Hallusinaatiot ja legendat

Jep samat alku spiikit kuin Jammailijallakin

OOn jostain kuullu et joku joskus istuskeli mökin lattialla ja luki ilmassa leijuvista kirjaimista kaiken mitä jengi puhu siellä!! oli nauranu vaan ihan vääränä ja jauhanu et HUHUH: TIETÄISITTEPÄ MITÄ MUN PÄÄNI SISÄL TAPAHTUU!! =)

Toi oli vähän pidempi stoori mut oon laiska kirjottaja!*nukkuu*

[muokattu 1.8.2003 16:56]

toihan oli hupaisa, tuo jammailijan tarina 2

en nyt sano mitään että kuka on kyseessä, mutta kyseinen henkilö oli ottanut 2C-I:ta 20mg joka on eräänlainen psykedeelinen pilleri huume. oli aika huvittavan näköstä kattoa. Päästettiin se yksin vessaan niin tää luuli että vaihtaa väriä joka viides minuutti, seinät muuttuvat pienemmiksi ja suuremmiksi ja tiilet taas tulevat ulos seinistä päälle. siinä saatiin hyvät naurut kun kaveri väisteli tiiliä *nauru**iloinen*.

toinen stoori samasesta jannusta kun oli ottanut erissä bileissä liikaa piriä ja nauro vaan ja luuli että käsistä tulee sähköä ja että kädet olivat jääpuikkoa jne.*nuha*

mun frendi oli testaamassa ekaa kertaa lappuja ja ihmetteli parin tunnin päästä kun ei oikein tapahdu mitään sitte siitä pari tuntia eteenpäin, oli istunut vaa soffalla ja tuijotellut seiniä, oli vaan ”ollu jossain” kelaillu juttuja. Kun tästä havahtui, ja otti puhelimen käteensä (luultavasti soittamassa lappujen myyjälle ett mitä helvetin paskaa se myi) ja siinä oli silloin sellanen siili logo. kun se vähän aikaa tuijotteli sitä siiliä niin sehän pomppas siinä puhelimen luurilla pystyyn ja alkoi heilutella peukaloita ja tanssahtelemaan iloisena *iloinen**nauru**iloinen* tässä vaiheessa, ystäväni sanoi, että ei ollut huolta enää toimiko ne 'polkupyörät' vai ei
ai niin, ja toinen juttu kans. Tän näin itse enkä voinu olla repeilemättä kun yks frendi, myöskin polkupyöriä nauttineena istuksi tooosi pitkän aikaa matolla olkkarissa. Mä jonkun ajan päästä kysyin siltä ett miks sä siinä lattialla istut kun siinä on sohvakin vieressä, salee paljo mukavampi, niin kundi tuumas vähän pelokkaana ett ”et sä nää miten helvetin ISO pudotus tosta maton reunalta on!!!!! ” hih

[muokattu 7.8.2003 08:40]

Oon varmaan jossain topicis selittäny tän mut kirjotetaas uudelleen.
Eli olin kerran kuskina kun pojat halus lähtee baariin ja yks kaveri oli sit essoja ostellu siinä ja ne nipsut siinä sit nautti kun oltiin menos baariin mut kaveri ei päässy sisään kun sen passi oli menny vanhaksi. No se jäi autoon ja mäkin väli kattoon sit siel autos kun se hengaili takapenkillä. Tulin ekan kerran kattoo niin se selitti kun se jutteli häiskälle siinä etupenkillä, no etupenkillä ei ollu ketään ja aattelin et jutelkoon rauhas, tulin puolen tunnin päästä niin se kerto et se juttelee pikkulinnuille... Sit lähettiin jonkin ajan päästä takasin päin ja pysähdyttiin tien varrel kusel mut tää jäi autoon ja sit se selitti kuinka auton ikkunassa oleva tarra oli lymynny siellä metsässä ja oli vähällä hyökkää sen kimppuun
Sit päästiin kämpille niin se kaveri koitti kiipee seinille ja oli pakko pitää se poissa partsilta kun se luuli olevansa supermies, et sellasta

Nämä on kyllä hemmetin hassuja.

