Onko ruoka kallista?

Ostin salaattiannoksen kaupasta, ni vähän halvemmalla olis päässy jos olisin käynny työpaikan sopimusravintolassa syömässä. Eikä se salaatti ollu edes mitenkään erikoinen.

En oikein kiinnitä ruuan hintaan huomiota. On niin pieni menoera esimerkiksi viinaan tai musiikkiin verrattuna, että aivan yksi lysti.

[q]akir0, 26.6.2008 11:38:
Sama inflaatio se oli markka-aikanakin olemassa. Pienenä oli kaupassa 5 pennin karkkeja ja markka-ajan loppupuolella enää 50 pennin karkkeja..

Vastaavasti esmes autot on halventunu merkittävästi 2000-luvulla.

[edit] mun pointtini oli siis, että euroaika ei oo merkittävä tässä ruoan hinta keskustelussa
[/q] Ei tota voi pelkästään inflaation piikkiin laittaa. Kuitenkin elintarvikkeiden reaaliarvo kasvaa nopeammin kuin tessit/tuet.

[q]REivaaja, 26.6.2008 12:00:
Ei tota voi pelkästään inflaation piikkiin laittaa. Kuitenkin elintarvikkeiden reaaliarvo kasvaa nopeammin kuin tessit/tuet.
[/q]

Millä tavalla elintarvikkeiden hintojen pitäisi riippua tessien/tukien tasosta?

Joka tapauksessa, nykyinen elintarvikkeiden hinnannousu ei todellakaan liity mitenkään euroon. Itse asiassa koko euroajan aivan viime päiviin asti elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet hyvin vähän, ja jopa laskeneet (ainakin reaalisesti, jos ei joissakin tilanteissa jopa nimellisesti).

[q]Anselmi, 25.6.2008 12:00:
Suurin osa ruuan ympäristöhaitoista Suomessa ei tule ruuan valmistuksesta tai kuljettamisesta, vaan
pois heitetystä ruuasta ja elintarvikkeista. Tämä kertoo omaa karua kieltään siitä että kyllä se ruoka
mitä ilmeisemmin on vielä liian halpaa. Pois heitetyn ruuan luvut on melkoista katsottavaa, harmi etten muista tarkkoja lukuja ja lähdettä. [/q]

Britanniassa muistaakseni arvioitiin, että noin kolmasosa kaikesta ruoasta heitetään pois. Suomessa lukemat taitavat olla lähes yhtä pahoja.

Mutta ei se ruoan hinnan kallistuminen ole mikään ratkaisu tähän ruoan poisheittämiseen. Ennen kuin se alkaisi vaikuttaa riittävän tehokkaasti koko kansaan, pitäisi kaikkein köyhimpien Suomessa nähdä jo nälkää. Ei sellainen kuulosta kovinkaan eettiseltä ratkaisulta.

Lisäksi jos ajatellaan globaalisti, ruoan kallistuminen on hirvittävä katastrofi maailman köyhille. Siksi on vaikea perustella, miksi ruoka tällä hetkellä olisi liian halpaa tai edes sopivan hintaista.

[q]vaavu, 26.6.2008 14:56:
---
Anselmi, 25.6.2008 12:00:
Suurin osa ruuan ympäristöhaitoista Suomessa ei tule ruuan valmistuksesta tai kuljettamisesta, vaan
pois heitetystä ruuasta ja elintarvikkeista. Tämä kertoo omaa karua kieltään siitä että kyllä se ruoka
mitä ilmeisemmin on vielä liian halpaa. Pois heitetyn ruuan luvut on melkoista katsottavaa, harmi etten muista tarkkoja lukuja ja lähdettä.
---


Britanniassa muistaakseni arvioitiin, että noin kolmasosa kaikesta ruoasta heitetään pois. Suomessa lukemat taitavat olla lähes yhtä pahoja.
...
[/q]
Täällä Itävallassa menee joka päivä roskiin 20 % kaikista leipomotuotteista; toiki jo ihan käsittämätön luku (nää on vielä leivonnais- ja leipähulluja). Komasosa on jo über - ei voi hyväksyä...

