Oletko kateellinen toisen menestyksestä?
Kenelle pitäisi olla kateellinen ja mistä? Sinulle kenties?
.. tai levy myynyt jo 16kpl Uzbekiztanin kuumimmassa levykaupassa.
Kenelle pitäisi olla kateellinen ja mistä? Sinulle kenties?
yleensäottaen ;)
En, jos se ei ole itseltäni mitenkään pois. Mutta jos toisen menestys on tullut epäilyttävin keinoin, se saattaa ärsyttää.
Miksi olisin kateellinen? Säälin niitä ihmisiä, jotka luulee et heitä kadehtitaan mahdollisen "menestyksen" takia.
Kateellinen? Tohon sanaan on tullu niin negatiivinen kaiku että porukka auto-
maattisesti heti kieltää olevansa kellekkään mistään kateellisia, vaan saa-
vuttaneena mielenrauhan jo kuuden ikäisenä hiekkalaatikolla, jolloin ensim-
mäisen kerran tajusi, ettei oikeastaan tarvitse sitä viimeisintä nintendo-
peliä..
Kyllä mä ainakin olen kateellinen. Siis siinä mielessä että kun kuulen taitavan
DJ'n soittavan niin oon sille vähän kateellinen sen taidoista- sama kun kuulen
hyvän biisin. Tai sitten jos nään kadulla aivan tajuttoman hyvän näköisen
naisen ja sen käsipuolessa jonkun jäbän, niin kyllä mä oon sille jäbälle pik-
kasen kateellinen.
Tähän väliin mun varmaan tosin kannattaa tähdentää, ettei kateus mulle
tarkota sellasta negatiivista, tuhoavaa tunneta joka saa aikaan sen, että en
itse kykene nauttimaan niistä asioista mitä minulla on, niin kauan kun jol-
lakulla muulla on ehkä enemmän. Mutta tottakai sitä on kateellinen monille
ihmisille monista asioista. Ei se tee musta pahempaa ihmistä.
Tähän väliin mun varmaan tosin kannattaa tähdentää, ettei kateus mulle
tarkota sellasta negatiivista, tuhoavaa tunneta joka saa aikaan sen, että en
itse kykene nauttimaan niistä asioista mitä minulla on, niin kauan kun jol-
lakulla muulla on ehkä enemmän. Mutta tottakai sitä on kateellinen monille
ihmisille monista asioista. Ei se tee musta pahempaa ihmistä.
Mun käsityksen mukaan kateuteen liittyy juuri tollanen negatiivinen puoli. Mä en sanoisi kateudeksi sitä, jos ajattelee että "ai hitto kun minäkin osaisin soittaa yhtä hyvin". Sen sijaan se on mun mielestä kateutta jos vaikka tulee vahingoniloiseksi siitä että toinen menettää sen taidon.
oon oikeastaan vähän kateellinen mun kaverille ku se soittaa pianoa kuin Mozart ja koodaa täysillä vaikka olis vilkassu uutta ohjelmointikieltä vaan pari päivää. Se ei kuitenkaan masenna vaan oikeestaan oon ylpeä mun kaverin taidoista, en tiiä en oo sitten ainakaan liian kateellinen. :)
Kyllähän sitä tulee oltua kateellinen useistakin asioista, vähän samaan tyyliin kuin Ana/Shiner tuossa kertoili. Ei se, että jollakin on enemmän kuin itsellä, ole minulta pois, mutta saahan sitä ajatella, että "olisipa minullakin noin". Eli jos naapurilla on uusi auto, en mene puhkomaan renkaita vaan saatan ajatella et olis siistiä jos mullakin olisi uusi kiesi.
Kyllähän sitä tulee oltua kateellinen useistakin asioista, vähän samaan tyyliin kuin Ana/Shiner tuossa kertoili. Ei se, että jollakin on enemmän kuin itsellä, ole minulta pois, mutta saahan sitä ajatella, että "olisipa minullakin noin". Eli jos naapurilla on uusi auto, en mene puhkomaan renkaita vaan saatan ajatella et olis siistiä jos mullakin olisi uusi kiesi.
kyllä mäki oon hieman kateellinen jos jollain on auto ku itellä ei oo eikä pääse käymään citymarkettiin täältä Torniosta vaan pitää mennä bussilla :laugh:
No ei ole autoa minullakaan ja bussilla käyn Citymarketissa. Ei jaksa jokaisena päivänä olla auton omistajille kateellinen :) Yritän vaan vakuutella, että on se hyvä kun ei ole parkkihuolia eikä kukaan ryttää puskuria parkkipaikalla.
Vastaan tähän että Kanada. Eikun hetkinen.
Miksi olisin kateellinen? Säälin niitä ihmisiä, jotka luulee et heitä kadehtitaan mahdollisen "menestyksen" takia.
Bio vei ihan oikeesti varpaat suustani. Ja oikeasti menestyneille annan isot thumbs up.
