Kirjaudu
tai
Rekisteröidy
IF there's life on Mars...
|
21 - 40 / 51
O
Miehitetty lento Marssiin on nykytekniikalla käytännössä mahdoton laukaista maasta. Pitää muistaa että miehitetylle lennolle on varattava mukaan mm. ravintoa, ilmankierrätysjärjestelmä, kuntoilulaitteita, asuintiloja yms. joita ei tarvi lainkaan miettiä miehittämättömillä lennoilla.
jeps, noin mäkin olen pähkäillyt ja lukenut... mutta se laskettu että jos rakentas sellaisen helvetillisen avaruusaluksen ja lykkäisi sinne 180 ihmistä niinvoila, siinä sitä olisi kelluva siirtokunta matkalla minne vaan. lähde: tiede-lehti.
Sanotaanko nyt näin että olis aika helvetin sulkeutunutta ajatella, että Tellus olisi ainoa paikka missä olisi elämää.
mä olen itse ihan samaa mieltä . mutta jotenkin vaan niinku massojen tuntuu vaikeelta hyväksyä tota "faktana".
jostain luin, veikkaisin tiede lehteä tms., että irakin sodan budjetilla oltaisiin saatu miehitetty matka Marssiin vuodessa kahdessa. Kyse on vaan ihan ja just siitä että mitä herrat haluu tehdä. ja kuinka isoilla V8:lla päristellä teksasissa.
jostain luin, veikkaisin tiede lehteä tms., että irakin sodan budjetilla oltaisiin saatu miehitetty matka Marssiin vuodessa kahdessa. Kyse on vaan ihan ja just siitä että mitä herrat haluu tehdä. ja kuinka isoilla V8:lla päristellä teksasissa.
Ei ole mahdollista vaikka rahamäärä riittäisikin. Jos päätös lennosta ja rahoituksesta tehtäisiin nyt niin Marsissa oltaisiin aikaisintaan 2030. Ensin tulee vielä joitain Mars mönkijöitä ja näytteenhakulentoja jotka kestävät pitkälle yli 2010:n. Luotaimilla testataan miehitetyn lennon vaatimaa teknologiaa. Ensimmäinen näyttenhakulento on suunnitteilla vuodeksi 2011 jonka matka kestää puoli vuotta suuntaansa. Mars-laskeutumista testaillaan todennäköisesti ensin myös Kuussa. Lento pitää ajoittaa myös Auringon aktiivisuuden minimivaiheeseen säteilyn takia. Tällaisia "laukaisuikkunoita" on noin 15 vuoden välein ja ensimmäinen realistinen mahdollisuus on 2030 vaiheilla.
Ellei sitten lähdetä matkaan ihan älyttömällä riskillä ja testaamattomilla laitteilla. Jos Mars laskeutuja luotaimissa onnistumisprosentti on ollut 30% luokkaa niin huonolla valmistautumisella niin ison projektin kuin miehitetyn lennon onnistumisprosentti olisi paljon pienempi.
Jos Mars laskeutuja luotaimissa onnistumisprosentti on ollut 30% luokkaa niin huonolla valmistautumisella niin ison projektin kuin miehitetyn lennon onnistumisprosentti olisi paljon pienempi.
Suuri osa luotainepäonnistumisista on johtunut tuntemattomista syistä, ts. yhteys on menetetty. Miehitetyllä "lennolla" voidaan asioita fiksailla ihan eri tavalla. Mutta joo, meneehän siihen testailuun vielä aikaa.
Jos Mars laskeutuja luotaimissa onnistumisprosentti on ollut 30% luokkaa niin huonolla valmistautumisella niin ison projektin kuin miehitetyn lennon onnistumisprosentti olisi paljon pienempi.
Suuri osa luotainepäonnistumisista on johtunut tuntemattomista syistä, ts. yhteys on menetetty. Miehitetyllä "lennolla" voidaan asioita fiksailla ihan eri tavalla. Mutta joo, meneehän siihen testailuun vielä aikaa.
Totta, tuota en muistanutkaan, mutta osa on varmasti myös epäonnistunut laskeutumisessa ja murskautunut Marsin pintaan. Vaikea tietysti sanoa kun asiaa ei pysty tarkistamaan kuin paikanpäällä käymällä. Kuitenkin miehitetyn lennon onnistumisprosentin pitäisi varmaankin olla yli 90.