[q]vaavu, 26.6.2008 14:56:
Britanniassa muistaakseni arvioitiin, että noin kolmasosa kaikesta ruoasta heitetään pois. Suomessa lukemat taitavat olla lähes yhtä pahoja.
[/q]
Samoja tuloksia itse muistelisin.
[q]
Mutta ei se ruoan hinnan kallistuminen ole mikään ratkaisu tähän ruoan poisheittämiseen. Ennen kuin se alkaisi vaikuttaa riittävän tehokkaasti koko kansaan, pitäisi kaikkein köyhimpien Suomessa nähdä jo nälkää. Ei sellainen kuulosta kovinkaan eettiseltä ratkaisulta.
[/q]
No en kyllä näe että tässä on mistään ratkaisuista edes puhuttu. Enemmänkin ongelmista ja niiden syistä. Ainut hyvä asia ruuan kallistumisessa on se että nämä piilleet (isotkin) ongelmat on nyt tullut esiin ja esim. ruuan arvostusta jopa pohditaan sen sijaan että sitä pidettäisiin itsestäänselvyytenä. Ja ylipäätään se että pohditaan että pitäisikö sitä järkeä käyttää vai olla käyttämättä.
[q]
Lisäksi jos ajatellaan globaalisti, ruoan kallistuminen on hirvittävä katastrofi maailman köyhille. Siksi on vaikea perustella, miksi ruoka tällä hetkellä olisi liian halpaa tai edes sopivan hintaista.
[/q]
Juurikin tuo paikkasidonnaisuus on erittäin isossa roolissa gloobaalissa mielessä.
Se onko ruoka täällä sopivan hintaista ja onko ruoka Sudanissa sopivan hintaista on kaksi täysin
eri luonteista kysymystä.

En tiedä olisiko minun tullut ymmärtää kirjoituksesi siten että olen ehdottanut tuota hinnan nostoa
jonain universaalina ratkaisuna(jonka yhteydessä yli puoli maailmaa ja Suomen köyhät kuolee nälkään). Mutta tuskin. Korjaa jos olen väärässä.

[q]Anselmi, 26.6.2008 16:05:
En tiedä olisiko minun tullut ymmärtää kirjoituksesi siten että olen ehdottanut tuota hinnan nostoa
jonain universaalina ratkaisuna(jonka yhteydessä yli puoli maailmaa ja Suomen köyhät kuolee nälkään). --[/q]

Ellen olisi itse osa kuolevaa väestönosaa, kuulostaisi tuo melko hyvältä universaaliratkaisulta maailman ongelmiin.

[q]JussiS, 25.6.2008 10:51:

No joo, tosin jos tuosta ruoasta haluaa maistuvaa, niin sitten meneekin jo kalliimmaksi.
[/q]

Täh? Mausteiden käyttö ei oo mitään rakettitiedettä. Ja yrtit ja chilit sun muut joilla saa makua niin että todella piisaa, kasvaa siinä ikkunalaudalla. Ihan ilmaseks, aatella.

No, maksaa se sen _vaivan_.

Raati suosittelee muutenkin puutarhaharrastuksen (ja marjastamisen ja sienestämisen) aloittamista.

on, siksi syönkin pääsääntöisesti vain töissä (5,20e) lounas

[q]Equalizer, 12.7.2008 11:31:
on, siksi syönkin pääsääntöisesti vain töissä (5,20e) lounas
[/q]

ja toi ei sit oo kallista? jos teet himassa makaronilaatikkoa, keittoi yms. ja otat duuniin mukaan, ni halvemmaksihan se tulee...

[q]http://timesofindia.indiatimes.com/Earth/UN_announces_program_for_hunger_spots/articleshow/3360146.cms

[size=14]UN announces program to help hunger hot spots[/size]

A UN agency rolled out a euro 142 million (US$214 million) programme on Tuesday to help 16 needy places hit hard by high prices for food and oil amid a crisis already making it hard for aid groups to provide enough food for the world's hungry.

