Silloin tunsin itseni blondiksi

Voi kun niitä hetkiä on niin monia

Olin tossa vuosi sitten aika kauan töissä Hesburgerilla. Olin työkaverin kanssa kaksin iltavuorossa, ja jostain syystä säädin aivan uskomattoman paljon koko helkutin illan (yksityiskohtia tarkemmin muistamatta). No, päivä oli sit viimein pulkassa ja mentii työkaverin kanssa röökille. Se sytytti siinä tupakkaansa ja naureskeli mun kipeille kämmeille, että "Vitsi "Merkurius" sä oot kyllä..." Mä vaan nauroin ja nojauduin siihen päin tupakka suussa, että "Viitsisikkö antaa mullekin tulta" Se vaan sano, että "Heti, kun sä laitat sen tupakkas oikein päin"

Mulla on näitä blondihetkiä aina silloin tällöin (lue: usein). Olen tuntenut itseni todella blondiksi mm. silloin, kun etsin rintsikoitani ja löysin ne seuraavana päivänä astianpesukoneesta. Hammasharjani on myös löytynyt jääkaapista ja yöpaitani parvekkeelta.

Erään kerran ajattelin keittää vettä, laitoin uunin päälle ja vettä täynnä olevan kattilan uuniin. Käsissäni olevat pienet arvet taas muistuttavat niistä kerroista, kun olen epähuomiossa nostanut pellin uunista paljain käsin.

Huomionarvoista on, että olen näiden kommellusten sattuessa ollut aina selvinpäin. Onneksi kukaan ei ole yleensä ollut todistamassa tapahtumia. Niin, paitsi sen kerran, kun tiskasin astioita ja siinä sivussa upotin myös leivänpaahtimen tiskialtaaseen ja aloin pestä sitä... Mutta ei siitä sen enempää. Keittiön pitäisi olla meikäläiseltä täysin kiellettyä aluetta.*hih*

Alan pikkuhiljaa tunteen itteni joka päivä blondiksi.
Opin "uusia" asioita mitä luullut oikeiksi syntymästään lähtien ja nyt sitten 26 vuotta myöhemmin huomaankin olleeni väärässä. Jes :D

[q]julia, 19.2.2009 02:14:
Mulla on näitä blondihetkiä aina silloin tällöin (lue: usein). Olen tuntenut itseni todella blondiksi mm. silloin, kun etsin rintsikoitani ja löysin ne seuraavana päivänä astianpesukoneesta. Hammasharjani on myös löytynyt jääkaapista ja yöpaitani parvekkeelta.

Erään kerran ajattelin keittää vettä, laitoin uunin päälle ja vettä täynnä olevan kattilan uuniin. Käsissäni olevat pienet arvet taas muistuttavat niistä kerroista, kun olen epähuomiossa nostanut pellin uunista paljain käsin.

Huomionarvoista on, että olen näiden kommellusten sattuessa ollut aina selvinpäin. Onneksi kukaan ei ole yleensä ollut todistamassa tapahtumia. Niin, paitsi sen kerran, kun tiskasin astioita ja siinä sivussa upotin myös leivänpaahtimen tiskialtaaseen ja aloin pestä sitä... Mutta ei siitä sen enempää. Keittiön pitäisi olla meikäläiseltä täysin kiellettyä aluetta.*hih*
[/q]

Hahha! :D repesin kyllä, joo et taida olla keittiö yhteensopiva :D

mietin junassa kerran kun joku soitti mulle ( en muista kuka, mut juttu oli jotenkin tosi kuivakkaa enkä juurikaan jaksanu kuunnella, kommentoin vaan jotain väliin ) ja mulla oli toisessa korvassa mp3:sen kuuloke > sattui tulemaan ihan mahtava biisi ja aloin miettimään että voiskohan se toinen kuulla sen biisin siellä puhelimen toisessa päässä... en kehdannu kysyy et kuuletko, tosi hyvä biisi ei mulla kai sentään niin tuulitunnelia ole päässä, että musat kuuluis vasemmasta korvasta pään läpi luuriin oikeeseen korvaan.

Harvemmin tulee muihin kuin bilepalautteisiin jne. kirjoitettua, mutta tyrmäsin itseni hyvin pitkästä aikaa blondiultuani.

