Mitä inhoat ihmisissä eniten?

Noista vaihtoehdoista, rajoitteista itsearviointikykyä. Se pitää mun mielestä sisällään aika paljon kaikenlaista...
Noin muuten, ehdottomasti välinpitämättömyyttä.
Sekin on aika laaja käsite mulle.

Tekopyhyys ja itsensä jatkuva korostaminen. Kaksinaamaisuus on kans aika syvältä.

Tarvetta miellyttää muita. Toki tämänkin tiettyyn rajaan asti kuuluu elämään ja jokainen tekee tätä, mutta sitten löytyy ihmisiä, joilta niitä OMIA mielipiteitä ei saa ulos lypsämälläkään. (tässä kohdalla inhoaminen tuntuu turhan vahvalta sanalta, sillä moni näistä ihmisistä on tavalla tai toisella lytistetty eivätkä siten uskalla paljastaa mielipiteitään. Ehkäpä tämä mun inho kohdistuukin ihmisiin, joiden syytä tuo on?)

Laiskuutta ja toisen siivellä etenemistä. Joku toinen tekee duunin ja aina löytyy joku ääliö, joka yrittää ottaa kunnian itselleen.:/

Asioiden ja henkilökohtaisuuksien keskenään sotkemista. Asioista voi olla erimieltä ja vaikka tapellakin ilman, että se käännetään 'vastapuolta' vastaan persoonana.

Ihmiset, jotka eivät ymmärrä, mitä "pysy poissa mun elämästä" tarkoittaa. Näille ihmisille selvennykseksi: Se ei tarkoita sitä, että seuraavalla kerralla jossain törmätessä aletaan taas jauhaa samoista asioista.

Kaksinaamaisuutta. Kaikista ihmisistä ei voi eikä edes tarvitse pitää ja tämän voi sanoa ihan ääneenkin. Toki jos esim. työskentelee yhdessä, pitää pystyä hoitamaan duunit neutraalisti ja olla inhimillistä toista kohtaan, mutta jos kemiat ei pätkääkään kohtaa, on aivan turha esittää parasta kaveria.

Omiin mielipiteisiin rakastumista siinä määrin, ettei enää edes huomaa ympärillä olevasta maailmasta löytyvän myös harmaan sävyjä.

Se että ne tekee pahaa toisille ihmisille ja eläimille..

http://www.petatv.com/tvpopup/Prefs.asp?video=china_dog_cat_fur_boards2

Mä tykkään pitää mun kaveripiirini suhteellisen suppeana, mutta se ei tarkoita sitä, että vihaisin tai inhoaisin niitä ihmisiä, joiden kanssa hengaamisen sijaan valitsen usein esimerkiksi kotona istumisen.

On kuitenkin olemassa sellainen suhteellisen löyhästi määritelty ihmisryhmä, jonka edustajan läsnäolon takia olen valmis jäämään kotiin myös sellaisissa tilanteissa, joissa muu seura miellyttäisi.

Ei oikeastaan ole mitään sellaista yhtä piirrettä, joka tätä ihmisryhmää kuvaisi, mutta heillä on enemmän kuin yksi seuraavista ominaisuuksista:

Suulas
Jos ei ole mitään sanottavaa niin useimmissa tilanteissa kannattaa vain olla hiljaa. Joillakin ihmisillä on pakottava tarve puhua koko ajan, esimerkiksi sen takia, että heidän mielestään vain hiljaa istuminen on tylsää tai ahdistavaa.

Tällaisille ihmisille tiedoksi: Teidän täysin tyhjänpäiväisen pälättämisenne kuunteleminen on äärimmäisen tylsää ja ahdistaa ihmisiä, jotka haluaisivat mielummin keskittyä vaikkapa omiin ajatuksiinsa tai musiikin kuuntelemiseen.

Luulee itsestään liikoja
Minua ei haittaa jos joku menestyy elämässä tai harrastuksissa. Minua ei haittaa vaikka joku voittaisi lotossa tai perisi vanhemmiltaan miljoonia. Minua ei haittaa, että joku kertoisi näistä asioista jos se liittyy mielekkäällä tavalla keskusteluun. Itseasiassa useimmiten olen jopa iloinen niiden ihmisten puolesta, joilla menee hyvin.

Valitettavasti menestyminen jollakin elämän osa-alueella ei tarkoita sitä, että ihminen olisi kaikessa muussakin jotenkin ylivertainen tai että vain näillä elämän osa-alueilla olisi merkitystä - toisin kuin jotkut ihmiset näyttävät kuvittelevan.

Tällaisille ihmisille tiedoksi: Jos olet rikas, menestyvä ja hyvännäköinen idiootti, olet silti edelleen idiootti.

Vihjeetön
Ihmisillä on erilaisia arvoja ja näitä arvoja tulisi kunnioittaa jos haluat viettää heidän kanssaan aikaa. Aina näitä arvoja ei tiedosta, mutta niitä voi aistia tarkkailemalla ympäristönsä reaktioita erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin. Jos ihminen on uusien tuttavuuksien seurassa, on tietynasteinen hienovaraisuus paikallaan myös omien tekojen suhteen.