The World Food Program said nearly 1 billion poor people around the world are struggling to survive amid the higher prices. The agency is trying to reach those in critical need of assistance in Africa, Asia and the Caribbean.

"Food prices are not abating, and the world's most vulnerable have exhausted their coping strategies," said Josette Sheeran, the agency's executive director. "Our action plan is targeted and customized to help the most vulnerable meet their urgent needs."

The plan will provide assistance to groups such as pregnant women, undernourished children and people living in urban areas affected most by the food crisis.

The Rome-based agency also hopes to cut transportation costs and help support farmers in countries where emergency food can be bought locally.

But the agency already faces "obstacles" in procuring food, particularly when trying to buy supplies locally, spokeswoman Brenda Barton said.

"At the markets, where we have been buying food, has become just too expensive," Barton said. And, she added, "a lot of markets just don't have any food to buy."

For example, prices for some crops in Ethiopia have tripled since last year because of a severe drought that has hit large swaths of the country at the same time as the global price surge, even with the government dipping into its emergency food reserves.

"As a result, we are not able to buy food in Ethiopia anymore," Barton said.

The agency's base budget for 2008 has risen from an original US$3.1 billion (euro2 billion) to nearly twice as much. The base budget is the funding needed to reach 90 million people worldwide during the year, but the agency has collected only half of the required sum.

The price crisis is affecting many humanitarian groups. "At a local level food prices are increasing and that, of course, impacts on our programs, making them more expensive," said Chris Leather, a food security expert for the international relief group Oxfam. "It means that we have to increase the amount of money we are asking from our donors."

Leather praised WFP's new effort, saying the agency generally does a good job in ensuring that food aid reaches those most in need, despite the impediments of corruption, inefficiency and war.

Experts caution that food aid programs do not address the root causes of hunger and must be accompanied by long-term solutions such as agricultural development. The aid also often struggles to reach families in countries plagued by violence, corruption and poor infrastructure.

"Food aid alone does not get at the fundamental problems that weak and impoverished states are facing," Noam Unger, policy director of the Brookings Institution's Foreign Assistance Reform Project, said in Washington.

In Haiti, a slow-moving port system and bureaucratic difficulties meant little of a key US and UN emergency food aid program promised for this year had arrived by July, though food delivery agencies say they are now carrying out distributions in the capital and rural areas.

Barton said it is hard to say when the aid allocated under the new program will reach its targets, but she said distribution should begin in the coming weeks.

The aid is urgently needed not only to save lives but also to save livelihoods, she said. Hungry farmers sometimes must sell off animals and agricultural equipment to buy food for their families, leaving them unable to produce food in the future, she said.

Some US$110 million (euro73 million) in the new program will target two Horn of Africa countries where high world prices are worsening an already difficult situation created by drought and political instability, the WFP said in a statement.

Prospects are particularly dire in Somalia, which risks a disaster comparable to the famine there 15 years ago, the agency said. The WFP aims to double the amount of food it delivers in the country to reach 2.4 million people by December.

The WFP also is targeting Ethiopia, where it says more than 10 million people are short of food because of drought.

The remaining US$104 million (euro69 million) in the program will be directed to 14 countries where food is unaffordable and public discontent is high. These countries include Haiti, which was hit with deadly food riots in April, Afghanistan, Liberia, the Palestinian territories and Mozambique.

In these 14 nations, the agency plans to expand school feeding programs, provide additional care to pregnant women, make direct cash payments to the poor and run food-for-work programs. The WFP aims at helping 11 million people in these countries.[/q]

Jos YK on 16sta maasta huolissaan 146miljoonan euron edestä,
länsimaisten viljelijöiden panostaessa tuotteliaampaan biopolttoaineiden tuottamiseen,
niin mitähän nämä luvut ovat kun maailmantalous on laskusuunnassa?

