Kamppailulajit
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- ...
- 16
- Seuraava »
täällä on kanssa yksi thainyrkkeilyn harrastaja. tehokas kuntoilumuoto ja viel tosi hauskaa (jos ei pelkää pientä kipua ja satunnaisia mustelmia). motiivi on nykyisin lähinnä kunnossa pysyminen. joskus alkuaikoina n. 8 vuotta sitten elättelin toiveita kilpaurasta, mutta se olisi vaatinut aivan liikaa työtä, verta, hikeä ja kyyneleitä mun laiskalle luonteelle :) kaveri jonka kanssa olin siihen aikaan jopa hieman niskan päällä sparrissa on nykyisin pm-mestari ja vissiin meinaa siirtyä ammattilaiseks..
harrastaako joku näitä lajeja muka itsepuolustustaitojen takia? kovin saa itsensä turvattomaksi tuntea... eri asia on tietty vartijat sun muut jotka tarvii jotain lukotustaitoja yms työnsä puolesta. terminä "itsepuolustus" on vaan jotain sellasta joka tuo ehkä hieman hymyn huulille. ehkä kamppailulajit olisi osuvampi nimi topicille kuten täällä on aiemmin todettu.
[q]trusti, 7.2.2008 23:51:
harrastaako joku näitä lajeja muka itsepuolustustaitojen takia? kovin saa itsensä turvattomaksi tuntea... eri asia on tietty vartijat sun muut jotka tarvii jotain lukotustaitoja yms työnsä puolesta. terminä "itsepuolustus" on vaan jotain sellasta joka tuo ehkä hieman hymyn huulille. ehkä kamppailulajit olisi osuvampi nimi topicille kuten täällä on aiemmin todettu.
[/q]
Kyllä aika moni tuntuu harrastavan jotain grav magaa/thaikkua nimenomaan syyllä että "onse kivaa välillä päästä lyömään ihmistä". Liian moni kenen kanssa tuli näistä juteltua oli sitä mieltä. Se on sääli :/. Toisaalta todellisuudessa nämä kaverit varmaan karsiutuu aika nopeesti kun kunnolla ruvetaan reenaamaan.
Joillekkin toi lajin oma harmonia ja itsekehitys ei näytä riittävän vaa pitää saada aikaseks nenäkekkereritä aina sillon tällön.
Ja topicci vaihdettu, puntaroin tota topixin nimenvaihtoa hetken mutta en kerennyt vaihtaa enään kun tuli kiire bussiin! (josta kuitenkin myöhästyin!)
Bjj *sydän*
Johdanto
Brasilialainen jujutsu on kamppailulajeja vakavasti harrastavien piirissä jo laajalti tunnettu ja tehokkaaksi tunnustettu kamppailu- ja itsepuolustustyylisuunta. Brasilialaisen jujutsun maailmanlaajuinen läpimurto tapahtui 90-luvun alussa ensimmäisten USA:ssa suurelle yleisölle järjestettyjen vapaaottelujen (Ultimate Fighting Championships, UFC) myötä. Tiedotusvälineet kiinnostuivat tällöin laajemminkin kisoista, joissa näennäisesti 'kaikki on sallittua' (No Holds Barred, Vale Tudo) ja jotka näyttivät asiaan tarkemmin perehtymättömästä hyvinkin väkivaltaiselta. Kisoissa oli edustettuna erilaisten kamppailulajien edustajia, mutta erityisesti hämmästeltiin brasilialaista jujutsua, jonka hoikka ja pienempikokoinen edustaja kukisti kaikki vastustajansa näytöstyyliin näiden koosta ja tyylilajista riippumatta. Huomionarvoista oli myös brasilialaisen Gracie-suvun edustajien kunniantuntoinen ja herrasmiesmäinen käyttäytyminen, joka ei ole mikään itsestäänselvyys vapaaotteluiden ristiriitaisessa ja kiistellyssä maailmassa, jossa uhoaminen ja itsensäkorostaminen ei ole harvinaista. Eri kamppailulajien edustajat olivat tuloksista tyrmistyneitä ja epäuskoisia - monelle vaikea pala nieltäväksi yhä edelleen.
