Suomalainen kirjallisuus

Eli mikä kolisee sinulle ja miksi?
Avasin topicin päästäkseni hehkuttamaan erästä "vanhaa herraa", joka pyyhkii useimmilla kilpakumppaneillaan pöytänsä mennentullen. Ja herran nimihän on... Juhani Aho!
Heittäkää pölyttyneet äikäntunneilla teidän selkäytimeenne syvälle poratut ennakkoluulonne huitsin Nevadaan ja ottakaa valo vastaan. Tämä äijä on ROK! Jos ette muuten usko, niin kaivakaapa jostain esiin esim. sellainen romaani kuin Panu.
Se nimittäin valaisee komeasti sitä, mitä suomi ja suomalaiset ovat pohjimmiltaan. Mehän olemme alkuperäisiä
räppääjiä, joiden flow kulki Kalevalaisessa runomitassa. Sitä voimaa, joita joissakin loitsuissa ja manauksissa on ollut on vaikea nykysuomalaisten edes ymmärtää! BTW... onkohan yksikään suomalainen räppipumppu vielä keksinyt käyttää kalevalaista runomittaa noin niinkuin tähän päivään päivitettynä?

Juha Vuorinen.

Diktaattori - Kustantamo

Hän kirjoittaa loistavia kirjoja. Olen lukenut ne kaikki. Uutta kirjaa odottelen.

edit: ai niin, miksi? Juha Vuorinen kirjoittaa sen tyyppistä tekstiä, että minä samaistun hetkessä tähän. Tämä huumori on riittävän kieroutunutta, että minä hekottelen ääneen.

"Mussa on pakko olla jotain vitun suurta, jota ei näe kuin hullut." - Pikku-Juha

[ 05 July 2002: Message edited by: Taedium ]

Siis suomalainen kirjallisuushan kolisee ihan täysillä, kuten kotimainen taide/kulttuuri yleensäkin.

Jos on Juhani Aho suomalaisuuden tulkki vailla vertaa, niin samaa voi perustellusti sanoa myös Väinö Linnasta ja Aleksis Kivestä. Seitsemän veljestä ja Tuntematon sotilas valottavat aika hyvin kansallista identiteettiämme. Siis sitä, keitä me todella olemme. Trendeistä ja 'eurooppalaistumisesta' vähät välittämättä.

Uudesta kirjallisuudesta kolisee etenkin Reidar Palmgrenin esikoinen, Gösta Ågrenin runot, kunnon roskadekkarit ala Joensuu ja Mäki (tavoittavat hyvin aikakautensa lieveilmiöt) sekä alati nouseva Kjell Westö, joka valottaa ruotsinsuomalaisuuden verhoa maassamme.

- Naku -

Arto Paasilinna määrää. Monet yöt on tullut naurettua.

Anna-Leena Härkönen. Loistava verbaliikka ja sarkastinen huumorintaju tekee kirjoista lukemisen ja hankkimisen arvosia, yhteenkään teokseen en ole vielä pettynyt, vaikka Härkönen on kirjoittanut hyvin erilaisia ja -aiheisia teoksia.
Muina hyvän suomalaisen kirjallisuuden edustajina voisin mainita mm. Rosa Liksomin, Anja Snellmanin ja Harri Sirolan.

• Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä

"Jokaisen pitää..." No ei pidä, mutta kannattaa.

• F.E. Sillanpää - Nuorena nukkunut

Viikatemies diilaa erään ajan kuvassa. _Yllättävän_ kova.

• Juhani Aho - Lastut

Näissä on jokusia aika mainioita.

• Eino Leino - runot

Tjeu...

Jooh, harmillisen vähän on tullut luettua. Ehkä sitä vielä ehtii...

[ 05 July 2002: Message edited by: mmm... ]

Väinö Linnan Tuntematon Sotilas on saatanan hyvä. Tästä kannattaa etsiä käsiin sensuroimaton versio 'Sotaromaani'.

Luin kirjan vähän aikaa sitten vasta, enkä ihmettele, minkä vuoksi kyseinen kirja löytyy 500.000 suomalaisesta taloudesta.