Vein bioroskia illalla korissa roskikseen ja sitten korin tyhjennettyäni muistin, ettei ollut mitään sanomalehteä enää laittaa pohjalle biopussin lisäksi, koska kaikki lehdet oli tullut aiemmin iltapäivällä tyhjennettyä roskikseen. No kaavin tietysti itselleni yhden lehden lehtiroskalaatikosta, jossa näin tyynyn päällisen ja tyynyn. Jumankauta vähänkö on hyvässa kunnossa oleva Tempurtyyny täällä onkaan ja vielä tyynyliinan kera (itse en kyllä pidä kyseisistä tyynyistä pätkääkään vaan nakkaan sen aina vierastyynyksi). Miten hyvää tavaraa porukka viskaakaan roskikseen ja kierrättävät vielä väärin kiroilin itsekseni muistellessani samaisena iltapäivänä metallinkierrätyslaatikosta noukkimaani ja sekajätteisiin siirtämääni silitysrautaa (joojoo, en jaksanut viedä elektroniikan kierrätykseen, mutta siirsin sen sentään metalliromuista pois).
Takaisin kotiin kävellessä katsoin tarkemmin tyynyä ja varsinkin tyynyliinaa. Jumankauta vähänkö tämä on hyvä, minulla on kotona ihan samanlainen ja ihan samanlainen tyynyliinakin. Tuossa vaiheessa tulin maan pinnalle ja tajusin tyhjentäneeni sen korin lehdistä, johon minulla on paha tapa tiputtaa kaikkea muutakin, mikä ei muualle mahdu. Seurauksena sitten kömmin takaisin sinne lehtiroskikseen ja tongin, mitä kaikkea muuta mahdollista olen sinne vahingossa syytänyt. Jotenkin alkaa tuntua, että mystisesti kadonneen funktiolaskimen kohtalo alkaa myös saada järkeenkäypiä selityksiä.*igor*

Olin teini-ikäisenä äitini kanssa etelänmatkalla ja mutsi sai jotain näppyjä (pahaa aurinkoihottumaa) jalkoihinsa. Apteekkiin mennessämme myyjä kysyi, että miten voi auttaa, johon tokaisin: "My mom has nipples in her legs".

Kerran oltiin taas etelänmatkalla äitin kanssa. Meidän hotellissa oli suomalainen nainen, jolla oli vihreät varpaankynnet. 90-luvun puolivälin värihuumassa sanoin sille, että ompas sillä on hienon väristä kynsilakkaa. Se vastas nauraen että kiitos, mutta ei hänellä ole kynsilakkaa varpaissa.

Äitille on kyllä sattunu kaikkee bimboa enemmän noilla matkoilla. Milloin on ystävälliset pojat saattaneet kotiin viimesenä iltana. Sitten aamulla on herätty siihen että matkanjärjestäjän lentokenttäbussi kurvaa hotellin eteen, koska kännykkä ei jostain kumman syystä herättänyt koska sitä ei enää ollut.

Kerran se meni ottamaan uimapatjalla aurinkoa merelle. Katottiin vaan veljen kanssa hetken päästä, että mitäs hittoa mutsi seilaa jossain tosi kaukana sillä sen patjallaan. Ollaan just menos kattoon että WTF, niin se nostaa päänsä ja alkaa muka tosi huomaamattomasti lipua kohti omaa rantaa. Sit ku kysyttiin, niin se sano että se oli vähän torkahtanut.

Mulla on muuten kuva tolta samalta rannalta kun halusin ottaa äitistä kuvan. Se oli just sukeltamas ja kun se nousi pintaan, huusin "Äiti!" ja otin kuvan. No, sillä on siinä kuvassa toinen tissi hypänny ulos sen bikineistä.

Sit jotain tietty ihan peruskauraa mikä kovasti hävetti teini-ikäistä oli se, että äitillä oli/on tapana piereskellä vähän puolihuolimattomasti missä sattuu. Sitten kun joku vahingossa kuulee, niin se vaan nauraa.