Jos ihminen sanoo tai tekee jotain, joka saa koko muun porukan hiljenemään, voi tilanteen useimmiten vielä pelastaa jos ymmärrät toimineesi sopimattomasti. Usein tähän riittää vain se, että ei toista samaa tai vastaavia asioita.

Sellaisille ihmisille, joilta tällainen tilannetietoisuus puuttuu kokonaan en oikein edes osaa sanoa mitään. Pelkään pahoin että mikäli ei tähän ikään mennessä ole oppinut ihmisten tavoille niin aika heikot ovat mahdollisuudet tulevaisuudessakaan.

Suosittelen kuitenkin kokeilemaan esimerkiksi MMORP pelejä todellisten sosiaalisten kontaktien sijaan, sillä omien kokemusteni mukaan usein "vihjeettömiksi" mieltämäni henkilöt viihtyvät ja menestyvät tällaisissa peleissä hyvin.

Mutta niin..

Mikään näistä ominaisuuksista ei itsessään tee ihmisestä sietämätöntä tai välttämättä edes ikävää, mutta kun niitä yhdistää sopivassa mitassa niin mulla alkaa päässä naksua. Asettaudun vaistomaisesti mielessäni tällaisen henkilön asemaan ja alan tuntemaan myötähäpeää heidän toimistaan.

Tämä on eräs ikävimmistä tuntemistani olotiloista ja koen usein olevani täysin voimaton vaikuttamaan sen aiheuttajan toimintaan. Mikäli tämä tunne toistuu saman henkilön kohdalla useasti, johtaa se itselläni lähes epätoivoisen vihan kaltaiseen olotilaan, joka muutoin on minulle hyvin harvinainen tunnetila.

[q]Riku, 23.6.2006 02:50:
Kaikkein hienoimmät epäitsekkäät teot tehdään silloin kun kukaan ei ole näkemässä, kuulemassa tai muistamassa niitä.
[/q]

Ja voi sitä hyvänolon- ja paremmuuden tunnetta, minkä _niistä_ teoista saa. ^^ Menee ot:ksi ja olen itse asiassa tästäkin varmaan vääntänyt sinun kanssasi aikaisemmin, mutta olet mielestäni oikeassa siinä, että vivahde-ero löytyy. Itse en pidä tuota vivahde-eroa ratkaisevana, sillä näitä tekoja ei minun nähdäkseni tehtäisi, jos siitä tulisi itselle yksiselitteisen huono mieli. Sen sijaan näitä tekoja voidaan tehdä, vaikka kukaan muu ei niitä huomaisi. Sitä itse kuitenkin tietäisi tehneensä "oikein" ja sen tiedon palkitsevuudessa on syytä tarpeeksi.

Ilkeilyä. Yksien naurattamista toisten kustannuksella.

Tekopyhyyttä. Joskin kapeakatseisuus vei noista vaihtoehdoista voiton.

Sanoisin typeryyttä koska minulle lähes nuo kaikki lähtevät/johtuvat typeryydestä. Toisaalta melkein kaikki myös johtaa typeryyteen ja noihin muihinkin. Poikkeuksena tuo epärehellisyys joka on se vaikein piirre kyllä hyväksyä, koska se on eniten itse "valittu" vaihtoehto. Myöskin typeryyden jne. huomaa hyvinkin nopsaan kun taas epärehellisyys voi jättää arvet ja luottamuksen menetys on aika lopullista ja sitä ei voi anteeksi antamalla korjata.

Sitä et ei sanota asioita suoraan...niinkuin ne on eli puhutaan paskaa ja vedätetään ja puhutaan paskaa - bollocks!

epärehellisyyttä..

väkivaltaisuutta

inhoan sitä mihin ihminen pystyy. mut hyvää juhannusta kaikil!½

Epärehellisyys ja ilkeys. Ja kaikkein pahimpana välinpitämättömyys. Se ettei välitä muista edes läheistä ihmisistä tosissaan saa kaikaan kaikki nuo muut. Jos ei välitä yhtään mistään muusta kuin itsestään voi toki käyttäytyä miten haluaa, mutta sitten on turha nurista siitä että muut häviävät ympäriltä.

Täl hetkel se et ei vastaa puhelimeen

Epärehellisyyttä (esimerkiksi pienissä mitättömissä jutuissa kusettamista, ja sitten isommissakin) ja erityisesti ajattelemattomuutta.

Mä sanoisin et kaksinaamaisuutta. Kai se on jotain epärehellisyyttä..

Kaksinaamaisuutta , saamattomuutta, laiskuutta, ja sit sellanen tyyppi " enks mä " ku mä oon niin ihg" "minä, minä "<-- itserakkaat k...päät , joiden elämä pyörii oman navan ympärillä.*toktok*

Kaikkein eniten varmaankin kaksinaamaisuutta. Mutta yleensäkkin epärehellisyys ärsyttää.

Kesä on tullut ja kaikenkarvaiset kaveruksemme tunkeutuvat ulkosalle piilopirteistään ja lymyluolistaan. Nyt on mitä mainioin aika kehittää itseään keskustelukuntoon sekä huomioida kaikki epämiellyttävät piirteet poisrajattavaksi jotta keskustelut kanssatovereiden kanssa kulkisivat ketterämmin.