Lajin peruspiirteet
Brasilialaisen jujutsun tehokkuus piilee sen realistisissa maataistelutekniikoissa: erityisesti erilaisissa lukoissa ja kuristuksissa. Tämä perustuu siihen tosiasiaan, että todellisessa vakavassa kamppailutilanteessa lähes aina joudutaan lähikontaktiin ja edelleen maahan. Tästä on paljon tilastotietoa ja tämä näkyy myös jatkuvasti vapaaottelukilpailuissa. Kukaan vakavasti itsepuolustuslajeja harrastava ei voi enää sulkea silmiään maakamppailutilanteelta. Maahan jouduttaessa kookkaammankin vastustajan voimaetu ja suurempi paino neutralisoidaan tehokkailla tekniikoilla jotka varmentuvat lajikestävyydellä. Lyönnit ja potkut kuuluvat lajiin, mutta niitä ei varsinkaan pystytekniikkoina perinteisesti ole korostettu, sillä kookkaampaa vastustajaa on vaikea voittaa iskuilla. Lisäksi käden tai jalan vahingoittumisen vaara on suuri ilman suojia käytävässä todellisessa kamppailutilanteessa.
[q]alek száhala, 7.2.2008 18:55:
Mä kävin hapkidossa joskus nassena. Etenkin sillon tossa viehätti lajin monipuolisuus, oli pieksemistä, potkimista, lukkoja, heittoja, asetekniikoita ja akrobatiaa. ADHD-jengi pistettiin koville vielä hengitysharjotuksilla ja "ole paikallaan äläkä ajattele mitään"-sessioilla. Se sit kyllä kostautu sparratessa ja välillä tuli jollekin itku kun kantapää kolahti leukaan.
Opettaja oli korealainen eikä osannu paljoakaan suomea, mutta hyvin se sai hommat kaaliin. Itse asiassa toi sama sälli, joka toi koko lajin Suomeen (Cheol Yong Park).
Siinä oli ninja mies.
Tappolajit on ihan jees!
[/q]
Haa mä oon ollu saman herran opissa aikoinaan uuden vuosituhannen alussa. Hauska tyyppi, ja todellakin true ninja.
Siihen sparramiseen mä tavalaan hapkidossa sit kyllästyinkin, ei muuten mutta se kaatui juuri tähän monipuolisuuteen. Kun puoli vuotta opettelee vähän kaikkea eikä siis oikeastaan tiedä ottelemisesta juuri mitään eikä osaa mitään osa-aluetta hyvin (esimerkiksi etukädellä lyömistä ei koskaan erikseen neuvottu tai harjoiteltu), on ilman suojia sparraaminen säänöillä "ei lyödä päähän eikä potkita munille" niin kauheeta sähläystä että hirvittää. Varpaista on mainitussa touhussa paukkunu nivelsiteet useaan otteeseen.
Touhu vaihtu sittemmin krav magaan ja thainyrkkeilyyn, jotka intin jälkeen vaihtu perseelläni istumiseen ja satunnaiseen kisahallisparrailuun. Nyt pitkän homehtumisen jälkeen on alkanu taas kamppailu-urheilu täyttää elämää kun sain aikaseksi mentyä brassijutsuun. Siinä ohella hion kavereiden kanssa pystyskillejä, notta voin sit peruskurssin jälkeen mennä seurassani myöskin lajivalikoimaan kuuluvaan, vanhaan laji-ihastukseeni thainyrkkeilyyn. Vapaaotteluun oon myös ajatellu mennä piestäväksi kunhan saan auttavaan kuntoon pysty- ja mattopohjat.
Joopa joo, pitkän tauon jälkeen taas ensviikol Krav Magan kursseille oppimaan viidenpisteennänniultimatekilliä.
[q]RiD, 8.2.2008 07:24:
---
Kyllä aika moni tuntuu harrastavan jotain grav magaa/thaikkua nimenomaan syyllä että "onse kivaa välillä päästä lyömään ihmistä". Liian moni kenen kanssa tuli näistä juteltua oli sitä mieltä. Se on sääli :/. Toisaalta todellisuudessa nämä kaverit varmaan karsiutuu aika nopeesti kun kunnolla ruvetaan reenaamaan.
Joillekkin toi lajin oma harmonia ja itsekehitys ei näytä riittävän vaa pitää saada aikaseks nenäkekkereritä aina sillon tällön.
Ja topicci vaihdettu, puntaroin tota topixin nimenvaihtoa hetken mutta en kerennyt vaihtaa enään kun tuli kiire bussiin! (josta kuitenkin myöhästyin!)