Vähän ikävämpiä tarinoita ovatkin sitten ne, joissa lapputripissä aletaan luulla itseään appelsiiniksi ja ryhdytään kuorimaan itseään juustohöylällä. Saattavat tosin olla urbaaneja legendoja, jotka esiintyvät tuhannessa eri muodossa. Tiedä häntä.

[q]Epailija:
lapputripissä aletaan luulla itseään appelsiiniksi ja ryhdytään kuorimaan itseään juustohöylällä. Saattavat tosin olla urbaaneja legendoja,
[/q]
Toi on ihan tyhmä. Siis kuka muka ei olis kuullu tota. Toi on just noita mil yritetään pelotella jotain 10-v. lapsia, että ei saa alkaa keräilee Turtles tarroja. Siis kuka muka on niin tyhmä, et luulee et appelsiinit voi kuorii itse itsenä. Ja viel jollain juustohöylällä. Kuka muka käyttää juustohöylää appelsiinkin kuorimiseen, eihän siit tuu mitään sellasella. Veitsi tai sit ihan sormin se onnistuu. Mut siis jos joku muuttuu apppelsiiniks, niin ei se appelsiini kuori itse itseään, koska APPELSIINI ON HEDELMÄ.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässä teille oikea tarina:

Olipa kerran poika, joka söi ensimmäistä kertaa LSD lapun. Ei kokonaista, vaan juuri sellaisen sopivan palan siitä. Oli tavallinen lauantai iltapäivä kotona kotiväen luona. Hän ei kertonut kenellekään kyseisestä asiasta. Hän alkoi pelata pikkuveljen kanssa sellaista roolipeliä (kaikki varmaan tietää mitä ne on). Mukavaa ajanvietettä ja tarinan kerrontaa. Hän oli pelijohtaja ja veli oli pelaaja. Pelattiin hänen pään sisälle muotoutuvassa kummallisessa maailmassa. No ei siinä sen kummempia, peli kerta vain oli hieman syvmpi kuin normaalisti. Myöhemmin hän meni saunaan ja saunassa pikkuveli muuttui piruksi, koska hiukset oli muodostaneet sarvet hänelle. No ei siinä mitään, sauna on hyvä paikka rentoutua. Kun hän meni suihkuun pesulle, hän pesi kuoren päältään pois ja heräsi, ja näki puhtaasti kuinka pikkuveli nukkui sikiö asennossa itsensä sisällä. Muut nukkuvat kuorensa sisällä ja hän on yksin heränneenä maailmaan. Muut eivät ole tietoisia tästä maailmasta. Vuosien päästä hän tiesi miksi, koska kaikki tapahtui vain hänen päänsä sisällä.

Seuraavana päivänä hän huomasti olevansa edelleen elossa ja päätti ottaa lisää LSD:tä, koska edellisenä päivänä oli ollut niin erilaista ja outoa. Hän laittoi kolme kertaa suuremman määrän kielensä päälle. Aine alkoi toimia paljon nopeammin ja kotona oli huono olla, koska muut olivat pahalla päällä. Hän lähti ulos. Maan pinta muuttui voimakkaasti aaltoilevaksi mereksi, mutta käveleminen onnistui sen päällä. Häntä arvelutti hieman ja pieni pelko jossain syvällä, että mitä täs nyt niinku oikeen tapahtuu.. Hän tapasi kaverin ja menivät heille ja kaveri söi myös lapun. Juttelivat kummia ja kaverin porukat tulee kotiin yöllä ja ihmettelevät ketä tääl oikeen on ja pyytävät hänet juttelemaan niiden kanssa pariksi tunniksi. Ei mieluisin tilanne. Pöytä jonka ääressä juttelevat, aaltoilee ja muuttaa muotoa ja keksittyminen siihen, että puhuu normaaleista asioista on tärkeintä. Säilytä katse kontakti, että et vaikuta siltä kuin et uskaltaisi katsoa silmiin ja salisit jotain, mutta älä katso liikaa silmiin, koska silmät ovat suuret kuin lautaset. Se oli sellainen tapaus.