Vain kaksi sanaa: Arto Paasilinna...
Mulla on ne kaikki kolmea vanhinta lukuunottamatta.

Ynh. Koulu on varsin hyvin saanut ainakin minut vieroitettua suomalaisesta kirjallisuudesta. Hirveätä pakkopullaa kaiken maailman Maria Jotunit, Juhani Ahot ja F.E. Sillanpäät. Vaikka kuinka olisi kulttuuria ja tärkeätä jokaisen lukea niin ei ainakaan mulle kolahda sitten millään. Waltari on ainoata Suomalaista (hieman) vanhempaa kirjallisuutta mitä itse pystyn lukemaan mielelläni; useimmissa Waltarin romaaneissa kun ei kuvata suomalaisen rahvaan kärsimyksiä
Ja onhan se Tuntematonkin hyvä.

Olen aika laiska lukemaan proosaa ja suomalaista varsinkin tulee luettua tosi harvoin, mutta Veijo Meri on kolissut aika lujaa. Manillaköysi on yksi parhaista romaaneista ever.

Myönnettäköön että diggaan myös Jari Tervon tyylistä, vaikka ymmärrän hyvin miksi monet miestä vihaavat eikä ole kovin khyyl sanoa pitävänsä hänen kirjoistaan.

Hyviä suomalaisia kirjoittajia löytyy vaikka kuinka, mutta jostain syystä kouluissa taidetaan vieläkin tappaa ihmisten mielenkiinto asiaan niillä ikälopuilla "klassikoilla".. Kuitenkin, jos minä olisin äidinkielen opettaja, niin ainakin nämä kirjailijat kuuluisivat pakolliseen oppimäärään: Tove Jansson, Juha Seppälä, Pekka Kejonen, Pentti Saarikoski, Kauko Röyhkä, Erno Paasilinna, Markku Into, Jouko Turkka, Kari Hotakainen.. jne, monipuolisuus kunniaan!

Runoudesta koulussa annetaan vielä karmeampi kuva, mikä on tosi kurja juttu. Runouden kohdalla on pitkät perinteet, josta itseäni kiinnostavat lähinnä Uuno Kailaan synkistelyt. Uudemmista, ehkä liiaksi huomiota vaille jääneistä tekijöistä tulee mieleen ainakin Aki Luostarinen ja Kristiina Lähde. Oma lukunsa ovat turkulaiset runoilijat, joista kannattaa lukea Pauliina Haasjokea, Seppo Lahtista ja sukkahousut päässä tekstejään lausuvaa, englantilaiselta jalkapallohuligaanilta näyttävää Tapani 5Kinnusta. Herra Lahtinen pyörittää Sammakko-kustantamoa, joka julkaisee suomalaisen runouden lisäksi Bukowskia, Ginsbergiä, Rimbaudia ja ties keiden muiden juttuja. Niin ja jos nykylyriikkaa kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan myös Nihil interit -yhdistykseen ja sen julkaisemiin kirjoihin sekä Tuli & savu -lehteen.

No joo, pointti kuitenkin oli se, että tässä(kin) maassa on tehty ja tullaan tehdään todella paljon mielenkiintoisia kirjoja, mutta niiden löytämiseksi joutuu näkemään jonkin verran vaivaa ja pitämään mielensä avoimena.

Originally posted by mekaanikko:
Myönnettäköön että diggaan myös Jari Tervon tyylistä, vaikka ymmärrän hyvin miksi monet miestä vihaavat eikä ole kovin khyyl sanoa pitävänsä hänen kirjoistaan.

Tervo on kuitenkin kielellisesti erittäin lahjakas, ja hänen kirjoissaan on todellista syvyyttä karhean pinnan alla. Tosin Kallellaan-kirjan kohdalle en ole tästä asiasta niin varma.. Ne ihmiset, jotka Tervoa pitävät "epä-coolina", tuskin ovat lukeneet yhtään hänen kirjaansa. Mutta eipä sillä mitään väliä ole, mielestäni ihmiset jotka ajattelevat asioita tuollaisella "cool-epäcool" -asteikolla voi jättää täysin omaan arvoonsa..

