Klubbarin Eräjormat

Yllättävän paljonhan täällä porukka toisinaan metässä. Muutakin kuin henkisesti.
Itselläni nuoruus partiossa ja Repoveden läheisyys ovat suorastaan pakottaneet "eksymään" säännöllisesti näreeseen. Muutama vuosi tässä oli väliä etten yksinkertaisesti töiden takia ehtinyt, mutta nyt on kesän aikana tullut uusittua kaikki varusteet ja pari reissua on tullut tehetyä. Vielä kun saan uudet eräsukset investoitua niin kyllähän taas pärjäilee monta vuotta. Itseasiassa tällä hetkellä rinkkaa juuri pakkailen ja huomen aamulla ajattelin lähteä pienen ruskaretken heittämään.

Työn puolesta tulee metsissä ryskättyä paljon ja kyllä sitä vapaa-ajallakin mieluusti lähtee mökille seikkailemaan. Lappi ei jostain syystä ole koskaan kolahtanut, ennemmin suuntaan reissut Etelä- ja Keski-Suomeen. Ehkä lapissa vituttaa se, kun näkee kauemmas mitä jaksaa kävellä.. Mulle eräjormailu on ennemminkin havannointia ja hämmästelyä luonnossa kuin eläimellisiä vaellusretkiä räkä poskella, joskin nekin on välillä tosi jees.

Metsästyskortti on ollut 13 vuotiaasta mutta metsällä tulee käytyä aika harvoin. Joskus pyitä pillittämässä. Taitaa innostus riippua vaan metsästysseuran puutteesta.

Vuorikiipeilyinnostus iski Seelannissa ja kovasti kiinnostaisi kiivetä jollekin todella merkittävälle nyppylälle esim. Kilimanjarolle. Ihan kylmiltään se ei varmasti suju, joten tarttis treenata aika hyvin ennen. Onko täällä muita innokkaita kiipeilijöitä, jos vaikka tehtäisiin Klubbari Kilimanjaro Mission 2007? Olisin ihan täysillä messissä.

Täälähän mie metäsä oon syntyny ja kai tänne kuoleeki joskus. :D

Riittääks postaukseks tähän threadiin, että oon kapiainen Suomen Puolustusvoimissa?

[q]eclipsed, 4.10.2006 00:51:
Riittääks postaukseks tähän threadiin, että oon kapiainen Suomen Puolustusvoimissa?
[/q]joo, sillä edellytyksellä että ei oo pursiseuran puolella..*nauru*

[q]aleksisi, 4.10.2006 02:23:
---
eclipsed, 4.10.2006 00:51:
Riittääks postaukseks tähän threadiin, että oon kapiainen Suomen Puolustusvoimissa?

---
joo, sillä edellytyksellä että ei oo pursiseuran puolella..*nauru*
[/q]

TykAuK/KarTR/KarPr

[q]terraluna
- clip -
.. Pienestä pitäen kun on könynny kaikki pellonlaidat ja ojanvieret, ei metsässäkään karhu tai eksyminen pelota tai vaatteiden kastuminen harmita. Joskus tosin kaipaa kaveria mukaan, kun omasta tuttavapiiristä ei saman henkisiä ihmisiä oikein löydy.
[/q]

Minä minä minä vaik kyllähän sie sen kai tiedät
Mennääks metsään?

[q]Dneya,
Mennääks metsään?
[/q]

"Ääh, se on iha tylsä paikka..."
"Hiljaa kakarat!"

Metsästystä ei ole tullut kokeiltua mutta kalastus on todella lähellä sydäntä ja sitä erinäisissä muodoissa tuleekin harrastettua mahdollisimman paljon
,mutta oman veneen puutteen takia jää kuitenkin harmittavan vähäiselle.
Eniten tulee kalastettua Uudenkaupungin seudulla kun vanhempien mökki siellä.
Välillä on myös tullut muutenvain lähdettyä Isokarin majakkasaarella kävelemään ja ihmettelemään kuinka kaunista on saariston luonto *sydän*

Ihan pienestä pitäen olen luonnossa viihtyny. Partiossa tuli oltua joskus sillon mukelona ja sillon pääs lappiin kertaalleen vaeltamaan. Oli hieno reissu. Aina ollu tarkotus ottaa uusiks, mutta jostain syystä ei ole vielä saanu sitä toteutettua.
Tuolla Aasiassa pupeltaessa tuli kyllä käytyä muutaman päivän trekkausreissulla Pohjois-Thaimaan vuoristoseudulla (ja voijumalauta että ne mäet oli jyrkkiä) ja Malesiassa kävelin omaksi ilokseni alas Langawin korkeimmalta nyppylältä (700m merenpinnasta). Oli siinä kyllä fiilistä kun ensin oli kattellu maisemia gondolin ikkunoista ja hetkeä myöhemmin rämpi siellä alhaalla pientä kinttupolkua pitkin, jota oli ties millon viimeksi käytetty. Kyllä siinä ne työntekijät katteli mua epäuskosena ku kyselin, että mistä se polku lähtee. Pitivät varmaan täytenä sekopäänä Ja ne paikalliset elukat toi oman viehätyksensä siihen touhuun. Jonku hyönteisen kiljunta kuulosti siltä, että siellä ois pientä ihmistä tapettu. Muutaman kerran säikähti ihan todella.
Tällä hetkellä luonto toimii mulle useimmiten sellaisena rauhottavana elementtinä. Jos on paska olo niin lähden metsään kävelemään tai rannalle istumaan. Harmi vaan että täällä kaupungissa on hyvin vähän sellaisia paikkoja, joihin ei sitten aina joku muukin eksyisi. Mut ehkä sitä vielä joku päivä asuu paikassa, jossa tuommosista ei tarttis huolehtia

