Kolahtaako kirjat?
Viimeisimmät ovat olleet Dalai laman Kindness,clarity&insight, ja samalta kirjailijalta Onnellisuuden taito. Varsinkin jälkimmäistä suosittelen vaikkei olisi tiibetinbuddhalaisuudesta kiinnostunutkaan
Tällä hetkellä menee Sangharakshitan Guide to a buddhist path.
Asianvierestä-kirjallisuudesta (*vink*) suosikki on B.E.Ellisin Glamorama ja American Psycho.
Jeff Longin Helvetin piirit oli myös megahieno.
Hmm... pikku sisäinen ristiriita ehkä mun kirjamaussa
[q]toma:
Pratchett on kyllä vitun mainio... Pitäisiköhän lukea noi kaikki uusiksi :D
[/q]
Onse kyllä joo...ja Kurt Vonnegutilla on sellaista ironiaa kirjoissaan, että olen lukenut kai kaikki kirjat?
Tykkään lukemisesta ihan älyttömästi ja luin jossain vaiheessa viitisen kirjaa viikossa. Nyt en ole lukenut paljon mitään, ku on huonosti aikaa...
Toi kuolleiden kirja pitäs lukee heti heti enstilassa, pitänee tilata elloksesta neljäs simmu
[q]Summerblink:
Viimeisimmät ovat olleet Dalai laman Kindness,clarity&insight, ja samalta kirjailijalta Onnellisuuden taito. Varsinkin jälkimmäistä suosittelen vaikkei olisi tiibetinbuddhalaisuudesta kiinnostunutkaan
Tällä hetkellä menee Sangharakshitan Guide to a buddhist path.
Asianvierestä-kirjallisuudesta (*vink*) suosikki on B.E.Ellisin Glamorama ja American Psycho.
Jeff Longin Helvetin piirit oli myös megahieno.
Hmm... pikku sisäinen ristiriita ehkä mun kirjamaussa
[/q]
Mitäs ristiriitaa tossa on: mullakin oli alkuvuodesta samaan
aikaan kesken Sogyal Rinpochen Tiibetiläinen kirja
elämästä ja kuolemasta ja Blanche Bartonin Secret
Life of a Satanist: The Authorized Biography of Anton Lavey
Onhan se parempi pitää silmät auki - ne kaikki kolme.
Yksipuoliset lukutottumukset ovat kuin yksipuolinen ruokavalio:
kyllä sillä toimeen tulee, mutta kokonaisuuden kannalta
valikoiva runsaus on ravitsevampaa keholle ja mielelle.
[muokattu 24.6.2003 21:43]
Nykyään tulee liian vähän luettua, valitettavasti. :( Viimeksi taisin lukea "John Irwingin: Oman elämänsä sankari". Se oli ihan hyvä. Jokainen ihminen tekee itse valintansa ja johdattelee itse elämänsä suuntaa.
Ennen tuli aika paljonkin luettua, mutta nykyään ei olevinaan aika riitä.
*tonks* mulla menee lukeminen aina kausittain, yöpöydällä oleva kirja lepää välillä useammankin kuukauden kunnes nostan sen taas esiin ja kahlaan loppuun päivässä tai parissa. samaten usein on ainakin pari, kolme kirjaa joita luen rinnakkain. nyt kesken will selfin suuret apinat, tosin se on kerännyt pölyä jo muutaman viikon. yhtä ainoata suosikkikirjaa en millään kykenisi nimeämään, enkä näe syytäkään sillä eri mielialoissa putoaa nin erityyppiset teokset. viimeaikoina olen tainnut kuitenkin hehkutella sadan vuoden yksinäisyyttä parhaimmaksi koskaan lukemakseni. maaginen realismi ja etelä-amerikka!
Nyt tulee mun pieni salaisuus..
Mä oon hillitön Harry Potter fani..
Mä oon lukenu kaikki 4 kirjaa jotka on ilmestyny suomex...*plur*
Niitä lukiessa aika meni kivasti eteenpäin...*hymy*
Mut kyl edelleen hyvinä kirjoina suosittelen
Taru Sormusten Herrasta ja
Seppo Jokisen Piripolkka..*joo*
huh,
Alber Camus:n essee-kokoelma Kapinallinen Ihminen on mahtava. Seuraavaksi luen hänen novellinsa Sivullinen.
kandee stekkaa!
Pratchett on kyllä vitun mainio... Pitäisiköhän lukea noi kaikki uusiksi :D
niin juu, noiden filosofisten opusten lisäkis tieteiskirjallisuutta on tullut luettua paljon. Suosittelen kaikille lämpimästi Orson Scott Card'in Ender's Game -kirjaa.
