Minkä leffan katsoit viimeksi ?

[q]Wolverine, 9.5.2010 14:13:
Tarina: imo vanhoissa keskityttiin enemmän siihen itse tarinan läpiviemiseen kun taas uusissa käytettiin enemmän aikaa turhanpäiväiseen selittelyyn (LotR style) ja näiden eri rotujen ja planeettojen käsittelemiseen (minkä epicuros itse rankkasi plussaksi).
[/q]

Imho taas uudet oli mahtavia nimenomaan sen takia, etten voinut kelloa katsoa missaamatta jotain olennaista. Tosi intensiivistä meininkiä joitakin pitkäksi venähtäneitä taistelukohtauksia lukuunottamatta (joista varsinkin upeiden koreografioiden vuoksi pystyi kuitenkin jopa nauttimaan). Turhanpäiväistä selittelyä en näiden rotujen ja planeettojen käsittelemisessä havainnut, vaan ne esiintyivät elokuvassa lähes saumattomana osana juonta.

[q]Näyttelijät: Noiden vanhojen näyttelijät uppos paljon paremmin. Harrison Fordin karismaa ei yksinkertaisesti voita mikään noiden uusien näyttelijöiden suorituksista. Mark Hamill oli helvetin hyvä ensimmäisessä ja ainoassa huippuroolissaan.

Uusien Star Warsien näyttelijävalinnat oli mielestäni ihan ok, isolla budjetilla ja Star Warsin jo valmiiks helvetin kovalla brändillä saatiin tuotua paljon huippuluokan näyttelijöitä kasaan (Samuli, Liam Neeson jne). Ewan McGregor teki hyvän roolin kaikissa leffoissa mutta Hayden Christensen ei kyllä koskaan toiminut, puhumattakaan Natalia Portmanista joka ei vaan jostain syystä oo mun makuun ollenkaan.
[/q]

Imho näyttelijätyöskentely oli puolin toisin osin ontuvaa ja osin just nappiin. Fordin karisma on kiistatonta. Hamill toimii kyllä poikasen roolissaan, mutta ei onnistu esimerkiksi VI kuolemantähdellä Emperorin manipuloimana nostattamaan tunteita lähellekään samaan kastiin kuin Hayden Christensen Anakin Skywalkerina III:ssa. Muutenkin mun mielestä Hayden Christensen toimii mahtavasti sellaisena "kahtaalle revittävänä" persoonana, se häiriintynyt katse oli aivan mahtava. Muuten noiden uusien elokuvien näyttelijäsuorituksia on tosi vaikea arvioida, koska suht ilmeetön suhtautuminen asioihin taitaa olla sellainen "jedi-thing". Palpatine taas toimi oikein hyvin.

Sen myönnän, että varsinkin Natalie Portmanin työskentely joissain kohtauksissa on aivan käsittämätäntä. En voi ymmärtää, miten sellaiset otot on päässeet editointipöydältä elokuvaan asti. Ylipäänsä Natalie Portmanin hahmoa pystyy katsomaan vain ajatellen, että Naboolla naiset kasvatetaan täysin kivikasvoisiksi ja monotonisesti puhuviksi pökkelöiksi. :D

[q]Hahmot: Darth Vaderin koko hahmo oli niin helvetin hyvin luotu ja tarina itsessään oli aivan loistava, imo mikään hahmo ei pääse eeppisyydessä lähellekään samaa tasoa uusissa.

Sitten the infamous Jar-Jar.. Noh, tästä ei varmaan tarvitse sanoa yhtään enempää.
[/q]

Mä muistan myös, kuinka ennen Darth Vader ja Imperial March saivat aikaan kylmiä väreitä. Nyt, kun katsottiin elokuvat järjestyksessä, oli eeppisyys tiessään. Sithin kosto elokuva on lopussa jo niin synkkää materiaalia (koko elokuvasarjan tasoa ajatellen), ettei viimeisiä osia ja Darth Vaderin "kohinaa" enää pitänyt minään. Siinä olen samaa mieltä, että Darth Vaderin koko hahmo on hyvin luotu ja tarina itsessään on ihan loistava - mutta se tarina kerrotaankin kolmessa uusimmassa elokuvassa. Mä olen nimittäin ihminen, joka näkee Anakin Skywalkerin ja Darth Vaderin samana hahmona.