[/q]
Tuota, mitä tarkoitat sillä että on kiva päästä lyömään ihmistä? Koska itse ainakin tykkään sparraamisesta, sellanen kevyt ottelu suojat päällä vastustajaa vastaan on varsin hemmetin hauskaa touhua, eikä se hauskuus siinä tule siitä, että itseä lyödään vaan siitä, kun itse onnistuu kyykyttämään kokeneempaa tai saa jonkun oikein nätin tekniikan perille?
Dear doc, olenko päästäni sairas?
[q]Ana-5000, Dear doc, olenko päästäni sairas?
[/q]
no et tasann oo :D
piiitkästä aikaa kunnon rääkkiviikko takana.
(lue: reenejä takana 6 x 1.5h)
huomenna vielä vapaavuorolla samanmoinen :)
eilen oli kiva onnistua saamaan takakiertopotku
kunnolla perille kaverin pakkiin :)
niin ja lukottaa ja tulla lukotetuksi!
[q]Ana-5000, 8.2.2008 13:26:
---
RiD, 8.2.2008 07:24:
---
Kyllä aika moni tuntuu harrastavan jotain grav magaa/thaikkua nimenomaan syyllä että "onse kivaa välillä päästä lyömään ihmistä". Liian moni kenen kanssa tuli näistä juteltua oli sitä mieltä. Se on sääli :/. Toisaalta todellisuudessa nämä kaverit varmaan karsiutuu aika nopeesti kun kunnolla ruvetaan reenaamaan.
Joillekkin toi lajin oma harmonia ja itsekehitys ei näytä riittävän vaa pitää saada aikaseks nenäkekkereritä aina sillon tällön.
Ja topicci vaihdettu, puntaroin tota topixin nimenvaihtoa hetken mutta en kerennyt vaihtaa enään kun tuli kiire bussiin! (josta kuitenkin myöhästyin!)
---
Tuota, mitä tarkoitat sillä että on kiva päästä lyömään ihmistä? Koska itse ainakin tykkään sparraamisesta, sellanen kevyt ottelu suojat päällä vastustajaa vastaan on varsin hemmetin hauskaa touhua, eikä se hauskuus siinä tule siitä, että itseä lyödään vaan siitä, kun itse onnistuu kyykyttämään kokeneempaa tai saa jonkun oikein nätin tekniikan perille?
[/q]
Tarkotan että ainakin itte henk. kohtasesti oon tavannut jengiä jotka hehkuttaa sitä että pääsee purkamaan agressioita muihin ihmisiin ja jotka muutenkin tuntuvat vähän olevan oman egonsa kanssa sillä linjalla että odottavat tilaisuutta päästä käyttämään taitojaan harrastuksen ulkopuolelle. Näitä on jonkunverran, ja tää on mun henk koht impressio joistain näistä jotka käy tyyliin peruskurssin ja lähtee heinolan perukoilta maaseudulle riehumaan :D
Nää jannut harvoin kyllä sen pidempää lajia harrastaa.
Sparraaminen on varsin mukavaa, eikä kipu oo pahasta.
[q]Ana-5000, 8.2.2008 13:26:
Dear doc, olenko päästäni sairas?
[/q]
Oot, mut hyvällä tavalla!
[q]mehukatti, 7.2.2008 23:01:
Kamppailulajeissa taas on säännöt, ja kyseessä on oikeastaan urheilu, jossa kisataan jne.
[/q]
Sitten ainakaan Bujinkan ei sovi tähän kategoriaan. Miten olisi Taistelulajit? :D
Kumminkin, joo Muay Thai on ihan jees, ite harrastin reilu 2 vuotta mutta sitten kyllästyin, sen jälkeen oli vapaaottelua ja se aika nopeasti painottu lukkopainiks. Tällä hetkellä Bujinkaniin hurahtanut kun sitä voi vihdoin kotikaupungissaan harrastaa. I'm a happy.
mulla lähimpänä sydäntä MMA eli vapaaottelu. Ite sitä harrastan ja valmennan omassa seurassa. Jos ketää kiinnostaa niin wikipedias iha siedettävä infopaketti lajist: http://en.wikipedia.org/wiki/Mixed_martial_arts
Suosittelen tutustumaan jos kiinnostaa monipuolinen kamppailu-urheilu :) (ei sillä, ettei muutkaan lajit olis)
[q]e-will, 8.2.2008 15:39:
---
mehukatti, 7.2.2008 23:01:
Kamppailulajeissa taas on säännöt, ja kyseessä on oikeastaan urheilu, jossa kisataan jne.
