Miten dumpata seuralainen?
"Parempi, että ollaan vaan kavereita". - teini
"Ehkei tätä meidän juttua kannata viedä pidemmälle". - varhaisaikuinen
Tai sitten antaa toisen ymmärtää rivien välistä - itse suosin vaikka väärinkäsityksiäkin sattuu.
Mä oon yleensä yön hiljasina tunteina hiipiny vierelle ja kuristanu pianolangalla. Siitä ei kuulu mitään ääntä, eikä se tee haavoja, jotka sotkis paikat verellä. Sen jälkeen oon palotellut ruumiin kylpyhuoneessa ja liuottanut raajat ja torson kylpyammeessa lipeällä, niin että jäljelle jää vaan luut. Kuivaan luut uunissa ja jauha ne hienoksi puuteriksi, jonka sirottelen Suomenlinnan lautalta vaivihkaa pussista mereen. Hampaat nakkelen popcornin seassa lokeille. Pään oon valanut kymmenen litran ämpäriin sementillä ja käyttänyt mökkireissulla "ankkurina", kunnes tietenkin kehnosti solmittu köysi irtoaa ämpärin kahvasta, ja ämpäri jää pohjaan. Vaatteet ja muut olen jättänyt normaalisti paikoilleen, ja tehnyt poliisille ilmoituksen kadonneesta ihmisestä. Tässä vaiheessa tietenkin näyttelen huolestunutta poikaystävää, kunnes epäilyt hälvenevät ja katoaminen kirjataan taas vain katoamiseksi. Tää on helpoin tapa.
Toinen vaihtoehto on sanoa että "Kulta, tää ei nyt toimi" ja sietää se hirveä paskamyrsky mikä siitä vääjäämättä nousee
"En mä haluu vielä sitoutua" <- vaikkei pitäiskään paikkaansa... Tai sit vaan sanoo suoraan et ei mul oikein herännyt mitään kipinää *uuh*...
Itse olen ollut hyvin rehellinen vastaavissa tilanteissa ja sanonut, että olisi parempi jatkaa erillään.
Kannattaa varautua siihen, että joutuu myös perustelemaan mielipiteensä. Esimerkiksi tilanteissa joissa mulle on tehty sama, olen ollut äärimmäisen pettynyt siihen, että henkilöt, jotka ovat peräänkuuluttaneet rehellisyyttä ja avoimuutta, eivät ole kyenneet perustelemaan tai edes keskustelemaan aiheesta sen enempää. Ei sillä, että tilannetta pitäisi välttämättä perustella, mutta "eron" jälkeinen itsetutkiskelu helpottuisi huomattavasti, kun tietäisi, että mitä toisella osapuolella oli mielessä tuolloin.
Eiköhän se ole joka asiassa paras vaan sanoa asiat suoraan ja olla rehellinen,niin ei tule väärinkäsityksiä..
[q]mayah:
Herkimmiltä lukijoilta haluaisin pyytää anteeksi, mulla on yhtä kiero ja epäasiallinen huumorintaju, kuin Analla 
[/q]
http://koti.mbnet.fi/kurittu/madgrin.gif
no yks on et käy ostaa jatkojohdon ja pääsee kaikista vaivoista siinä roikkumalla... 
Hah, antaa muka puhelinnumeronsa ja vakuuttelee että joo kyllä sä oot sitte ihana ja kaikkee ja nähää heti huomenna ja lähde muka pois. 
Tosin kai se paras on vaan että sanoo miten asiat on eikä vakuuttele mitää muuta.
[q]Ana:
-klipsklops-
[/q]
Jotenkin aavistin että mieheltä tulee samanlainen vastaus kuin aikoinaan totaalirepeämäni ukon vastaus ihmisten paheita kartoittaneessa threadissa: "Kuristan vietnamilaisia prostituoituja, joiden ruumiit hautaan takapihalleni." Siinä jäi muiden banaalit suklaanarkomaniat kakkoseksi tuon rinnalla. 