Niinä päivinä alkoi yli puolen vuoden matka pelatun roolipelin ja Doorsin musiikin maailmaan, kunnes kaikki maailmassa oli kääntynyt ympäri alaisin ja se alkoi tuntua hänestä täysin normaalilta. Kunnes viimeisellä kerralla hänen ottaessaan lsd:tä hyvin pienen määrän, hänen jutellessaan maailmankaikkeudesta erään ihmisen kanssa, hän tajusi, että mikään ei olekaan niin kuin hän luuli ja maailma kääntyi samalla toisin päin. Yhtäkkiä tuntuu kuin roikut katossa, koska kaikki on ympäri alaisin ja koska kaikki on jälleen niinkuin ennen, eli jos roikut katosta, tiput alas päin. Ja hän tippui. Tippu kunnes kolahti. Kaikki pirstaleina. Koko maailma pirtaleina. Mitään ei jäänyt jäljelle. Hän vain seisoi. Seisoi ja tuijotti tyhjyyteen. Ihmisiä kävleee ja kulkee ja tanssii hänen ympärillään. Hän vain seisoo liikkumatta ja tuijottaa eteensä. Usean tunnin ajan. Hänen mielessä vain liikkui ”Miks mä täs seison, miks en seisois, no mitähän täs nyt, ei täs mitään, miks en seisois, ei täl oo mitään merkitystä, onks täs jotain ideaa, ei täs mitään...”

Jossain vaiheessä hänelle tuli mieleen, että kaikki ei oo hyvin ja asialle pitäs tehdä jotain. Puhuminen jollekkin oli ainoa keino, koska oma pää ei toimut. Joten hän kierrätti ajatuksensa toisen ihmisen kautta takaisin omaan päähänsä, jotta olisi ymmärtänyt mikä oli tilanne. Tilanne oli paha. Puhumalla hän etsi reitin päänsä sisällä takaisin siihen tilaan, mistä oli ikinä lähtenytkään yli puoli vuotta sitten. Veteli oikeista vivuista ja kun tajusi sen viimeisen asian minkä varassa kaikki roikkui, niin samassa hetkessä hän nousi pintaan, veti keuhkot täyteen happea ja haukkui vaan henkeä. Hän oli noussut syvyyksistä takaisin. Kaikki oli edelleen pirstaleina, mutta nyt alkoi palapelin palasten etsiminen ja uudelleen kokoaminen sellaiseksi kuin se oli ennen ollut. Hän etsi paloja joka puolelta, sängyn alta, sohvan takaa, imurin pölypussista, roskiksista, taskuista ja ihan joka puolelta niitä löytyi, ja sitä mukaa kun niitä löyti, hän kasasi maailmaansa uudelleen. Hän kasasi siitä hyvän maailman. Sellaisen, että hän tietää totuuden.

Hän ei koskenut enää LSD:hen. Ei ikinkä. Hänen ei tarvinnut enää syödä niitä kuten ennen. Hän tiesi, että ei ole mitään muuta, kaikki on jo täällä. Vuoden päästä tapahtui näin:

”Vain vähän hauskaa
eipä muuta

3000 metriä ja sain
merkin hypätä

Kaunis ilma

Talot näyttävät pieniltä
eikä ihmisiä näy ollenkaan

Tiputaan
Pompitaan
Pyöritään

Suusta valuu kyyneliä
ja silmät huutaa
päätymätöntä naurua,

vai sittenkin toisin päin

Muistan vain kaksi
tanssivaa sientä

Kun kauhu saapuu kuvioihin...

Olioita...
...avaruudessa...
...rottia
laboratoriossa...
...tunnistamaton kieli

Älytön olento satojen
samanlaisten joukossa
Näin lohikäärmeen

Salajuoni...

Autiot kadut
ja vieras planeetta

Soitan itselleni, mutta
en saa puheesta selvää

Oliot päästettiin ulos
Ne ketkä näkivät oven

Eksyneenä kotiinsa
Pakenen olioita

Oikeita olioita!!
Niitä kummajaisia...

Tie vie taivaaseen
ja viidakko tulee luokse

Jänis?

Mistä maailmasta olen?
Hautaudun säkenöiviin kallioihin ja
syvälle pirstoutuneeseen taivaaseen
Ajattelu on loppunut

Tiesin tulleeni huijatuksi
Meitä kaikkia huijattiin
Suurenluokan huijaus
Salajuoni

Kaikkialla oli
Keisarin Vääriä Happoja.”