---
Sitten ainakaan Bujinkan ei sovi tähän kategoriaan. Miten olisi Taistelulajit? :D
Kumminkin, joo Muay Thai on ihan jees, ite harrastin reilu 2 vuotta mutta sitten kyllästyin, sen jälkeen oli vapaaottelua ja se aika nopeasti painottu lukkopainiks. Tällä hetkellä Bujinkaniin hurahtanut kun sitä voi vihdoin kotikaupungissaan harrastaa. I'm a happy.
[/q]
Bujinkanista oli muuten juttu uusimmassa Fighterissä.
Itse olen mokomassa vihreällä vyöllä, eli kävin peruskurssin joskus lukiossa :D
Fightermag muuten käyttää näistä termiä Kamppailu-urheilulajit joka kuvaa imho ihan hyvin jo aika kaikkia martialarts-hojohojo-chickenwingslajeja
[q]Ana-5000, 14.2.2008 05:33:
Fightermag muuten käyttää näistä termiä Kamppailu-urheilulajit joka kuvaa imho ihan hyvin jo aika kaikkia martialarts-hojohojo-chickenwingslajeja
[/q]
Toi martialarts-hojohojo-chickenwings kuvaa kyllä vielä paremmin! pitäiskö vaihtaa taas topicin nimi??!?
[q]mehukatti, 7.2.2008 23:01:
Thaiboxingista pitää kyllä sanoo, että on ehkä fyysisesti rasittavin laji, mitä on ikinä tullut harrastettua.
[/q]
Khyl khyl. Mutta on myös niin hauskaa, että ei mitään järkee! Tahkosin aikoinaan kuus vuotta karatea, ja täytyy sanoa että thaiboxing sopii mulle paljon paremmin. On jotenkin enemmän tekemisen meininki. Minäkin, kuten Ana, olen koukussa.
Eiköhän panna jossain vaiheessa pystyyn sit Klubitus Open Muay Thai-mestaruuskilpailut? Voittaja saa valotikuista kyhätyn karvavyön <3
Eikä sit mitään vitun painoluokkia nimim. 92kg
[q]Ana-5000, 14.2.2008 07:44:
Eiköhän panna jossain vaiheessa pystyyn sit Klubitus Open Muay Thai-mestaruuskilpailut? Voittaja saa valotikuista kyhätyn karvavyön <3
Eikä sit mitään vitun painoluokkia nimim. 92kg
[/q]
Mukana! Mua ei isot pojat pelottele.
Hoi Jeon Moo Sool
Historia
Hoi Jeon Moo Soolin on kehittänyt Suurmestari Jae Ok Myung Etelä-Koreassa 1960-luvulla. Suurmestari Myung oli pitkään harjoitellut erilaisia korealaisia taistelutaitoja ja lopulta hän päätti yhdistää kaiken oppimansa yhdeksi lajiksi - Hoi Jeon Moo Sooliksi.
Hoi Jeon Moo Sool
Hoi Jeon Moo Sool on tekniikoiltaan erittäin monipuolinen itsepuolustuslaji. Sen tekniikoihin kuuluvat lyönnit, potkut, kaatumiset, heitot, lukot, kampit, torjunnat, asetekniikat sekä erityisesti lajille ominaiset itsepuolustustekniikat, joissa näitä osioita yhdistetään itsepuolustukseen soveltuviksi.
Lajin periaatteina ovat ympyräliike, vastustajan voiman hyväksikäyttö ja pehmeys.
Lajin ja sen tekniikoiden omaksuminen ei vaadi suurta fyysistä voimaa ja siksi se sopii kaikille ihmisille sukupuoleen ja ikään katsomatta.
Lajin harjoitteluun kuuluu olennaisena oman kehon jatkuva parantaminen. Siksi harjoittelemme runsaasti monipuolisia kunto, notkeus ja kehonhallinnan harjoitteita.
[q]bastian|, 14.2.2008 10:40:
Lajin harjoitteluun kuuluu olennaisena oman kehon jatkuva parantaminen. Siksi harjoittelemme runsaasti monipuolisia kunto, notkeus ja kehonhallinnan harjoitteita.