Todennäköisyys maan ulkopuolisen, älykkään elämän olemassaoloon on periaatteessa laskettavissa kuuluisalla Draken kaavalla.
Though somewhat formidable looking, this is simply the number N of technological civilizations in our galaxy, as the product of a string of possibilities:
R* = the average rate in stars per year of star formation in the galaxy.
F(p) = the fraction of stars having planets.
N(p) = the number of suitable planets per planetary system.
F(l) = the fraction of planets on which life starts.
F(i) = the fraction of life that evolves to intelligence.
F(c) = the fraction of intelligent species to develop the means of communication.
L = the longevity (in years) of the technological phase of sunch a society.
Drake and other early extraterrestial-life enthusiasts, including Carl Sagan, arrived at a value for N between 100,000 and 1,000,000--still only about one technological civilization per million stars in the Milky Way, which astronomers reckon contains approximately some 200 billion stars.
http://www.astrobio.net/news/article610.html
Wikipedia
auringon otollinen vaikutusaluehan laajenee, ja
yhtälailla luonnollisesti pienenee sitämukaa.
Nyt en tajunnut??
siis, käsitä se sellaisena 'elinkelpoisena' vyöhykkeenä.
optimikohdan ulkopuolella on toisella puolella liian
kylmää ja toisella liian kuumaa.
itse olen kyllä sitä mieltä, että venuksessa oli
elämää, ja marsissa tulee olemaan..
auringon otollinen vaikutusaluehan laajenee, ja
yhtälailla luonnollisesti pienenee sitämukaa.
sitä onkin sitten kiva spekuloida, että miten ja kuinka,
mutta toisinpäin se olisi aika hassua (auringon tehon
pitäisi alati kutistua).
Kyllä mun tietääkseni maapallo säilyy tällä elinkelpoisella etäisyydellä siihen asti että aurinko tulee elinkaarensa päähän ja alkaa laajeta punaiseksi jättiläiseksi vähän ennen romahtamistaan.
Kyllä mun tietääkseni maapallo säilyy tällä elinkelpoisella etäisyydellä siihen asti että aurinko tulee elinkaarensa päähän ja alkaa laajeta punaiseksi jättiläiseksi vähän ennen romahtamistaan.
planeetat varmasti pysyttelevät aika pitkälti samoilla
etäisyyksillä toisiinsa nähden, mutta auringon teho tuskin
on pysynyt miljoonia vuosia absoluuttisena?
ei se giantiksimuuttuminen yhdessä yössä tapahdu.
Kyllä mun tietääkseni maapallo säilyy tällä elinkelpoisella etäisyydellä siihen asti että aurinko tulee elinkaarensa päähän ja alkaa laajeta punaiseksi jättiläiseksi vähän ennen romahtamistaan.
planeetat varmasti pysyttelevät aika pitkälti samoilla
etäisyyksillä toisiinsa nähden, mutta auringon teho tuskin
on pysynyt miljoonia vuosia absoluuttisena?
ei se giantiksimuuttuminen yhdessä yössä tapahdu.
Auringon paisuminen loppuvaiheessa on hyvin pieni osa koko Auringon elinkaaresta. Sen aikana ei varmasti ehdi elämää Marsiin syntyä vaikka lämpötila vähäksi aikaa tulisikin sopivaksi. Aurinkohan on ollut olemassa jo kauan ennen planeettojen syntyä. Koko sen ajan mitä planeetat ovat olleet olemassa on Auringon "teho" ollut tietääkseni hyvin muuttumaton. Aurinko on hyvin vakaa systeemi joka palaa suunniilleen samalla liekillä kunnes polttoaine on loppu.
Miettikääpä sitä mitä kävis jos ihmiset käyttäis kaikki asevarusteluun ja avaruuden tutkimukseen käytettävät rahansa yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen. :confused: :heart:
Mun mielestä tommosen lasekminen on yhtä järkevää ku savolaismummojen keskustelut Gabonin Librevillen katujen kunnosta.Todennäköisyys maan ulkopuolisen, älykkään elämän olemassaoloon on periaatteessa laskettavissa kuuluisalla Draken kaavalla.
Se savolaismummo tuskin koskaan tulee lähtemään paikan päälle katsomaan niitä katuja. Ja tuskinpa se näkee edes uutiskuvaa elämänsä aikana Gabonista.