Muita suosikkeja ovat mm.
Poul Anderson
Greg Bear
David Brin
C.J. Cherryh
Elisabeth Moon
Fredrik Pohl
Ei noi Harry Potterin kirjat ole yhtään huonoja
Sain uusimpaan Rowlingin puumerkin ja ensimmäiset 100 sivua takana
Muita hyviä kirjailijoita on mm. Tom Clancy, Brett Easton Ellis, Nick Hornby ja Franz Kafka
[muokattu 24.6.2003 12:47]
Viikon sisällä luettua:
Terry Pratchett - Hogfather
Terry Pratchett - Thief of Time
Terry Pratchett - Feet of Clay
Terry Pratchett - Interesting Times
Pratchett on sankarini, tsek.
[q]
Now consider the tortoise and the eagle.
The tortoise is a ground-living creature. It is impossible to live nearer the ground without being under it. Its horizons are a few inches away. It has about as good a turn of speed as you need to hunt down a lettuce. It has survived while the rest of evolution flowed past it by being, on the whole, no threat to anyone and too much trouble to eat.
And then there is the eagle. A creature of the air and high places, whose horizons go all the way to the edge of the world. Eyesight keen enough to spot the rustle of some small and squeaky creature half a mile away. All power, all control. Lightning death on wings. Talons and claws enough to make a meal of anything smaller than it is and at least take a hurried snack out of anything bigger.
And yet the eagle will sit for hours on the crag and survey the kingdoms of the world until it spots a distant movement and then it will focus, focus, focus on the small shell wobbling among the bushes down there on the desert. And it will leap...
And a minute later the tortoise finds the world dropping away from it. And it sees the world for the first time, no longer one inch from the ground but five hundred feet above it, and it thinks: what a great friend I have in the eagle.
And then the eagle lets go.
And almost always the tortoise plunges to its death. Everyone knows why the tortoise does this. Gravity is a habit that is hard to shake off. No one knows why the eagle does this. There's good eating on a tortoise but, considering the effort involved, there's much better eating on practically anything else. It's simply the delight of eagles to torment tortoises.
But of course, what the eagle does not realize is that it is participating in a very crude form of natural selection.
One day a tortoise will learn how to fly.
[/q]
-Terry Pratchett - Small Gods
Nykyään en tee mitään muuta, ku lueskelen. En ymmärrä miksi dissasin tuota hommaa aikasemmin. Lukekaa ihmiset, lukekaa! Parempaa viihdettä ku tv (ellei sieltä tuu PORNOA!)
[muokattu 24.6.2003 13:22]
Joo tulee kyllä ns. snadisti luettua, pari kirjaa viikossa suunnilleen. Tässä pari viime ajoilta.
Fantasiapuolelta (vanha suosikki) uusi yllättävän loistava tuttavuus:
Terry Goodkind - The Sword of Truth -sarja, jonka ensimmäinen kirja on Wizard's First Rule.
Ensimmäinen fantasiakirja pitkään aikaan joka todella nappaa otteeseensa. Melko aikuista ja kekseliästä fantasiaa.
Faktapuolelta erinomaisen loistava kirja, tosin vaatii jonkin verran matematiikan tajua:
Rudy Rucker - Infinity and the Mind
Kirja käsittelee sekä äärettömän käsitettä matematiikassa ja todellisuudessa että äärettömän historiaa. Loistokirja.
[muokattu 24.6.2003 13:40]
[q]Armin:
Neil Gaiman : Unohdetut jumala *sydän*
[/q]
Neil Gaiman on kans melko äijä. Terry Pratchettin kanssa
kirjoittamansa Hyviä enteitä on yksi
viime vuosisadan parhaita teoksia (Pratchettin
Small Godsin ohella), ja Gaimanin Sandman -sarjakuva
on korkeakirjallisuuden klassikko jo itsessään.
Puhumattakaan Books Of Magicista, jonka päähenkilö
muuten muistuttaa hämmästyttävän paljon erästä
Harry Potteria. Suosittelen kaikille Potterin ystäville,
Books Of Magicin ensimmäinen osa ilmestyi taannoin
suomeksikin, jossain Egmontin sekundajulkaisussa.
[q]elisak:
Onse kyllä joo...ja Kurt Vonnegutilla on sellaista ironiaa kirjoissaan, että olen lukenut kai kaikki kirjat?
Tykkään lukemisesta ihan älyttömästi ja luin jossain vaiheessa viitisen kirjaa viikossa. Nyt en ole lukenut paljon mitään, ku on huonosti aikaa...