Mitä on kateus pohjimmiltaan? Onko se sitä katkeruutta ja vahingon iloa kun toinen ei onnistukkaan vai vihan tunnetta kun toisella on asiat paremmin vaiko väijymistä pusikossa ja salaa ihannointia kotona.. tjaa en osaa tohon sen kummemmin sanoa.
Sen osaan sanoa että totta helvetissä musta olis Ihanaa olla öky-rikas tai öky-sexy.. tosi kuuluisa.. naisten syvin ja isoin märkä uni :D . Uskoisin ja jopa tiedän näitä asioita joillekin olevani.. Kuten omalle kullalleni tuota viimeistä :heart: . Mutta ainahan sitä haluaa olla jotain mitä ei itse ole.
Tottakai mä tunnen kateutta jotain BBC:N Jeremy Clarksonia kohtaan siitä että se on ajanut ja saa ajaa mitä kauneimmilla autoilla..
Olen kateellinen näin alkukantaisella miehisellä puolellani Hug-Hefnerille siitä että se on Play Boyn omistaja ja että sen ympärillä "kauniita" naisia on..
Mutta se on enemmänkin sellaista päivä uni kateutta jossa on mukava elää.. Minusta suotakoon jokaiselle lupa kuvitella itsensä jonkun toisen kengissä silloin tällöin.. Ehkä se on enemmänkin ihannointia kuin kateutta.. mutta jos en olisi hänelle kateellinen en uskoisi häntä ihannoivanikaan.. Sillä ihmisissähän ihannoidaan jotain hyvää piirrettä hänessä jota sinulla ei yleensä ole tai se ei ole samalla tasolla.. Kuten jaloja piirteitä.. tai vaikka sitä soitto taitoa.. Ei siinä ole mitään negatiivista
Eli totta Joo olen kateellinen enkä häpeä myöntää sitä :cool:
Sopivasti itseriittoisuutta, niin kateus hukkuu narsismin syvään olemukseen. Viimeisen kateudentunteet ovat juuri hiekkalaatikolta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut alentua moiseen. Kyllähän mäkin nautin, kun tapsa veivaa lättyjä, mut vitun vaikeet mun on kade olla sille. En ainakaan himoitse uraa dekkien takana ja tuntemukset ovat siksikin myönteisiä. Jos joku ajaa ohi uudella bemarilla, ni sillä tuskin on yhtä hyvää makua talon sisustuksen suhteen tai musamaun suhteen, ni miksi vaivautua kadehtimaan? En haluis vaihtaa kuiteskaa omaa elämääni siihen.
Viimeisen kateudentunteet ovat juuri hiekkalaatikolta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut alentua moiseen.
Uh-oh.. Vietit siis mm. koko ala-asteen ja ylä-asteen tuntematta minkäännä-
köistä kateuden häivää? Et varmaan ollut myöskään koskaan pahalla tuulella,
ilkeä tarkoituksella, nälkäinen tai väsynyt. Kerro miten tollanen valaistuminen
saavutetaan juuri hiekkalaatikko-iän jälkeen?
saahan sitä ajatella, että "olisipa minullakin noin".
Onko toi kateutta?
Mun mielestä tollasessa tilanteessa terve lähestymistapa on se että miettii että onko se haluttu asia jotain sellaista mitä tosiaan haluaa ja jos on niin rupeaa pyrkimään siihen että saa itselleenkin sen.
Sanoisin että ansaittu menestys on kunnioitettavaa ja ihailtavaa, kun taas ansaitsematon menestys on vaan arvotonta, ei syytä kateuteen. :)
taas kerran
Kyllähän mäkin nautin, kun tapsa veivaa lättyjä, mut vitun vaikeet mun on kade olla sille. En ainakaan himoitse uraa dekkien takana ja tuntemukset ovat siksikin myönteisiä. Jos joku ajaa ohi uudella bemarilla, ni sillä tuskin on yhtä hyvää makua talon sisustuksen suhteen tai musamaun suhteen, ni miksi vaivautua kadehtimaan? En haluis vaihtaa kuiteskaa omaa elämääni siihen.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Kateellisuus on varsin turhaa. Nykyään about kaikki voi
tehdä mitä vaan. Se on aina itsestä kiinni. Itseään pitää
syyttää jos ei saa jotain tehtyä, mitä muut tekee. Kyllähän
sitä voi katella jotain jolla on "skillit" kohdalla, että "wow, tohon
mäkin pääsen kun jaksan vaan treenata".
-- xybo
Kateus vie kalatkin vedestä, sanotaan...
Mun mielestä turha on toista kadehtia, elää vaan omaa elämää. Vai onko se niin helppoa kun toisella on mersu ja itellä vaan lada tai mopo? Tai pelkkä polkupyörä ja asuu vuokralla. Toisella parempi työpaikka ja parempi palkka. Mielipiteitä?