Matkailun ko:n kursseilla ollaan käyty Evon metiköissä useemman kerran ja noi reissut on jääny lämmittämään mieltä hyvinkin paljon. On käyty melomassa, kalastamassa, bongaamassa tirppoja, moottorikelkkailemassa, patikoimassa (ah nokipannukahvit *sydän*), suunniteltu tuotepaketteja eräjorma-asiakkaille ja hirvijahdissakin käyty. Oikeen nätti Bambi kaatu viime kerralla=)

Marras-joulukuussa viihdytään luokkalaisten kanssa Lapissa opastaen brittituristeja talviriennoissa. Lunta, pimeyttä ja hiljaisuutta Harmi kun ite pitää työskennellä toisille silloin, kun ei ennen oo Lapissa päässyt käymään.

Mut vaikka koulu loppuu, niin eräjormailu jatkuu*vink*

Kalastan niin paljon, että täytän melkein ammattikalastajan määritelmän...
Olen ottanut kesät vapaiksi viimeiset 10v, ja kalastan alkukesästä keskikesään n.5päivää viikossa, ja kesän loppua kohden tahti yleensä hieman hiipuu.
Kalastukseni sijoittuu lähinnä tenojoen vesistöön, pääasiassa sen sivujokiin. Jonkin verran tulee myös jäämerellä käytyä seitä ja turskaa hakemassa. Tenolla soudan yleensä vain turisteja, mutta tänä kesänä tuli käytyä yllättävänkin monta kertaa ihan hupimielellä kojamojahdissa.

Vaeltelusta yms. ens senkummemmin perusta, täällä pohjoisimmassa lapissa syntyneenä en jaksa lähteä näiden maisemien takia mihinkään talsimaan, ne näkee keittiön ikkunastaki tarpeeksi hyvin jos haluaa pällistellä. Liikun erittäin paljon tunturissa, mutta ainoastaan matkalla kalapaikkaan, tai sieltä kotiin.

Tämänvuoden kalasaalis jäi hieman vaisuksi erinäisistä syistä, mutta kuitenkin useampi iso pakastin täyteen, lähinnä lohta, taimenta ja harria.

Galtsustani löytyy muutama kuva mestoilta joissa viihdyn kalastusmielessä: http://irc-galleria.net/view.php?nick=Zet4&image_id=3043804

Tänään piti lähteä Kuhankuonolle heittämään kevyttä lenkkiä, mutta sitten kaverit rupes miettimään et ei tämmösellä kelillä voi olla yötä (ite olisin kyll ollu, pikku sateet mua kiinnosta). Sitten ajattelin et no olkoot mennään päiväreissulle sitten vaan, kunnes puhelin jälleen soi ja tulee ilmoitus ei me lähetäkkään siel sataa ja on kylmä *blaah*.

Juu ois se ollu ihan kiva vielä lähteä syksyiseen maastoon talsimaan, mutta paskahousut kusautti tänkin taas vaihteeks *igor*.

-typo

Miten hitto miul tulee tuosta topikista mieleen jotku "klubbarin puskarunkkarit" -mieleen

"kylläh... siellä oltiin kaarniemen pururadan sivustalla vähän koskettelemassa itteämme.." kyllä...

[q]Wegez, 4.10.2006 11:44:


"Ääh, se on iha tylsä paikka..."
"Hiljaa kakarat!"

[/q]
Täydellinen tippuminen. :D

Metsässä aloin kulkemaan isän kanssa suurin piirtein kun opin kävelemään, metsästyskortin hankin 11- tai 12-vuotiaana, hirvikokeen suoritin ekan kerran samana syksynä kun täytin 18. Saariston kasvattina olen tietysti kalastanut jo ennen kuin opin puhumaan. ;) Nykyään kaupunkilaiselämä ja työ rajoittaa eräharrastuksia melko rankalla kädellä, mutta kyllä sitä tulee tehtyä vanhempien kanssa 8-10 kilometrin metsälenkkejä aina kun heidän luona käyn. :)

[q]Miraakkeli, 4.10.2006 00:27:
Mulle eräjormailu on ennemminkin havannointia ja hämmästelyä luonnossa kuin eläimellisiä vaellusretkiä räkä poskella, joskin nekin on välillä tosi jees.
[/q]
Erittäin hyvin sanottu.

[q]Caro²
"kylläh... siellä oltiin kaarniemen pururadan sivustalla vähän koskettelemassa itteämme.." kyllä...
[/q]
Caro!