Ja mun on vielä pakko listätä yks paras juttu! Tästä ei sais kyllä puhua, joten pimitän henkilön identiteetin. Sanotaan kuitenkin, että kyseessä on eräs miespuolinen, suhteellisen hyvin toimeentuleva, konservatiivinen, "aina oikeassa oleva" miespuolinen sukulaiseni.
X ja hänen vaimonsa olivat menneet lomalle Turkkiin. He olivat kävelleet rannalla, mutta lämpötila hipeli 40 astetta joten he päättivät mennä vilvoittelemaan hyvinilmastoituun nahkakauppaan. Siellä heidät oli otettu ystävällisesti vastaan, varmaan vaikuttivat potentiaalisilta asiakkailta perustyylikkäine vaatteineen ja harmaine hiuksineen.
Kauppiaat istuttivat heidät sohvalle ja toivat heille turkkilaista teetä juotavaksi(turkkilainen tapa). He kauppasivat tuotteitaan, ja X ostikin sieltä sitten kalliin maton kotiinsa. Matto oli tiukasti vakuumipakattu, jotta se olisi helpompi kuljettaa kotiin.
Kun he pääsivät takaisin Suomeen, päätti X avata kyseisen ilmatiiviin kassin. Sieltä oli paljastunut joku "halpa räsymatto, jossa oli reikä keskellä, joka ei ollut ollenkaan se sama matto mitä heille siellä esiteltiin". X epäili, että turkkilaiset olivat huumanneet ne teet, sillä "arviointikyky meni iha täysin ja oli se kyllä aika kumma, että heti kun päästiin hotellille takasin niin oli pakko mennä nukkumaaan". Kysyin, että paljonko ne oli maksanut siitä matosta. X vastasi, että muutaman sata euroa *ding**tirsk* Tiedän tyypin ja hän on niin pihi, ettei ikinä "selvinpäin" ostaisi mitään noin kallista, saatika mattoa! Kuulemma otti vähän päähän

Sori kun tuli taas tekstiä!

Olin kaverin kanssa menossa käymään mun luona ennen yksiä naamiaisia johon oltiin menossa. Olin itse tehnyt vaatteet itelleni ja kaveri oli löytänyt kirppikseltä oman asusteensa. Siinä rupateltiin kaikkea matkalla kun kaveri kysyi multa onko mulla konetta. Vastasin että ei mutta lankaa ja neula löytyy kyllä. Kaverin ilme oli hyvä hyvä kun tajusin hänen tarkoittavan tietokonetta. Se oli vaan että "Ihan miten vaan, kunhan niillä nettiin pääsee!"
Oli vissiin jääny vähän naamiaisasujentekovaihe päälle!?!

Huomasin että avatun energiajuomatölkin pohjassa oli jotain kirjotusta, joten kaadoin tölkin ympäri katsoakseni (juomat housuille)

Eih.

Olin yhistääs asiakasta toiseen sarjaan, jossa tulee valikko, ja pitää painella numeroita. Mietin sitten tovin, että minne asiakas pitäisi yhdistää, ja päädyin sitten että valikon 1 kautta löytyy hänelle apu. Painoin 1. Mitään ei tapahtunut, puhelu ei yhdistynyt. Painoin uudelleen 1. Vieläkään ei mitään. Aloin jo ääneen manaamaan että mitä perkelettä, yhdistysvalikko rikki, kunnes tajusin että vois painaa puhelimesta sitä ykköstä eikä näppiksestä..

Tän siitä saa ku käyttää sankaluurei eikä oikeen ikinä koske itse puhelimeen..

kummitädit kävivät tuparikahveilla pari viikkoo takaperin, toivat semmoisseen lyhdyn, minkä saa laitettua ulos...
Nooh.. mä kääntelin ja kiertelin ku en tajunnu miten se kansi menee siihen paikoille.
tais olla pieni palikkatesti.....

Seikkailuja äidin keittiössä osa x:

En ollut löytää nykyään jo aika vieraasta keittiöstä purkinavaajaa, että saisin pavut pannulle. Aikani tongittuani päätin kilauttaa kaverille, mutta veljen vinkeistä ei ollut sen paremmin apuja. Siinä rupatellessa silmään kuitenkin osui laite, joka ulkomuodollaan antoi viitteitä siihen suuntaan, että sillä saattaisi olla tarkoitus käsitellä metallitölkkejä avausmielessä. Kotvan räpellettyäni sain sen jopa istumaan tukevasti purkin päähän ja kahvasta vääntämällä se alkoi iloisesti liikehtiä purkin reunaa myöten, mutta mitään ei tapahtunut. Pyöräytin koko kierroksen ja ainut tulos oli nätihkö pitsikuvio kannen laitaan. Tutkailtuani laitetta kotvasen päätin kokeilla vielä uudestaan. Jälleen härveli kirmasi kauniisti kannen ympäri ja mitään ei tapahtunut. Aloin jo mielessäni orientoitua papupataan ilman papuja, kun jostain syystä kippasin purkin ympäri vilkaistakseni mitä pohjalla oli minulle kertoa. Humps! pavut lätsähtivät vapauteensa purnukan pimeydestä jokseenkin epäviehättävään läjään pöydälle ja lattialle kannen irrotessa.