Hän ei ollut koskenut LSD lappuihin. Ei, koska hänen ei tarvinnut. Jotain muuta. ”Suurenluokan huijaus.” Ne muutti kaiken hirviöiksi, olioiksi avruudesta. Pelkkiä kauhu maisemia. Ne puhui kieltä, mitä ei voinut ymmärtää, niiden silmät valu pois päästä, niiden hampaat sojotti ulos suusta, ne oli karannut kaikki mielisairaalasta. Ne oli älyttömiä olioita. Ne törmäili seiniin. Ne törmäili toisiinsa. Kaikki vain oli niin hullua. Pelkkää hulluutta, joku juoksee päin seinää, toinen tulee persssä, kaikki pakenemassa jonnekkin, kaikki pakenemassa toisiaan. Kun hän otti myöhemmin kaiken sen päälle vielä Ketamiinia, alkoi taivaalta sataa lunta. Sinisiä lumi hiutaleita, sellaisia hentoja ja keveitä. Sinistä lunta sisällä, joka puolella.. Kaikki oli niin tyyntä. Merinäköala ja rauha. Kaikki oli vain hyvin, ei muuta. Puolen vuoden ajan, kunnes se hyväolo oli pahaolo. Myöhemmin maailma muuttuu. Myöhemmin kaikki muuttuu. Myöhemmin kaikki on hyvin. Myöhemmin ei ole murheita.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

[muokattu 10.8.2003 15:28]

Olipahan tarina...

Kääk! Tulee tukala olo, kun lukee näitä tarinoita...varsinkin toi viimenen oli aika paha*ding*

ihan a heitti taas juttua totuttuun tapaan

oli vissiin kyse omista kokemuksista

Hassuja ihmisiä...*hymy*

Ny tulee kans helmi, jonka kuulin tos..about viime vloppuna:

Kaveri oli vissiin poltellu ja litkutellu ja päättäny, että ny pitäis lähteä jo Hesasta kotiinpäin. Minne sit olikaan menossa, olikohan Ouluun tms.

Oli jo ihme, että se edes löys sen oikeen junan. Junassa se rupes arpomaan, että missäs se vaunu oikein on, ja sit se nyki ja sätki niitä vaunuja edestakaisin silmät punaisina, silmät vittu ihan lautasina. Ku se käveli vaunua pitkin ni keskellä vaunua sillä pätkäs, että ” hetkinen. Mikäs vaunu tää ny on? Ja jos tää on 7, ni mistäs päin mä oikein tulin?” Pikkulapset kattelevat penkkien yli perään ku toinen pinnistelee*nauru*.

Sit ku vihdoin oikee vaunu löytyy ni sit se ongelma vasta alkaa. Tuttuja numeroita vilisee viereisissä penkeissä, mut omaa penkkiä ei löydy, vaik pieni järjen poikanen huutaa, että ”täs se on! Ihan metrin säteellä”! Ja mummot kattelee ihmeissään, että mikähän pojalla on ku se noin pyörii minuuttikaupalla.

Sit kaveri löytää paikkansa ja hautautuu siihen vähäksi aikaa jo aivan nolona. En tiedä mix (väittää, että oli suunniteltu juttu), mut kaveri päätti ottaa naksun koemielessä junassa. Ajatteli tietysti, että piristäis tylsää junamatkaa, heh*hymy*!. No, jo vlopun valvoneena se teki paljon muutakin kuin vain piristi: Tyyppi rupes näkemään AIVAN USKOMATTOMIA juttuja ku laittoi silmät kii!! Kaikenlaisia tekstejä, mitä jengi ympärillä puhui ja höpelönä värejä, semmosia avaruuskuvioita or whatever!

Sit se rupes kuulemaan ääniä: Kuiskauksia ja puheensorinaa... Eri penkkiriveistä eri voimakkuuksina. Tuntui kuin se ois voinu kuulla koko vaunullisen. Välil erottui sana jos toinenkin sieltä: Nipsu, shotti, lakkakukka jne....

