaana ikuisuudelta tuntuneet 4 1/2 v. Nimittäin tytön roolisuoritus Leon - The Professional-leffassa iski kuin klassinen korkeajännitys, ja viimeistään Closer- roolissa Natalie pistää itsensä tosissaan peliin (tosin esim. Beautiful Girls-pätkän henkilötulkinta kyllä pönkitti uskoani tytsyn skilsseihin.)
Garden State on ollut tilattuna jo reilun kuukauden päivät, ja kaiken kuulemani perusteella Natalien Oscar-ehdokkuus olisi ollut ansaittu kenties paremminkin tuon leffan perusteella, mutta joka tapauksessa ei voi muuta kuin myöntää että kyseiselle neidille on jaettu syntymässä poikkeuksellisen anteliaalla kauhalla. May your star continue to soar.
:hah:
I know, i'm a dirty old man ;) Toisaalta, kukapa ei olisi.
t:resin ate her
1.kuin raivo härkä. 2. taxikuski.
3. new york new york. 4. uuno-leffat
5. clintin filmit. 6. batman 1989,1992.1995
7. kevät koittaa hitlerille 1968 tuli eilen telkusta
8. beethoven
9.kummisedät
10.manaaja
11.poltergeist 1982
12.u-96 1981
tossa noi on ainakin ja yks filmi nimeltään gladiator on myös hyvä
manaaja 1973-1977
eyes wide shut
ja sitte oon nähny mm nämä Tuntematon sotilas 1955. palmu-elokuvat.
meiltähän tämä käy. sekä jenkkifilmeistä sellaiset kuin purple hearts < jossa oli cheryl ladd. leon. blade runner,
Der Untergang-Perikato
Ei paljon lisättävää ole elokuvaan.
Ensimmäinen elokuva jossa yleisö oli hiljaa poistuessaan teatterista.
Hämmentävää.
Paha Maa
No hyi helvetti. Tässä copypastena steltistä omat kommentteni ko. merkkiteoksesta:
Siis voi vittu miten paskasti käsikirjoitettu leffa. Voiko olla kornimpaa kuin tehdä leffa jonkun Eppu Normaalin biisin ja Tolstoin novellin yhdistämällä ja vielä alleviivata homma alussa niin ettei jää kellekään epäselväksi mistä on kyse. Sitten 1,5 tuntia synkistelyä, epäuskottavaa juonenkuljetusta ja ripaus moralisointia. Argh. Koko leffassa oli tasan yksi henkilö jota kohtaan tunsi mikäänlaista sympatiaa (pölynimurikauppias), muut olivat aika pitkälle pelkkiä fasadeja joihin oli ripustettu tiettyjä ominaisuuksia. Päähenkilö (Jasper Pääkkönen) oli täysin yhdentekevä hahmo jota ei koko leffassa olisi tarvittu mihinkään jos käsikirjoittaja olisi osannut hommansa.
Hyvää leffassa oli näyttely, improvisoitu dialogi toimi (niinkuin se yleensä tuppaa toimimaan), valmiiks kirjoitettu ei mutta sitä olikin onneksi vähän. Paskaa oli käsis ja leikkaus, visuaalinen puoli sellaista kouluarvosana seiskaa eli ei nyt ihan täyttä jöötiä mut ei kyllä mitenkään mainittavaakaan. Äänet ok, yllättävän hyvin oli pärjätty neljällä biisillä koko leffa.
En oo vielä tähän päivään mennessä nähny yhtään uskottavaa käsikirjotettua elokuvaa, ei voi olla arviontikriteeri - ei tarinoita oo tarkotettu "uskottaviks" vaan tarinoiksi!
Mä kyllä tykkasin tosta, hetkittäin aidosti synkkä ja suomalaisilta näyttelijöiltä poikkeuksellisen kovat suoritukset. Eppujen ja Tolstoin naittaminen toimi tossa konseptissa ihan mainiosti, ja kuvaus ja leikkaus oli mun mielestä helvetin hyvin hallittua alusta loppuun.
Jasper ei kai ollu päähenkilö sen enempää ku muutkaan?
Mulle toi oli tietääkseni eka kurkittu Louhimiehen elokuva, ja vaikka toi nyt ihan topkymppiin mahdukaan, niin varmasti katon äijän seuraavan tekeleen. Tossa oli kuitenkin aimo annos kunnianhimoa ja riskinottoa.
En oo vielä tähän päivään mennessä nähny yhtään uskottavaa käsikirjotettua elokuvaa, ei voi olla arviontikriteeri - ei tarinoita oo tarkotettu "uskottaviks" vaan tarinoiksi!
Eipä oo tarkoitus tunkeutua liian syvälle keskusteluun, mutta kuvittelisin Mekaanikon tarkoittavan uskottavuutta itse tarinan/elokuvan kehysten sisällä - eikä tapahtumien ym. uskottavuutta suhteessa elokuvan ulkopuoliseen elämään. Ja tuo uskottavuus (kuten topikin otsikkokin) on joka tapauksessa hyvin henkilökohtainen ja moniulotteinen asia.