Saako sua Ana kosia, mä näet olen hulluna verbaalisesti lahjakkaisiin humoristeihin... 
Asia kannattaa ottaa puheeksi jo silloin kun alkaa epäilemään että juttu ei toimi, ei vasta sitten kun sen on itse päättänyt päättää. Näin asiasta voi keskustella tai ainakin toinen voi myös valmistautua tähän mahdolliseen tapahtumaan. Kaikki ihmissuhteet yhden illan treffeistä monivuotiseen avoliittoon on yhteisiä hankkeita ja niiden onnistumisesta pitäisi ottaa vastuu yhdessä. Muutoin toiselle tulee helposti sellainen olo että hänelle on valehdeltu jo pitkän aikaa kun sitten lopulta paljastatkin että olet hautonut suhteen lopettamista.
Ja kuten aiemmin sanottiinkin, rehellisyys maan perii - ja kannattaa ottaa kantaa pieniinkin asioihin mitkä ärsyttävät, sen sijaan että vaan laukaisee "mun mielestä tää meidän suhde ei toimi". Ette ole toistenne vastustajia, eikä ne yksittäiset hankaloittavat tekijät katoa jollei niistä erikseen puhuta ja sovita.
[q]Zyklonius:
Saako sua Ana kosia, mä näet olen hulluna verbaalisesti lahjakkaisiin humoristeihin...
[/q]
Must tuntuu et oon pikkasen liian hetero sulle, mut kiitti silti! *sydän*
[q]Ana:
Mä oon yleensä yön hiljasina tunteina hiipiny vierelle ja...
[/q]
*nauru**iihhih*
[q]sapeli:
Asia kannattaa ottaa puheeksi jo silloin kun alkaa epäilemään että juttu ei toimi, ei vasta sitten kun sen on itse päättänyt päättää. Näin asiasta voi keskustella tai ainakin toinen voi myös valmistautua tähän mahdolliseen tapahtumaan.
[/q]
Hmm.. mun mielestä suhteen dynamiikkaan kuuluu välillä sellainen epäilevä aaltoilu, jossa haetaan pikkaisen omaa elämäntilannetta ja punnitaan myös kumppanin suhdetta siihen. Tässä vaiheessa on ihan normaalia vähän miettiäkin, että mitäs jos ton heivais tosta menemään. Tää impulssi saattaa olla aika vahvakin ja vaatia paljon henkistä työtä, joten en ehkä suosittelisi että ensimmäisten epäilysten synnyttyä mennään heti "ottamaan asia puheeksi". Ehkä on tärkeämpää ensin selvittää itselle, mitä mieltä suhteesta on ja haluaako sen lopettaa, ja sitten vasta keskustella aiheesta. Sellanen epämääränen "oon täs vähän ajatellu..."-fiilistely luo ainakin mun mielestä sellasta inhottavaa ilmapiiriä et molemmat on seuraavat pari viikkoa ihan penkin reunalla, ja pahimmassa tapauksessa siitä saattaa syntyä itseään toteuttava ennuste. Jos sitä jää hetkeksi pohtimaan, niin se kumppani saattaa sinä aikana muistuttaa miten ihana se oikeastaan onkaan :)
[q]Ana:
---
Zyklonius:
Saako sua Ana kosia, mä näet olen hulluna verbaalisesti lahjakkaisiin humoristeihin...
---
Must tuntuu et oon pikkasen liian hetero sulle, mut kiitti silti! *sydän*
[/q]
Älä, ihanko tosi? Minäkin olen pikkasen liian hetero! Mehän sovitaan yhteen kuin kaksi samannapaista magneettia! 
Voisin tulla hakemaan sua illan viimeisille hitaille reiveissä (käykös alle 200bpm sulle kutemistanssahtelusta?). *sydän*
[q]Zyklonius:
---
Ana:
---
Zyklonius:
Saako sua Ana kosia, mä näet olen hulluna verbaalisesti lahjakkaisiin humoristeihin...