Jar-jarin saat, mulla ei oo mitään kiinnostusta puolustella sitä. :D

[q]Mut niinku tossa sanoin että nää on täysin makuasioita, itse diggaan tuosta rauhallisemmasta meiningistä eikä mikään speed racing-kisa hienoilla avaruusvehkeillä säväytä mitenkää erityisemmin.
[/q]

Kuten on todettu jo moneen otteeseen, makuasioitahan nämä ovat. Ainoa asia, miksi edes jankkaan tätä on se, että jos sanoo pitävänsä uusista Star Warseista enemmän, joutuu aina puolustelemaan näkemystään (kuten voit todeta katsomalla, millaiset vastaukset Epicin arviot saivat) kun taas vanhojen Star Warsien liputtaminen nähdään jonain patrioottisena hyveenä (jonka voit taas todeta siitä, ettei sun perustelujasi vaatinut kukaan muu kuin minä ;).

Blade Runner The Final Cut

Ihan kiva NOIN VITUN VANHAKSI elokuvaksi. Yleensähän en pidä sellaisten elokuvien katsomisesta, jotka ovat mua vanhempia, mutta kait mun joululahja miehekkeelleni oli sekä elokuva, että seura, jossa sitä katsoa. :D

Ei perkele tän B.R:n pätkiminen lyhemmäksi ja kohtausten poisjättäminen veivät siitä paljon ideaa. Itsehän en olisi puolihuolimattomana katsojana todellakaan miettinyt että "huu, ketkä kaikki ovat replikantteja, huu..?", jossei armas fanittaja-miehekkeeni olisi siitä mulle maininnut. Extroja katsoessa(an) mullekin selveni, notta "jopas, TOSTA senkin olisi älynnyt, mutta eihän tota kohtausta ollut elokuvassa ollenkaan". Että sellasta. Parasta elokuvassa olivat extrat, joissa kerrottiin miten "erikoistehosteet" pygättiin ja millainen elokuvan oikeasti olisi pitänyt olla. :D

Toi kasarin V-linja-tyyli on kamalaa! YÖK. Käärmenainen-replikantti-olio-machine-thing oli muuten jumalattoman HOT, ennen kuin paljasti kasari-lettinsä. Hyi vittu.

Harrison Ford on PASKA näyttelijä. :DDDDD L0L.

Summa summarum hyvästä ideasta saatiin kasareina rumahko (ei tullut mieleen, että melkein 30-vuodessa hiustyylit ehkä muuttuu?), lyhyehkö (paljon elokuvan kokonaisuuden kannalta tärkeää jäi leikkauspöydälle), tylsähkö (ainakin Fordin näyttelijäsuoritus) ja koominen (kaikki edellämainittu yhdessä paketissa).

Macabre

Osin kyllä ihan nimensä mukainen italoleffa, vaikkei verellä mässääkkään. Mutta aika kipeää tavaraa loppuratkaisu. Ei ollenkaan huono leffa. Naimisissa oleva nainen menettää onnettomuudessa rakastajansa ja samalla poikansa hukkuu ammeeseen. Vuoden päästä pääsee sairaalasta ja leffa keskittyy tähän aikaan. Suosittelen lähinnä giallon/kauhuleffojen ystäville

[q]Zeni-, 29.8.2007 01:34:
Tuli katottua toi Free Jimmy. Aika sekavaa menoa mut toisaalta hauskakin.
[/q]

Mun mielestä toi oli enemmän traaginen kuin hauska. Sen elefantin surkea katse vei kaikki halut nauraa... :(

Mä olin vielä odottanut elokuvasta hauskaa pätkää, se kun taisteli kaikkia animaation normeja vastaan, mutta suht vähiin jäi edes hymähdykset.

[q]Zenni, 3.5.2007 23:36:
Catwoman

*dissauttel*
[/q]

Nostaako tämä populääriviihteen kritisointi nyt sun AÖ -pisteitäsi aamuisesta rockbottomista ylöspäin?

[q]epicuros, 2.5.2010 15:38:
Star Wars: Episode I - The Phantom Menace (7,7)
[/q]
->

[q]Star Wars: Episode II - Attack of the Clones (8,3)
[/q]
->

suosittelen ehdottomasti katsomaan, kun tää kundi repii noille leffoille uuden perseen :D toivottavasti joskus tulee vielä arvostelu kolmannesta osasta.