[/q]
Hmm enpä olekaan Kurt Vonnegutia lukenut, olen vähän lokeroinut sen mukataide-höpöhöpö- hienostelu-sarjaan... Täytynee kokeilla :)
[muokattu 10.7.2003 20:25]
frank w abagnaylen omaelämänkerta catch me if you can vaikuttais olevan ihan lukemisen arvoinen. myöskin kolmas konstaapeli -niminen hämmentävä irlantilaistarina kannattaa zekata. loistavaa.
aijuu - ja ikisuosikki eureka street, belfast. pitää zekata vielä noi kirjailijat...
Aku Ankka on paras
kyllä tolkienia jaksaa lukea mutta muuten romaanit jäänyt hiukan vähiin et sit kun saa jotain tieteestä(varsinkin tähtitieteestä) ja historiasta kertovia kirjoja niin sitten on kyllä vaikea saada nokkaa irti
mul ei kyl oo aikaa lukee yhtää mitään...
ja muutenki päähän ei vain mene mikää
ainut mikä menee pään sisälle on musan vääntäminen
eikä sitäkään välttämättä tarvii vääntää sitä tulee...
joskus yritin kyl lukee jotaki kirjaa en muista mikä kirja oli kyseessä mutta siitäkään ei tullut mitään
kolme ekaa sivua kun olin lukenu aattelin että ei tää oo kiinnostavaa...
no oke kolme ekaa sivuu ei sano mitää enintään kiitokset mahtii niihin jne...
mutta siis en vain ole kiinnostunut...vaikka olisihan se hienoa jos tajuisi kaikenmaailman juttuja ja jos lukis paljon...ääh...liian kauan kestää toi lukeminen yleensäkin
se on liian hidasta puuhaa mulle...mä myönnän lukeneen viivi & wagneria, akkareita ja kaikki bertin päiväkirjat...siinä on ne mitä on tulluu luettuu
dissatkaa vapaasti kun olen näin epäsivistynyt että en osaa edes kirjoittaa oikein enkä käytä pisteitä taikka pilkkuja mut mä oon se mik oon ja...mua ei kiinnosta...mutta en väitä että kaikki maailman kirjat on huonoja...ei todellakaan ole...siitä olen varma miksi muuten kaikki lukis niitä jos ne olisi huonoja...ja sekin on lukijan päässä lukija päättää onko kirja huono...
ja mitä mä olisin haukkumaan kirjoja kun en niitä ole lukenut...sitten olisi eri asia jos olisin lukenut jo monta kirjaa ja alkaisin haukkua koska silloin olisi perusteitakin...no täs mun message eli...jos pidätte lukemisesta jatkakaa koska se on hieno tapa laajentaa käsitystään monista asioista ja voi nähdä erilaisia näkökulmia eritilanteissa...mutta jos ette pidä lukemisesta niin...miettikää ite että miksi ette lue (?)
itse teen musaa ja ei ole aikaa paitsi ennen nukkumaan menoa ja silloinkaan en jaksaisi pottaa laittaa töihin että mitähän tossa tarkoitetaan? eli akkari linjalla...
mutta jos tiedätte jonkun kirjan jota on helppo ymmärtää ja joku semmoine mukava niin otan kyllä ehdotuksia vastaan...
itse olen kyllä pienestä pitäen pelannu kaiken maailman roolipelejä:
FF1-9 (FF8 oli pettymys)
suikoden 1-2
legend of mana
breath of fire 2-3
jne...
mutta noille peleillekään ei ole enään aikaa...viimeksi on tullu pelattua joskus 2 vuotta sitten kunnolla...
Aloin miettii mitä on tullu luettuu ja masentaa oikeen todeta etten oo lukennu mitään kunnon kirjallisuutta paljon paskaakaan lähiaikoina. Johtunee paljolti kyllä siitä että joutuu noita koulun tiiliskiviä lukemaan aika urakalla, eikä aikaa opiskelujen, töiden ja muiden aktiviteettien jälkeen tahdo olla (selityksiä)
Sitten kun luen, luen aika laidasta laitaan: dekkareita, rommaneita, filosofiaa, asiaa... suomeks, ruotsiks tai englanniks (useimmat kirjat kannattaa tosiaankin lukea alkuperäiskiellään - tietysti noi itämaiset on vähän haastavampia *ding*). Tällä hetkellä menossa Kafkan Oikeujuttu, joka on jäänyt lukematta aikaisemmin. Aika loistavaa kamaa
Suosikkeja vaikea sanoa, riippuu niin tyylilajista ja omasta fiiliksestä aina. Jätän listaukset suosiolla muille...