[/q]
Paljos teillä tehdään tempausta ja työntöä? :p
[q]Ana-5000, 14.2.2008 07:44:
--
Eikä sit mitään vitun painoluokkia nimim. 92kg
[/q]
No jos ei ole painoluokkia, niin samantien on turha leikkiä, että on kyse kamppailusta jossa on säännöt. Ei pienemmät pärjää ilmat munille potkimista :D
[q]Avernian, 14.2.2008 12:09:
---
Ana-5000, 14.2.2008 07:44:
--
Eikä sit mitään vitun painoluokkia nimim. 92kg
---
No jos ei ole painoluokkia, niin samantien on turha leikkiä, että on kyse kamppailusta jossa on säännöt. Ei pienemmät pärjää ilmat munille potkimista :D
[/q]
Mä kyllä mielellään ottasin ne säännöt ilman painoluokkiakin, isommat potkii kovempaa munille.
Itse tässä totaalisesti Bujinkaniin hurahtaneena ajattelin avata tälläisen ketjun kun sellaista ei kerran ole!
Yleistä keskustelua itsepuolustuslajeista, ja olis ihan jees jos eri lajeja harrastavat voisivat vaikka pitää pienen esittelyn omasta lajistaan. Koitan tehdä informaatiorikkaan ketjun, jos kuitenkin lähtee lapasesta, lupaan osallistua ketjun pilaamiseen!
[size=9][q]
Bujinkan is a martial arts organization practicing the art commonly referred to as Bujinkan Budö Taijutsu. The art is widely considered to be the last legitimate ninpo, or ninja, martial art, particularly because of the influence of Togakure ryu. It is headed by the Sõke of the school Masaaki Hatsumi. Masaaki Hatsumi states he is the lineage holder of the nine ryüha transferred to him in the middle of the 20th Century by his teacher Takamatsu Toshitsugu. The Bujinkan is specifically known for its koshijutsu, koppojutsu, jutaijutsu, dakentaijutsu, and happo hikenjutsu in addition to its higher elements of ninpõ and ninjutsu.
The Bujinkan incorporates the teachings of nine koryü (old schools)[5]:
* Togakure-ryü Ninpõ Taijutsu
* Gyokko-ryü Kosshijutsu
* Kuki Shinden Happõ Bikenjutsu
* Kotõ-ryü Koppõjutsu
* Shinden Fudõ-ryü Dakentaijutsu
* Takagi Yõshin-ryü Jõtaijutsu
* Gikan-ryõ Koppõjutsu
* Gyokushin-ryü Ninpõ
* Kumogakure-ryü Ninpõ
The training is generally referred to as taijutsu (body arts), and is composed of both armed and unarmed methods of fighting. Much of the basic taijutsu taught to beginners comes from six primary lineages in the Bujinkan compendium, namely Kotõ-ryü, Gyokko-ryü, Shinden Fudõ-ryü, Takagi Yõshin-ryü, Kuki Shinden-ryü, and Togakure-ryü.
A large variety of weapons are taught, including swords such as daitõ, wakizashi and tantõ, bamboo shinai, wooden bokken, mogito (a flexible aluminum replica sword that holds no edge), or swords made by soft modern materials are employed for safety such as fukuro shinai, staves of varying lengths (bõ, jõ), short staves called (hanbõ, hanjõ), nawa (rope), kusari-fundo (weighted chain), kusarigama (scythe with chain), yari (spear), kamayari (spear with curved scythe-like blades crossing the principal head), kagiyari (spear with 2 rearward hooks), bisento (known in Mandarin as 'kwandao'), kyoketsu shoge (similar to a kama except it has a dagger point and a rope of several feet attached to an iron ring), jutte (sword trapping truncheon), tessen (iron fan), naginata (Japanese glaive), kunai (a blunt digging tool), as well various form of shuriken including bo-shuriken and senban shuriken. In training, students are encouraged to always use any available weapons, including the environment. In some dojos, students will practice hiding training weapons in their ji or somewhere on the mat, and surprise their uke (training partner) during technique. In many other martial art styles, such an act, may consequently result in "harsh" disciplinary punishment. However, the emphasis Bujinkan places on stealth and deception makes it a valuable exercise when practicing awareness.
Bujinkan Budõ Taijutsu practice does not include participation in competitions or contests.