En oo vielä tähän päivään mennessä nähny yhtään uskottavaa käsikirjotettua elokuvaa, ei voi olla arviontikriteeri - ei tarinoita oo tarkotettu "uskottaviks" vaan tarinoiksi!
No Samus-Ville tossa jo tiivisti aika hyvin mistä on kyse. En mä edellytä tarinoilta täydellistä vastaavuutta ulkomaailman kanssa, joskin on sellaisiakin elokuvia nähty joita on jäänyt miettimään että oliko tämä dokumentti vai fiktio. Mutta jos puhutaan realistisen tyylilajin elokuvista, tarinan pitäisi olla uskottava, so. sen pitäisi tarjota immersiivinen kokemus niin että pystyy pitämään henkilöitä aitoina ihmisinä, jotka toimivat kuten ihmiset toimivat eikä vain marionetteina joihin on ripustettu tiettyjä ominaisuuksia.
Mä kyllä tykkasin tosta, hetkittäin aidosti synkkä ja suomalaisilta näyttelijöiltä poikkeuksellisen kovat suoritukset.
Näytteleminen oli elokuvassa hyvää, mistä lienee kiittäminen improvisaatiometodia. Valitettavasti se ei riitä kun käsikirjoitus on mitä on.
Jasper ei kai ollu päähenkilö sen enempää ku muutkaan?
No olihan se kuitenkin se keskushenkilö josta kaikki lähti liikkeelle ja lohon lopuksi päädyttiin. Ja nimi ensimmäisenä alku- ja lopputeksteissä ja naama julisteessa.
the woodsman tuli katsottua eilen. kevin bacon oli aika sympaattisena.
Omat suosikkini ovat:
-Basketball Diaries
-City of God(Cidade de Deus)
..ja muut vastaavat..
:panic:
[Keskustelua elokuvasta "Paha maa"]
Äänet ok, yllättävän hyvin oli pärjätty neljällä biisillä koko leffa.
Niin, nimeltämainitsemattoman suomalaisen DJ:n käsialaa :) Loivat hyvin sellaisen "olen jossain muualla kuin tässä hetkessä" tunteen.
Kävin just kattomassaThe Machinist:n, oli aivan älyttömän hyvä.
Paras leffa mitä nähny aikoihin ja Christian Bale veti jälleen mahtavan roolin. :hearts: :heart: Suosittelen!
Tää on kyllä pakko DVD ostos!
[ http://www.imdb.com/title/tt0361862/ ]
Kävin just kattomassaThe Machinist:n, oli aivan älyttömän hyvä.
Paras leffa mitä nähny aikoihin ja Christian Bale veti jälleen mahtavan roolin. :hearts: :heart: Suosittelen!
Tää on kyllä pakko DVD ostos!
[ http://www.imdb.com/title/tt0361862/ ]
Kävin kans tällä viikolla tän kattomas, ja olen samaa mieltä.
Leffan synkkä ja vainoharhainen tunnelma pysyi hyvin kasassa koko keston ajan, ja iso plussa sille, että ei sorruttu mihinkään säikyttelyihin. Myös leffan soundtrack oli mukavan karmiva theremin-taustoineen.
Parasta Machinistissa oli kuitenkin Christian Bale, jonka luurankoinen olemus on jo näky itsessään.
The Machinist
Oli kyllä todella laadukas paketti joka osa-alueelta. Monitahoinen ja haastava kokemus niille, jotka nauttivat pintaa syvemmästä elokuvataiteesta. Kehoitan jo etukäteen valmistautumaan pienimpienkin yksityiskohtien rekisteröimiseen. _Erittäin_ tiukkaa ja moniulotteista käsikirjoittamista. Toimii siis kelvollisesti, vaikka monet detaljit sujahtaisivatkin ohi sen hetkisen ymmärryksen tai jopa huomiokyvyn. Selkeä hankinta DVD-hyllyyn.
Vahva suositus.
T. Trent Reznor
Sideways oli juuri niin hyvä kuin oli syytä odottaa, menee välittömästi hankintalistalle. Thomas Haden Church oli ilmiömäinen, tästä miehestä toivottavasti kuullaan vielä paljon, kaverin suoritus vakuutti samalla tavalla kuin William H. Macyn legendaarinen Jerry Lundegaard aikoinaan Fargossa.
t."The day after yesterday"
Joo. Tulin juuri The Machinistin myöhäisnäytöksestä ja voin sanoa yhtyväni täysin Samus Aranin, Headsin ja Jorkin kommentteihin. Leffa oli tasan niin hyvä kuin odotinkin, ja Balen suoritus vielä parempi. En salettiin saa unta kun rupean miettimään sitä kaikkea symboliikkaa ja pieniä yksityiskohtia, mitä siinä oli. Lisää tällaista!