Tämän päivän Hesarin artikkeli kertoo lukuja siitä paljon Ruotsissa lentää safkaa roskiin.
Todennäköisesti vastaavat luvut löytyy suomesta. Jos joku pohtii miten tämä liittyy ruuan hintaan niin todettakoon että ruokakulut vähentyy neljäneksellä jos ei heitä neljännestä roskiin*vink*:

Hesari

Neljännes ruuasta päätyy roskiin Ruotsissa

"Yli neljännes ruotsalaisten kotitalouksien ostamasta ruuasta päätyy roskiin, kertoo tuore tutkimus. Osa ruuasta heitetään menemään vanhentuneena, mutta jopa 18 prosenttia päätyy kaatopaikalle täysin syömäkelpoisena.

Svenska Dagbladet kertoi tiistaina, että keskiverto ruotsalainen heittää vuosittain sata kiloa syömäkelpoista ruokaa menemään. Lehti siteerasi elintarviketeollisuuden tutkimuslaitoksen SIK:n ja kuluttajajärjestö Konsumentföreningen Stockholmin laskelmia.

Lehden mukaan ruuan poisheittäminen on tuhlausta paitsi kotitalouksien kukkarolle myös ympäristölle.

Tutkimuksen mukaan roskiin päätyy vuosittain yhteensä 1,4 miljoona tonnia syömäkelpoisia elintarvikkeita. Mikäli tuhlaaminen saataisiin kuriin, vastaisi se ympäristövaikutuksiltaan 700 000 auton häviämistä liikenteestä.

Tutkimuksen mukaan syömäkelpoista ruokaa heittävät menemään niin nuoret kuin iäkkäämmätkin ihmiset. Niissä kotitalouksissa, joissa ruokaa päätyy roskiin muita vähemmän, ostokset suunnitellaan tarkasti etukäteen ja ruokaa valmistetaan ja säilötään sopivina annoksina.

Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntija Monika Pearson näkee yhtenä syynä ruuan poisheittoon orjallisen parasta ennen -päiväyksien tuijottamisen.

"Ruoka säilyy usein paljon pidempään kuin [pakkauksissa] ilmoitetaan. Parasta ennen -päiväykset tulkitaan usein niin, että ruoka on heitettävä heti pois. Näin ei tarvitse olla", Pearson sanoi. "

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Nelj%C3%A4nnes+ruuasta+p%C3%A4%C3%A4tyy+roskiin+Ruotsissa/1135238963424

[q]Anselmi, 26.8.2008 17:33:

Neljännes ruuasta päätyy roskiin Ruotsissa

[/q]

ruoan heittäminen roskiin pistää kyllä vihaks Itse heitän pois elintarvikkeen vasta siinä vaiheessa, kun se on totaalisen pilalla. Tätä tapahtuu onneksi aika harvoin.

ok, eltaantuneen makusta maitoa en suostu käyttämään

[q]Hyzenthlay, 26.8.2008 17:56:
---
Anselmi, 26.8.2008 17:33:

Neljännes ruuasta päätyy roskiin Ruotsissa


---


ruoan heittäminen roskiin pistää kyllä vihaks Itse heitän pois elintarvikkeen vasta siinä vaiheessa, kun se on totaalisen pilalla. Tätä tapahtuu onneksi aika harvoin.

ok, eltaantuneen makusta maitoa en suostu käyttämään
[/q]
Mä oon kans tullut siihen tulokseen että luotan omiin aisteihini enemmän kuin merkintöihin. Vaikuttais riippuvan kovasti tuotteesta ja sen säilytyksestä se kuinka paljon päivämäärät vaikuttaa.

[q]Hyzenthlay, 26.8.2008 17:56:
---
Anselmi, 26.8.2008 17:33:

Neljännes ruuasta päätyy roskiin Ruotsissa

ruoan heittäminen roskiin pistää kyllä vihaks
[/q]

vituttaako se että kuranttia kamaa heitetään roskiin? no hyvät ihmiset, tehkää asialle jotain - KÄYKÄÄ HAKEMASSA SE SIELTÄ ROSKIKSESTA POIS. Dyykattu safka ei ole pelkästään edullista (lue ilmaista), vaan se on myös pienen pieni vastalause sitä vastaan että se ylipäätään päätyy sinne roskiin.