The Bujinkan Dõjõ has a series of nine kyü (grades) below the level of shodan, starting with mukyu ("without grade") and then from kukyu (9 kyu) to ikkyu (1 kyu), with 9 kyu being the lowest rank and 1 kyu being the highest. Just like in other Japanese martial arts, such as karate and judo, unranked (mukyü) practitioners wear white belts, and those with ranks of shõdan and above wear black belts. Kyü level practitioners wear colored belts, though the actual color of the belt varies from place to place. Furthermore, unlike other martial arts, the color has no relation to the actual kyu-level the practitioner holds. In Japan, it was once customary for kyu-level men to wear green belts and women to wear red belts; however, this practice has largely been abandoned. Now, both male and female Bujinkan practitioners wear green belts at most Japanese dõjõ. Outside of Japan, some countries still follow the green for men/red for women custom, while others use green for all practitioners.
There were originally 9 dan levels, as with many other martial arts using the kyü/dan system, but this was changed by Hatsumi to 10 and later, 15 dan levels. He then went on to joke that now with the mature age being 21, maybe he should raise it again. The grades are divided into three groupings; 1-5 dan Ten (Heaven), 6-10 dan Chi (Earth), 11-15 dan Jin (Man, in the sense of Humanity). The Jin levels are further divided into the five elements of the Godai; chi (earth), sui (water), ka (fire), fü (wind) and kü (void).
The practitioner's level is displayed by the color of the art's emblem, called wappen, inscribed with the kanji "bu" and "jin". There are four kinds of wappen (9 to 1 kyü, 1 to 4 dan, 5 to 9 dan, and 10 to 15 dan) sometimes augmented with up to four silver or gold stars (called hoshi) above or around the emblem, representing the individual ranks.
At 4 dan (yondan), practitioners submit to a test before the sõke to establish that they are able to sense the presence of danger and evade it, considered to be a fundamental survival skill. This is called sakki. This is the test for 5 dan. A practitioner with the level of godan or above is entitled to apply for a teaching license (shidõshi menkyo). A shidõshi is entitled to open his own dõjõ, and grade students up to the level of 4 dan. A practitioner with the level of between 1 dan to 4 dan may become a licensed "assistant teacher" (shidõshi-ho), if backed by and acting under the supervision of a shidõshi 5th to 9th dan or a person who holds the level of 10 dan (jüdan). In the Bujinkan a person who holds the level of between 10 dan and 15 dan is often referred to as a shihan.
In addition to the kyü/dan system, a few practitioners have earned menkyo kaiden "licenses of complete transmission" in individual schools. These menkyo kaiden essentially establish that the master practitioner has learned all that there is to learn about the particular lineage. Whereas the kyü/dan ranks are often made public, those select practitioners who have earned menkyo kaiden rarely divulge their status, sometimes even being reluctant to recognize their actual dan ranking to outsiders[/q][/size]
Röyhkeää copypastea wikipediasta.
Todella mielenkiintoinen laji joka koostuu enemmänkin elämäntapana itsensä käsittelemiseen kuin toisen turpaan murjomiseen. Liikesarjoja on hyvä reenata hidastettuna harjoitusaseiden kera ja ilman, kys. laji toimii loistavana liikuntana ja "meditaationa". Mahtava harrastus jos hakee rauhallista ja mielenkiintoista kulttuuririkasta lajia joissa itsensä kehittäminen säilyy suurimpana päämääränä.
Eniten iski sensein sanat ensimmäisillä tunneilla jotka kuuluivat about näin.
"Tässä lajissa voit unohtaa pasifistisuuden. Jos kissa ajaa hiiren nurkkaan hiiri taistelee varmasti vastaan. Pasifistisuus ei kulje osana tätä lajia mutta mielen ja kehon tasapaino ratkaisee miten hyvin pärjäät. En kuitenkaan rohkaise teitä käyttämään näitä taitoja siviilielämässä koska tuskin näistä liikesarjoista mihinkään nakkarijonotappeluihin on"
Muita linkkejä:
http://www.kamppailulajit.net/lajikuvaukset/bbt1_lajikuvaus.html
http://www.kamppailulajit.net/lajikuvaukset/bbt2_lajikuvaus.html
http://www.kamppailulajit.net/lajikuvaukset/bbt3_lajikuvaus.html
http://www.kamppailulajit.net/lajikuvaukset/bbt4_lajikuvaus.html
Seuran Kotisivu: http://www.happobiken.com/
Löytyykö lajin muita harrastajia?
edit. vammasta tekstiä.
- « Edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- ...
- 16
- Seuraava »