Järkevintä olisi imo laskea todennäköisyys elämälle niillä alueilla, jonne me yllämme näkemään ja mahdollisesti hamassa tulevaisuudessa jopa planeettajärjestelmiä tarkkailemaan. Ja sitten tarkkailla niitä tähtiä, jotka ovat sopivan tyyppisiä sille, että sieltä voisi jopa löytyä hyviä planeettoja. Niistä pitäisi tarkkailla oisko siellä a) planeettoja b) elämälle suotuisia sellaisia c) elämää sisältäviä sellaisia d) älyllistä elämää sisältäviä. Sinne d-vaihtoehtoon ehkäpä jopa voi joskus jonkunlaista viestiäkin koittaa lähettää, olettaen että sellainen löytyy.
Mulle on yks lysti kuinka monta sivilisaatiota on galaksimme toisessa päässä. Irrelevanttia.
Auringon paisuminen loppuvaiheessa on hyvin pieni osa koko Auringon elinkaaresta. Sen aikana ei varmasti ehdi elämää Marsiin syntyä vaikka lämpötila vähäksi aikaa tulisikin sopivaksi. Aurinkohan on ollut olemassa jo kauan ennen planeettojen syntyä. Koko sen ajan mitä planeetat ovat olleet olemassa on Auringon "teho" ollut tietääkseni hyvin muuttumaton. Aurinko on hyvin vakaa systeemi joka palaa suunniilleen samalla liekillä kunnes polttoaine on loppu.
Tällainen käsitys mullakin on. Aurinko fuusioi vakioteholla ja koolla niin kauan kuin vetyä riittää, kun vety alkaa loppua fuusioituvat myös raskaammat ytimet ja tästä vasta alkaa laajeneminen.
Korjaus/lisäys:Mun mielestä tommosen lasekminen on yhtä järkevää ku savolaismummojen keskustelut Gabonin Librevillen katujen kunnosta.
Tommosen laskeminen kuuluisi enemmän filosofiatopiciin tai lukion todennäköisyyslaskennan kurssille hassuna vikana kysymyksenä kokeeseen.
Mä en usko, että valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus. Satiinhan valo pysäytettyä tuossa tannoin ja senlisäksi on löydetty taas uusi aineen olomuoto. On myös kuulut, että valonnopeus on jo ylitetty mutta siitä en ole niin varma.
Mä en usko, että valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus. Satiinhan valo pysäytettyä tuossa tannoin ja senlisäksi on löydetty taas uusi aineen olomuoto. On myös kuulut, että valonnopeus on jo ylitetty mutta siitä en ole niin varma.
Mäki kuulin eilen jotain mut en tiiä mitä - ja jos tiiänki ni en ainakaa muista siitä mitään!! :crybaby:
Veikkaanpa että Illuminatilla on taas likaiset sormensa pelissä.. :panic:
Mikä on illuminaatti
Kadonneet luotaimet on selviä todisteita elämästä marsissa sitä paitsi näin elien marsilaisen omalla kaukoputkella.
Haluutteks tekin sellaisen kaukoputken niitä on vain mulla. 1000e/kpl
Ups.. USA salaliitto kielsi kertomasta :eek:
Mä en usko, että valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus. Satiinhan valo pysäytettyä tuossa tannoin ja senlisäksi on löydetty taas uusi aineen olomuoto. On myös kuulut, että valonnopeus on jo ylitetty mutta siitä en ole niin varma.
Valoa ei olla pysäytetty, mutta hidastettu kyllä. Muistaakseni se laskettiin noin 12 kilometrin tuntivauhtiin. Ei mikään erikoinen juttu loppujen lopuksi, kun tuosta valon nopeudesta puhuessa tarkoitetaan yleensä valon nopeutta tyhjiössä.
Valon nopeus tyhjiössä on ylitetty laboratoriossa nostamalla itse valon nopeutta, kukaan ei ole vielä todistetusti onnistunut kiihdyttämään materiaa yli valon nopeuden.
http://www.cnn.com/2000/fyi/news/08/21/speed.of.light/
http://www.nec.co.jp/press/en/0007/1901.html
senlisäksi on löydetty taas uusi aineen olomuoto.
kertokkaa lissää. ja lähdettä kehiin:)
|
21 - 40 / 51
O