Risto Isomäki teki kovan vaikutuksen kirjallaan "Herääminen". Täytynee lukea loputkin kaverin hengentuotteet.

Vares:
BTW... onkohan yksikään suomalainen räppipumppu vielä keksinyt käyttää kalevalaista runomittaa noin niinkuin tähän päivään päivitettynä?

-> taitaa toi 5/4 -rytmi olla vähän vaikee kääntää edes lievästi tanssikelpoiseksi ja miksattavaksi biisiksi. Vai?

Onko kukaan muuten tutustunut tällaisen miekkosen kuin Asko Salhberg tuotantoon? Arvostelujen ja tuon esittelyn perusteella oikein mielenkiintoista, maailmassa ei koskaan voi olla liikaa eksistentialistista levottomuutta ja surumielisyyttä.. nimittäin kävin tänään tämän threadin innostamana kirjakaupassa katselemassa hänen kirjojaan, mutta hyllyyn jäivät, kun uusimmasta teoksesta pyydettiin käsittämättömät 27 euroa. Ja minä kun luulin että CD-levyt ovat kalliita.. joo ja tiedän että kirjoja saa kirjastostakin, mutta sinne ei ole mitään asiaa, kun tilillä on ainakin 50 euroa sakkoja. Eli näin sitä pienen ihmisen kulttuuri-innostus tukahdutetaan

Toinen mieleen tullut juttu on, että kuuluuko täällä kenenkään harrastuksiin kirjoittaminen? Siis jotain muutakin kuin tänne platinumiin kirjoittelu; novelleja, runoja, päiväkirjoja, eeppisiä scifi-seikkailuja, muistelmia 90-luvun parhaista kiksubileistä..

Originally posted by Vares:
[QB] -clip - ..Juhani Aho!
Heittäkää pölyttyneet äikäntunneilla teidän selkäytimeenne syvälle poratut ennakkoluulonne huitsin Nevadaan ja ottakaa valo vastaan. Tämä äijä on ROK! Jos ette muuten usko, niin kaivakaapa jostain esiin esim. sellainen romaani kuin Panu.
QB]

Ok, sait vakuutettua, otetaan koeajoon!

Originally posted by woland:
Toinen mieleen tullut juttu on, että kuuluuko täällä kenenkään harrastuksiin kirjoittaminen? Siis jotain muutakin kuin tänne platinumiin kirjoittelu; novelleja, runoja, päiväkirjoja, eeppisiä scifi-seikkailuja, muistelmia 90-luvun parhaista kiksubileistä..

Toki vain kuuluu kirjoittaminen harrastuksiin. Viime aikoina tosin on tullut väkerrettyä enemmän tällaista teknistä kirjoittamista a'la käyttöohjeita toiminnanohjausjärjestelmään, mutta varsinkin runoja tulee rustattua aika paljon.

Hieman kausiluontoista on tosin ollut tuo kirjoittaminen, meikäläinen kun kirjoittaa hyvin vain hirveässä masennuksessa tai sydänsurujen murtamana. Silloin tekstiä sitten syntyykin oikein toden teolla.

Jonkin verran on tullut kirjoitettua myös kritiikkejä eri foorumeille, lähinnä verkkolehtiin (mm. elokuva- ja keikka-arvosteluja).

Niin ja tulevaisuudessa varmasti enenevässä määrin käsikirjoituksia lyhytelokuvaprokkiksiin.

Haaveena on kirjoittaa oma kirja Dalmatian saarilla Kroatiassa jossain elämänvaiheessa.

Originally posted by ioni:
Vares:
BTW... onkohan yksikään suomalainen räppipumppu vielä keksinyt käyttää kalevalaista runomittaa noin niinkuin tähän päivään päivitettynä?

-> taitaa toi 5/4 -rytmi olla vähän vaikee kääntää edes lievästi tanssikelpoiseksi ja miksattavaksi biisiksi. Vai?