HELLBOY II: The Golden Army
(2008)
*tähti**tähti*

Juoneltaan kasaan kuivunut sankarispektaakkelisekasotku ei varsinaisesti yllätä idearikkaudellaan, mutta tarjoaa väkisin väännetyn huumorin ja selkeästi väljän käsikirjoituksen vastapainoksi varsin vaikuttavan tehostevyöryn, joka sekin osoittautuu tosin vain esileikiksi viimeisen näytöksen kömpelyydelle repeillessä. Maineen ja mammonan myötä konseptista tuntuu kadonneen liian paljon fantasialle keskeisiä teemoja, jotka tällaisenaan ovat valovuoden päässä Mignolla'n makaabereista, pelkistetyn lakonisista sarjakuvista - olkoonkin, että kyse on kahdesta täysin erilaisesta ilmaisukeinosta. Hedelmätöntä maaperää ei ruoki myöskään sen koommin pakotettu persoonaton parisuhdepeeloilu kuin sen selustaan kompromissin oloisesti kasaan kursittu ja tyhjäkäynnille unohdettu tragediakaan.

Del Toro'n muotopuolimaailma (friikkikokoelman kirjoa lukuunottamatta) ei saavuta niitä sisäisen logiikkansa rajoja, joissa ensimmäinen osa dynaamisemmin sekä mieltä kiehtovammin kylpi. Sen sijaan tuotannon tinkimättömintä antia yksinoikeutetusti edustaa lavasteiden monipuolisuus ja yksityiskohtien kauneus, joita värikylläinen valaistus vakuuttavasti korostaa. Osansa kiitoksista ansaitsee myös puvustuksen puhettelevuus, josta kauas kajastaa hyvin harkittu harmonia esitetyn ulottuvuuden historiasta.

TRAILER

IMDb

tämän yön ajanviete: oldboy <3

http://www.imdb.com/title/tt0364569/

elokuvan idea pähkinänkuoressa: perheenisä vangitaan hotellihuoneeseen 15 vuoden ajaksi, ja yhtenä päivänä havahtuu vapaudesta. tämän jälkeen alkaa selvittäminen; kuka vangitsi ja miksi

sopivan kieroutunut ja mukavan masentava atmosfääri

Shutter island.

Olihan makia ja kevyehkö wtf välillä :)

The Nines

Kolme tarinaa kolmesta taiteilijasta käymässä läpi jotain sisimmän etsimistä, meh. Edes Fanning Jr ei pystynyt pelastamaan tätä pätkää..

*tähti**tähti*

superbad.
no kyllä mä nauroin ainakin :D
niin ääliö mut hyvä!

uusi tmnt

turtles-lapsena kyllä lämpesin. juonta olisi voinut harkita paljon pidempään, mutta tykkäsin etenkin, että lasten suosikkihahmoja lähdettiin hieman syventämään lähemmäki nimenomaan inhimillisemmältä puoleltaan. puhuttiin enemmän veljessuhteesta ja heistä omanlaatuisena perheenä. animaatio parhaimmillaan todella hienoa (leo vs. raph), mutta esim. loppupuolen taisteluista löytyy todella kömpelön näköistä "kameraliikettä"

eipä ihmeitä voinut odottaakaan, mutta viihdytti (3/5)

---
Its Good time to Die Hard
tai jotain.. olipa kylä sellasta shaibaa että.... ei...
---


Oli kyllä älyttömän huono, varsinkin kun vertaa edellisiin. Varsinkin kolmeen ensimmäiseen.

Its Good time to Die Hard
tai jotain.. olipa kylä sellasta shaibaa että.... ei...

Lincoln

http://www.imdb.com/title/tt0443272/?ref_=sr_1

Its Good time to Die Hard
tai jotain.. olipa kylä sellasta shaibaa että.... ei...

ALONE IN THE DARK - Armoton yö
(1982)
*tähti**tähti**tähti**tähti*

"So... it's not just us crazy folk that kill. We all kill... when we must. And we all die... when it's time."

Vuosi '82 edusti useamalla kuin yhdellä tapaa jenkkifilmin nousuperiodia jolloin niin pienten kuin keskisuurten studioiden kasvukivut kulminoitui kauhu,- ja exploitaatioelokuvan kultakauden yliampuviin odotuksiin. Viimeistään tuolloin tiensä tähtitaivaalle kolasivat sittemmin mestariohjaajiksi tituleeratut tekijät kuten Steven Spielberg, Walter Hill, Ted Kotcheff, Ridley Scott, Sam Raimi, Paul Schrader, Lucio Fulci, Tobe Hooper, Dario Argento, John Carpenter ja Samuel Fuller em. aikakauden kohua (hyvässä ja pahassa) synnyttäneiden tuotantojensa vanavedessä. Teokset kuten 48 HRS, Blade Runner, Cat People, E.T., Evil Dead (jonka kuvaukset tosin päättyivät jo '79 ja, joka sai ensi-iltansa poikkeuksellisesti samanaikaisesti teattereissa ja videolla), First Blood, New York Ripper, Poltergeist, Tenebrae, The Thing sekä sanomaltaan valtavirrasta varsin perustellusti poikkeava White Dog olivat jokseenkin jäävuoren huippu tuon hetken hypetetyimpien herkkujen joukossa, Alan Parkerin surrealistisen mestarimusikaali Pink Floyd: The Wall ja Mark Lesterin aikaansa edellä olevan, koulumaailman nurinkurisuuteen sijoittuvan ja yhteiskuntakritiikkiä solkenaan suoltavan kulttiklassikko Class of 1984 ohella.