---
Must tuntuu et oon pikkasen liian hetero sulle, mut kiitti silti! *sydän*
---
Älä, ihanko tosi? Minäkin olen pikkasen liian hetero! Mehän sovitaan yhteen kuin kaksi samannapaista magneettia! Voisin tulla hakemaan sua illan viimeisille hitaille reiveissä (käykös alle 200bpm sulle kutemistanssahtelusta?). *sydän*
[/q]
Tough guys don't dance 
"Ei se vika oo sussa ku se on mussa.." ja sit jotain epämäärästä pölinää siitä kuinka elämä on laiffia
Ja jos ei mee jakeluun niin viestiä voi tehostaa toistelemalla jonkun toisen tytön/pojan nimeä aina kun puhuttelee vastapuolta. Ja jos ei vieläkään mee jakeluun, niin vetää vaan spontaanit huutokaariyrjöt http://www.entropy.fi/keskustelu/images/smiles/puke.gif sen päälle ja hymyilee... Sitten on ainakin jomman kumman pakko lähteä johonkin.
Oliks hyvä vihje?
(oikeesti mä vaan tykkään tosta yrjöövästä pallurasta niin paljon, et mun on pakko tunkee se joka paikkaan...)
Jos deitit menee seinien katteluks, sanon meneväni vessaan ja livahdan ulos. Jos kuitenkin haihtumisoperaationi havaitaan, kiihdytän kävelyäni ovelle ja äärimmäisessä tapauksessa lähden tiukkaan laukkaan ulos.
Suhteessa ollessa latelen kaikki mahdolliset latteudet ja nostan kytkintä.
Molemmissa tapauksissa en enää koskaa vastaan dumppaamani henkilön puheluihin/koodeihin/maileihin tai ylipäätään minkäänlaiseen yhteydenottoon.
Aikuistuminen on yliarvostettua.
se menee silleen et ekaks ne antaa ymmärtää ja sit mäkin annan ymmärtää, sit ne pelästyy sitä et ollaan tosissaan ja sanoo et ollaan vaan ystäviä sit mä meen joko paniikkiin ja rupeen huhuilee perään ja ei olla kohta enää edes ystäviä, tai sitten itsekin vaikenen ja vähän ajan päästä se toinen osapuoli oiskin taas kiinnostunut mutta mua ei enää nappaa kun se on jo kertaalleen tavallaan lempannut... ei o helppoo varsinkaan vaikee.
...mä en ymmärrä edes deiteille lähtemisiä. lähetään siinä mielessä et jos toi olis "se", sitten kun vaikuttaa että siitä ei saa tekemälläkään sellaista niin lähetään ja luvataan et soitellaan jne. kuinka moni sitten pitää enää yhteyttä sen jälkeen? itse en ikinä lähde treffeille deitti mielessä vaan mielenkiinnosta "ottamaan selvää" minkätyyppinen toinen on ilman minkäänlaisia ennakko-odotuksia ja yleisesti ottaen kaikki on jääny sit kavereiks ja osa todella läheisiks.
...mitä dumppaamiseen tulee niin siinä vaiheessa suhde on kyllä minusta ollu jo pidemmänaikaa harakoilla jos joutuu tilanteeseen missä "dumppaa" ja toinen on aivan pihalla, että missä mennään. minusta on aivan mahdotonta kuvitella avoimessa ja toimivassa suhteessa että tämäntyylistä edes vois tapahtua sillä kyllä molemmat jo ounastelee tilannetta etukäteen ja osaa varautua tilanteeseen sekä myös mikä siihen on ajanu.
ihan näin yleisesti, joko treffeillä tai lyhyestä/pitkästä suhteesta?
ite oon huomannut että se on vaikeeta kun oon muutenkin huono puhumaan asioista, mielestäni kuitenkin rehellisyys maan perii tässäkin asiassa.
toivottavasti tästä ei o vielä ollu topiccia, yritin kyl ettiä mut en tiedä hoksasinko oikeita hakusanoja