Mitä olet aina haluunut tehdä, mutta et ole vain uskaltanut?

[q]Fyraett, 2.7.2006 13:07:
---
gerry, 2.7.2006 12:36:
Mennä baaris pokkana juttelemaan jollekki vitun hyvännäköiselle muijalle...:P Tai jossaki kirjastos tms. yleisel paikal.... Olisko edes 0.2 prosentin mahdollisuutta olla saamatta tylyä katsetta (vittuuks mua isket) tms:)

---


Jos vaan löytyy pokkaa niin kyl se kannattaa, :)

kyl se natsautusmahollisuus on 1/100
[/q]


Joo, sehän kannustaaki kokeilemaan*iloinen*

nomic:
---
Mellu-:
Mä oon aina haluunut vaa kävellä kaupungilla ja jotain vastaan tulevaa poikaa pyytää kahville se ois hauska kokemus.

---


AIVAN...mut en tiiä miten sanat"riimittelis"etten kuullostais tyhmält..tai näyttäis yht tyhmält:D

mä oon aina halunnu kokeilla jotain hieman jännittävämpää ku lintsin laitteet mut oon ihan kamala pelkuri... nyt sitten sain synttärilahjaksi kuumailmapallolennon!! mutta kauhistus sentään ku ne menee korkealle. pelkään jo nyt tiiän ettei se oo mitään extremeä ja yritän vakuutella itselleni että se on vaan rauhallista menoa yläilmoissa...ihanku se auttais jos pelkää korkeita paikkoja?! *eikä* mut jooh..pakko sinne on mennä vaikka väkisin, jännitää vaan.

Sopia riitaa / mykkäkoulutilannetta lapsuudenystävän kanssa (Tai no aina ja aina, siitä lähtien kun tää riita alkoi, alkuvuodesta.) Ehkä ongelma on vähän siinä kun en oikein tiedä mistä se edes lähti liikkeelle, mutta tiedän myös että en halua palata entiseen, enkä ole oikein innokas sanomaan olleeni väärässä tai pyytääkseni anteeksi. Pahoillani olen, ja olisin varmasti voinut hoitaa tilanteen rakentavamminkin, mutta on vähän sellainen olo että mua kohtaan tehtii suurta vääryyttä myös eikä anteeksipyyntöä ole kuulunut - vain syyttelyä. Ei hirveästi innosta sopimaan.

Toisaalta, olen nyt itse nähnyt hiukan samanlaisen tilanteen hänen näkökulmastaan, eikä ole kivaa tämäkään. On vaan niin pirun vaikeaa tehdä sitä aloitetta. "Joku päivä ihan pian," sanon itselleni, "joku päivä ihan pian." Joo joo.