No ei välttämättä, aika tribaalikompiksi tuo nelipolvinen
trokee tietysti kääntyy, mutta tanssikelpoista se ainakin
on, jos ei välttämättä mukavaa miksattavaa

Suomipsykessä (ei nyt tosin tule raitojen nimiä mieleen)
on jo käytettykin noita kalevala-spiikkejä.

Ai niin, ihan aiheeseenkin.

Hannu Salama on kova, Veijo Meri loistaa ainakin
novelliformaatissa (Yhden yön tarinat), Uuno Kailaksen
runoista löysin Lovecraftilaisia viboja ja Timo K. Mukka
on Saarikosken ohella suosikkihahmojani suomalaisista
kirjailijoista. Tunnen siis lähinnä klassikoita; suomalaisen
kirjallisuuden uudemmat tuulet eivät ole juurikaan tuttuja.

[ 09 July 2002: Message edited by: Tres ]

Originally posted by Nudie:
Toki vain kuuluu kirjoittaminen harrastuksiin. Viime aikoina tosin on tullut väkerrettyä enemmän tällaista teknistä kirjoittamista a'la käyttöohjeita toiminnanohjausjärjestelmään, mutta varsinkin runoja tulee rustattua aika paljon.

Hieman kausiluontoista on tosin ollut tuo kirjoittaminen, meikäläinen kun kirjoittaa hyvin vain hirveässä masennuksessa tai sydänsurujen murtamana. Silloin tekstiä sitten syntyykin oikein toden teolla.

Tietysti ideana voisi olla, että runoja ja novelleja varen oikeen oman topicin avaisi. Laittaa sieltä linkit omille sivuille, josta voisi runoja lukea/novelleja ladata? Itsellänikin tulee runoja silloin tällöin ja novelleja vähän harvemmin. Kuten tuossa Nudie sanoo, niin itsellänikin on masennuksessa kirjoitettuja runoja... paljon. Novellinikaan nyt ei mieltäylentäviä ole.

Joitain onelinereitäkin on jotka nyt ei sitä runoutta tavoittele, jota minä arvostan, mutta ehkä jonain nykyrunouden alalajina se mennee läpi? ...jollekkin?

Einari
Taistelin itseäni vastaan eilen.
Hävisin ja voitin yksin tein.

Tuli tossa toisesskin topicissa jo mainostettua, mutta Hannu Raittilan Canal Grande oli ihan jees. Mielenkiintosta toden ja epätoden välistä vääntöä Venetsiassa.

Esko Valtaojan Kotona Maailmankaikkeudessa. Faktoihin pohjautuvaa pohdiskelua elämän mahdollisuuksista maailmankaikkeudessa. Todella mielenkiintoisia ajatuksia ja perusteluja siitä, miksi tuolla pitäisi olla paljon muitakin. Käsittelee kirjassa paljon biologiaa sekä erinäisten scifi-kirjojen ajatuksia. Hyvä paketti!

Originally posted by Vares:
Mehän olemme alkuperäisiä
räppääjiä, joiden flow kulki Kalevalaisessa runomitassa. Sitä voimaa, joita joissakin loitsuissa ja manauksissa on ollut on vaikea nykysuomalaisten edes ymmärtää! BTW... onkohan yksikään suomalainen räppipumppu vielä keksinyt käyttää kalevalaista runomittaa noin niinkuin tähän päivään päivitettynä?

Mä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi suomalaiset räppääjät käyttävät riimeissään loppusointuja ja onnistuvat kuulostamaan lähinnä halvoilta jenkkikopioilta, kun aitokalevalainen alkusointu istuu suomen kieleen sujuvammin; alkusointu kuulostaa voimakkammalta ja iskevämmältä, kun suomea lausuttaessa anyway painotetaan ensimmäistä tavua. Suomi on perinteisesti runonlaulajien kieli, ja jenkkiräppääjien keskinäiset nahistelut jää kyllä kirkkaasti kakkoseksi Väinämöisen suohon laulannalle.