Tuolloin vielä kuvauskalustonsa käyttöohjeita tentannut uhmaikäinen, ja rutiköyhä New Line Cinema pestasi uhkarohkeasti ensimmäisen kokopitkänsä ohjaajaksi ensikertalaisen Jack Sholder (herran sitä ihka ensimmäistä (lyhykäistä) The Garden Party '73 ei luonnollisesti kokopitkäksi kelpuuteta) jonka yhteistyö studion kanssa poiki jatkoa jo kolmea vuotta myöhemmin ilmestyneen kauhuklassikon jatko-osassa Freddy's Revenge: A Nightmare on Elm Street Part 2. Myös miehen sci-fi kauhu The Hidden petasi pesäeron kanssajulkaisuihin 1987 jonka onnistumisesta saadaan kiittää myös David Lynchin suosikkisuojattia Kyle MacLachlania joka sai viimein karistetuksi yhden ilmeen ihmeen -pölyt harteiltaan jotka muutoin niin loistavat Dune ja Blue Velvet oli miehelle suhteettomalla painolastilla asettaneet.
Tämän jälkeen ohjaajalta on ilmestynyt leffoja epäsäännöllisen säännöllisesti, lähinnä keskivertokuraa marginaaliryhmää miellyttämään joista viimeisin 12 Days of Terror (2005) edustanee useimmille eräänlaista rimanalitusta.

"Mind moving fast is crazy. Mind slow is sane. Mind stopped... is God."

Armoton yö on tylyn tyylikäs wanhan koulukunnan kalkkuna-arvoista "ajatusta" ammentava pienen budjetin pelottelupätkä jonka tekijätiimissä vaikuttavat vakuuttavasti mm. tehosteguru Tom Savini, kuningaskuvaaja Joseph Mangine ja tietenkin itse tuottajalegenda Robert Shaye, joka on pitkälti vastuussa koko Painajainen Elm Streetillä -saagan siirtämisestä valkokankaille.

"There are no crazy people, doctor, we're all just on vacation."

Elokuvan tunnelma tuskin voisi onnistuneempi enään olla!
Syksyiset maisemat ja autenttiset kuvauskohteet ilman tylsiä studiosessioita sekä kaikkialle tunkeva pimeys ja pelon pakottama panikointi puoltavan kukin osaltaan ohjaajansa ja pääkuvaajan yhteistä visiota mitä tukee Renato Serion synasynkistely, joka istuu filmiin kuin ripsi silmään, luoden lujan tunnesiteen katsojan ja katsottavan välille. Tämän lisäksi leffan erinomainen ja erityisen edukseen erottuva henkilöohjaus yhdistettynä tasokkaisiin puolilähikuviin (joita tallenne on tulvillaan) tekevät lähtemättömän vaikutuksen kokeneeseenkin katsojaan, tavalla, jonka soisi yltävän useimpiin tämän kokoluokan julkaisuihin... jopa niihin "suurimpiinkin".
Sinällään tässä ei ole kyse slasher-filmistä, vaikka eksplisiittistä väkivaltaa viljelläänkin ajanhengen mukaisesti paikoin todella mielenvikaisella otteella, joskin nykyisen, surullisen sairaan "kidutuspornon" rinnalla se näyttäytyneekin valtaosalle katsojista jokseenkin kevyehkönä cut-choppina ja tarkemmin ajateltuna hyvä niin. Sen sijaan, että väännettäisiin verihanat auki ja kohdennettaisiin linssit mässäilemään sisälmyksillä, keskitytään itse uhkakuvan progressioon ja sen synnyttämiin haasteisiin mitkä on - yhtä kaikki - niin järkyttäviä kuin epätodellisen irvokkaitakin, onhan psykopaatteja totutusta yhden perinteisen pilkkojan potretista poiketen nyt neljä, joilla jokaisella on oma kieroutunut maailmankuvansa sairaine mielihaluineen ja hallitsemattomine hallusinaatioineen.