Ainakin sain pavut pataan, joskin pienten huuhtelukiertoajelujen jälkeen mutta en voi väittää vieläkäään tietäväni mitä se härveli tölkille teki

luulin et oli maanjäristys. pesunkoneen linkous tuntu vaan ihan samalle.

mietin junassa kerran kun joku soitti mulle ( en muista kuka, mut juttu oli jotenkin tosi kuivakkaa enkä juurikaan jaksanu kuunnella, kommentoin vaan jotain väliin ) ja mulla oli toisessa korvassa mp3:sen kuuloke > sattui tulemaan ihan mahtava biisi ja aloin miettimään että voiskohan se toinen kuulla sen biisin siellä puhelimen toisessa päässä... en kehdannu kysyy et kuuletko, tosi hyvä biisi ei mulla kai sentään niin tuulitunnelia ole päässä, että musat kuuluis vasemmasta korvasta pään läpi luuriin oikeeseen korvaan.

Työpaikan aamuparlamentissa tuli kaikista maailman kiinnostavista aiheista puhetta (haaaaukotus) Rolling Stonesista, ja totuttuun tapaan juttu polveili ja rönsyili sinne tänne. Joku siinä sitten mainitsi Mick Jaggerin jumppamaikkaisän. Olin nähnyt joitakin vuosia sitten kuvan näistä kahdesta herrasta yhdessä - se ukko Jagger oli liki satavuotias ja kalju kuin keilapallo - ja päätin minäkin osallistua lopulta keskusteluun:

"Mick Jaggerin isä voi olla elossa, mutta jos ei se ole, niin sitten se on kuollut."

Jostain kumman syystä tämä sensaatiomainen tiedonmuruseni ei aiheuttanut kahvipöydässä ihan odottamani kaltaista kuohuntaa.

sain uuden tiatokoneen ja täs oon kasaillu ja masennellu sitä epämääräsen nohevasti ja tossa äskön tuli tämmöi http://sieni.us/H4X/22.swf viilis ku tajusin et vois varmaan emonkin ajurit asentaa koneelle niin saattas päästä interwebbiinkin hakee paree ajurei

Voi Jööses...

Joskus käväisi mielessä, että aloittaisin klubituksessa keskusteluketjun otsikolla: "Äh, mä sähläsin", mutta onhan täällä näköjään jo tämä.

Sellainenkin ketjun aloitus kuin "Jääkaapista löytynet tavarat" käväisi mielessä, mutta tunnusteltuani maaperää lähipiirisssä tulin siihen tulokseen, että tavaroiden tunkeminen jääkaappiin taitaa kuitenkin olla semmoinen "oma juttuni".

Yksittäinen viilennetty vessapaperirulla selittyisi hedonismilla ja kokonaisen pyttispakkauksen katoaminen kylmätiloihin sillä, että kotonani ovat jääkaappi ja siivouskaappi vierekkäin, mutta että sitä oikein säikähtää ja huutaa ääneen, kun Embot hyökkäävät nilkoille kun tavoittelee viattomasti appelsiineja alalokerosta! Ja on täällä soinut herätyskellokin juuston takana. Ja Len Deightonin agenttiromaanit olivat tietenkin cool jo 60-luvulla, mutta että...

Niin että jos rillipää löytää kakkulansakin kylmäpuolelta...? Onko hän mielihajainen?

lauantaina alkuillasta matkalla helsinkiin auton kyydissä:

x: ihan vitun paska biisi tää mikä tulee radiosta
x: siis tolla on niin gay-ääni oikeesti
....
x: kuunnelkaa nyt oikeesti
...
y (minä): niin, no oikeestaan jos laittaa silmät kiinni ni ei voi kyl välttämättä ees tietää laulaako tossa mies vai nainen
-sekunnin hiljaisuus-

x&y: reps :D:D

radion kuuntelussahan oleellista onkin sulkea silmät että tajuaa onko laulaja mies vai nainen.
joo, vähemmän kuplajuomaa taas mulle.
alkaa jo nolottaa nää viikonloput

Luin tässä päivän metroa, ja näin otsikon "Töölönlahdesta nostokurkien pesintäalue", ja vieressä kuva rakennustyömaasta. Ajattelin että jaahas, se rakennusprojekti pitää varmaan sitten lopettaa, etteivät häiritse niitä lintuja.

...

*toktok*