Niitä joita huolettaa dyykkauksen eettisyys, pari seikkaa: a) poliisi ei rupea roskiskesta ruokaansa hakevaa kiusaamaan, sillä näiden (ja ilmeisesti ihan lainkin) linjaus on että kun kama on roskissa, se on hylätty ja siten vapaata riistaa kelle tahansa halukkaalle ja b) poisheitetty ruoka on jo maksettu - jopa kahteen kertaan. Tuottaja saa omansa, eikä kauppiaskaan jää puille paljaille - siihen katteeseen josta se elantonsa repii on laskettu mukaan myös hävikki.

Hyvänä esimerkkinä ruuan kallistumisesta on se, et koulun safkan hinta nous nyt syksyllä kahellakymmenelläviidel sentil. Ruuan hinta on noussu, mut kelan tuki kouluille ei.

Meillä kyllä ruoan hintaa vain säädettiin, kallein ryhmä kallistui mutta muuten halpeni melko selvästikin, lopputulos on mulle ollut ainakin edullinen. Käsittääkseni sitä ateriatukea on nostettu?

[q]fantaB, 28.8.2008 13:19:
Hyvänä esimerkkinä ruuan kallistumisesta on se, et koulun safkan hinta nous nyt syksyllä kahellakymmenelläviidel sentil. Ruuan hinta on noussu, mut kelan tuki kouluille ei.
[/q]
Kelan tuki nousi viime vuonna. Tasan kuukauden ehti siitä nauttimaan kunnes jokainen ruokala nosti hintoja tuen verran:/

[q]Anselmi, 26.8.2008 18:09:
---
Hyzenthlay, 26.8.2008 17:56:
---
Anselmi, 26.8.2008 17:33:

Neljännes ruuasta päätyy roskiin Ruotsissa


---


ruoan heittäminen roskiin pistää kyllä vihaks Itse heitän pois elintarvikkeen vasta siinä vaiheessa, kun se on totaalisen pilalla. Tätä tapahtuu onneksi aika harvoin.

ok, eltaantuneen makusta maitoa en suostu käyttämään

---

Mä oon kans tullut siihen tulokseen että luotan omiin aisteihini enemmän kuin merkintöihin. Vaikuttais riippuvan kovasti tuotteesta ja sen säilytyksestä se kuinka paljon päivämäärät vaikuttaa.
[/q]

Itsehän pystyy vaikuttamaan hyvinkin paljon esim. lihan/leivän/ yms. säilymiseen pakastamalla ne. Mutta se miten kaupat nykyisellään tiettyjen elintarvikelainsäädäntöjen mukaan heittävät "pilalla" olevaa tavaraa hukkaan, on järkyttävää (kaveri on töissä marketissa) ja nykyisellään roskikset on lukittuja joten tavaran hyötykäyttäjät eivät enää pääse käsiksi niihin. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon kaupat heittävät hyvää ruokaa hukkaan kg:a/ päivä (sitä kaveri ei ole kertonut) ja olisiko mahdollista lisätä tiettyjen tuotteiden elinkaarta, joka taasen pidentäisi tilausväliä ja näin ollen voitaisiin mahdollisesti pienentää pois heitettävän ruoan määrää (juu tiedetään on sitä tutkittu, mutta itsellä ei ole faktaa / edes tietoa).

Toisaalta häiritsee se, että erityisruokavaliot joutuvat pulittamaan huomattavasti enemmän tiettyjen päivittäiselintarvikkeiden ostamisesta. Esim. laktoosittoman maitojuoman hinta on noussut viimeisenä kahtena vuotena n. 30 % lue = 60 centtiä. Sitten voidaan miettiä niitä jotka joutuvat käyttämään erikoisviljatuotteita, niissä hinnat ovat varmaan aika järjettömiä (tosin tätäkään en tiedä, joku voi kertoa jos paremmin tietää) ja eiväthän ne alunperinkään ole olleet mitään halpoja.