On suoranainen häpeä ettei yksikään kotimaisista levittäjistä ole tätä (vielä) julkaisuihinsa nostanut, vaikka leffalla on ikää juuripian 30v.
Tämä on yksi niistä kauhuklassikoista, jotka (tuolloin vielä eräänlaisina cowboysensoreina toimineet) herrat: Harjola ja Selin saksivat elokuvan silloisen kotimaisen julkaisijan (Magnum Video) suosiollisella siunauksella sellaiseksi silpuksi, että jopa VET näki parhaaksi evätä itseltään vaateet mahdollisille lisäleikkauksille.

V(e)rtaviivainen juonikuvio kuin uskoakseni elokuvan useimmat twistitkin kera kuvien on jokaisen halukkaan navigoitavissa. Mitä suurimmat suosittelut kohden R1 -julkaisua. Eittämättä paras printti koskaan. Hanki jos modifointi myöden antaa.

Huom! Vältä traileria sen surkeuden tähden sikäli suinkin maltat.

Tron 3D

Mahtavaa visuaalista herkkua silmille, todella mahtipontista. Daft Punk ja kasarimusa paukkus :D Muutenkin soundit oli tosi jees. 3D ei oikein ollut mitenkään ihmeellinen, esim. jos vertaa Avatariin, johon on suuri ero. Kyllä kannatti maksaa lipuista.

Twilight - Epäilys(eclipse)

No niin löytyihän se huonous tästäkin elokuvasarjasta kolmannen osan kohdalla. Mikään ei oikein vakuuta vaan koko leffa on yhtä haahuilua. Action ei oo kauheen kovan näköistä ja ihmissuhdekoukerot on omaan makuun, jotenkin niin imelää kamaa, että tekee mieli oksentaa. En edes muista tän loppua, koska anttilan mainoskuvasto houkutteli lopulta enemmän kuin tämä elokuva. Aika turha tekele, edellisten mestariteosten jälkeen.
Arvostelu: *tähti**tähti* / 5

Tämän vuoden virallinen "tohinaa junavalvomossa"-leffa UNSTOPPABLE - PYSÄYTTÄMÄTÖN jää ehkä pitemmäksi aikaa mieleen kuin viimevuotinen "Pelham 1-2-3", josta jouduin ihan oikeasti viikon päästä jo miettimään, että minkäs elokuvan minä kävinkään katsomassa ja mitähän siinä tapahtui. Ei "Pysäyttämätönkään" mikään ikimuistoinen kokemus ollut, ennen kaikkea siinä oli se vika, että vauhtitrilleriksi se oli sangen naftisti jännittävä eikä sen huipentuma... No, siinä ei oikein ollut huipentumaa. Kuvaus- tai ohjausteknisesti epäonnistui niinkin keskeinen seikka kuin karkuun päässeen junan vauhti: Se ei nimittäin oikein vakuuttanut. Samalla höökillä kolistelevat tyhjät tavarajunat Oulunkylän aseman ohi harva se yö. Se vähä adrenaliini mikä pätkää katsoessa elimistöön erittyi johtui lähinnä möykkäävästä musiikista ja ylimitoitetuista tehosteäänistä, eli jännitystä oli yritetty luoda niillä kaikkein helpoimmilla konsteilla.

Se mikä sitten tökki oikein tosissaan oli elokuvaan ympätty vanhoillinen arvomaailma. Siis eivätkö amerikkalaiset voi - osaa? - tehdä suoraviivaista äxönviihdettäkään ilman että sekaan pitää ympätä sitä iän ikuista ydinperhemallia ja varsinkin alahuuli väristen puolisonsa sankaritekoa telsusta tapittavaa nollaulotteista perheenäitiä? Ja onko ihan totta universaalisti, että kaksi miestä yhteen osuessaan ennemmin tai myöhemmin aloittaa kamu-kamu -virnuilun, vaikka tilanne olisi mikä - henkikulta vaarassa ja tälleen? Ja jepariautot, nehän on tehty lentämään, eikö? Tällaiset kliseet pois, niin duunarisankarielokuvia (sellaisia kuin esmes "Meren raivo") katsoisi ihan mielellään. Tällaisenaan arvosanaksi 2/5, mutta Denzel Washingtonin karismalle ylimääräinen plussa.