Yhdes vaihees kaveri kuulee ku käytävän toiselta puolen (siis siitä vierestä) nörttiäijät puhuu: ”Onkohan se ottanu nipsun?” ”Ei se kuitenkaan kerro.” Kaveri kattoo niitä tyyppejä ja ne tapittaa innolla lintukirjojaan. ”Ei vittu, mä kuulen nii-in omiani, uh”*nauru*.

Jossain vaihees vaa pätkäs: Hän mietti, että ”Hetkinen, missäs välissä toi konduktoori kerkes tonne?!” Ei vittu, kävikö se mun luona? Olinx mä hereillä vai sammunu? Sanoinkohan mä sille jotain...? Hitto, ny se varmaan kävelee tolleen ihan olevinaan ja soittaakin sit seuraavalle asemalle poliisit!”

Ja seuraavax kävelikin sit käytävää pitkin tyyppi, jolla oli semmonen virallinen tyyliin poliisien lomavillapaita päällä (joku harjoittelija tms)... ”VOI VITTU! NY jäin kiinni...Nytko muuten jäin kiinni!!?? Ei ei ei....”No, se kävelikin vain ohi toiseen vaunuun.

Kaveri sanoi, ettei ton junareissun jälkeen huvita samaa enää kokeilla. Oli kuulema eka hallu ja jännitystä oli ihan vuodeksi eteenpäin*nauru*!

[q]Angelus:
en nyt sano mitään että kuka on kyseessä, mutta kyseinen henkilö oli ottanut 2C-I:ta 20mg joka on eräänlainen psykedeelinen pilleri huume. oli aika huvittavan näköstä kattoa. Päästettiin se yksin vessaan niin tää luuli että vaihtaa väriä joka viides minuutti, seinät muuttuvat pienemmiksi ja suuremmiksi ja tiilet taas tulevat ulos seinistä päälle. siinä saatiin hyvät naurut kun kaveri väisteli tiiliä *nauru**iloinen*.

toinen stoori samasesta jannusta kun oli ottanut erissä bileissä liikaa piriä ja nauro vaan ja luuli että käsistä tulee sähköä ja että kädet olivat jääpuikkoa jne.*nuha*
[/q]



Kuulin myös, että tää kaveri tarinassa yks joutu ton jälkeen veneen kyytiin ja pelästyi kuoliaaksi...

jooh, ja kuullema ton kaverin vene matkalla tapahtu kans yks tosi hassu kommellus.. herra J kysyi herra T:ltä kauheissa psykedeeli/kukka höyryissä ”Hei T, ajatsäkin tota venettä?!” kun T hengaili siellä ylhäällä sen kuskin kanssa

mä kuulin yhdestä tyypistä joka happotripillä luuli olevansa jumala pahinta oli, kun hän tajusi olevansa ateisti = ei usko itseensä = ei ole olemassa! *ding**hih*

en tiedä onko tää tositarina vai villiä legendaa mut jos on totta, terkkuja vaan kys. tyypille!

jep, kokemuksia kokemuksien perään..*heiii*

Mun oma veli oli joskus monta vuotta sitten kesällä myynyt yhelle äijälle kengän kumipohjasta palasia hatsina pitkin kesää... Ku kesä oli suhteellisen ohi se ukkeli tuli sanoo mun broidille; Kiitti, se oli ihan v****n hyvää hatsii. Olin eilen metsässä hakkaamassa puita ja yhtäkkii tuli semmonen tunne et nyt on pakko.... Tota jaaritusta jatkui viel pari minuuttii jonka jälkeen broidi vaan sano et se ei enään myy mitään....

Lähinnä huvittavaa

tapahtui viime keväänä:

kaveri oli jossain säteen bileissä ja nappaillu jotain psykedeelejä... ja sit illan aikana oil tullu vessa hätä ja kaveri oli sit tietenki menny vessaan.. no ei siinä mitään..

siinä kun kyseinen henkilö oli kusella nii oli kuulma ruvenny tulee liekkejä ja savua pöntöstä, mut tyyppi jatko kusemista.. no liekit ja savut hävis, mut sit ku piti lähtee ulos vessasta nii oven kahva olikin lähteny karkuun, no siinä sit metsättetiin kahvaa vähän aikaa kunnes se saatiin kiinni ja päästiin ulos

Ei vittu miten hyvää läppää *repeilee*! Roc on!*nauru*