masennus...

[q]VaLa, 6.10.2008 07:46:
Pystyyks jengi juomaa näiden lääkkeiden kera. Mä vedän seronilia ja oon joutunu jättää viinan koknaan pois, kun palautumiset rupes kestää viikkoja. Perinteinen krapula olis siihen olotilaan verrattuna todella miellyttävä. Kaikki oireet mihin lääke auttaa palaa hetkessä takasin... Nyt yli vuosi juomatta...
[/q]

Kyllä Seronilin kanssa pystyy juomaan, tosin voi tulla aika paha kanuuna vaan. Tämäkin on ihan yksilöllistä toki, mutta omien kokemusten mukaan ihan hyvin pysty ainakin kohtuudella ottamaan.
Cymbalta, jota itse syön, onkin hieman toinen juttu. On hieman tujumpaa kamaa. Sen kanssa en suosittele juomaan.

[q]VaLa, 6.10.2008 07:46:
Pystyyks jengi juomaa näiden lääkkeiden kera. Mä vedän seronilia ja oon joutunu jättää viinan koknaan pois, kun palautumiset rupes kestää viikkoja. Perinteinen krapula olis siihen olotilaan verrattuna todella miellyttävä. Kaikki oireet mihin lääke auttaa palaa hetkessä takasin... Nyt yli vuosi juomatta...
[/q]

Riippuu siitä mitä lääkkeitä käyttää. Niitä on niin monenlaisia. SSRI:den kanssa voi juoda, kun taas bentsojen kanssa se on ehdoton no no (lasillisen viiniä voi ottaa mutta humalahakuinen juominen on hengenvaarallista).

Seronil ei ole vaarallinen alkoholin kanssa, joskin tosiaan voi aiheuttaa ikäviä sivuoireita.

[q]tommib, 7.10.2008 20:31:
Cymbalta, jota itse syön, onkin hieman toinen juttu. On hieman tujumpaa kamaa. Sen kanssa en suosittele juomaan.
[/q]

Mä alotin kans Cymbaltan pari viikkoa sitten. Viime viikon vietin lomareissussa ja siellä tuli enempi vähempi tissuteltua päivittäin, mutta en huomannut mitään ongelmia. Noi haittavaikutukset on tosi yksilöllisiä, ja sitäpaitsi ei toi Cymbalta sen tujumpaa oo, vaikutusmekanismiltaan vaan erilaista.

Söin aikasemmin Sertralinia ja sen kanssa huomasin että välillä ei vaan tuu humalaan vaikka kuinka tinaa. Se oli vähän outoa.

itsellä aikanaan ssri-napostelun aikana huomasin levottoman viinanhimon iskevän kun sopivaan humalaan pääsi. tiedä sitten oliko aina alla enkä vain huomannut vai oliko yhteisvaikutus. Ei se ainakaan ole mihinkään kadonnut nakkuloiden syömisen jälkeen =P

mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?

itsellä tällä hetkellä tilanne, että täti etsi "sopivat" lekurit ja nyt pitäisi itsestä saada vielä se irti että soittaisi ja varaisi aikaa, ja sitten vielä mennä sinne paikan päälle ja kertoa olostaan.

kun kuitenkin tuntuu että eihän tämä mitään ole ja ei ne kuitenkaan todesta ota...

[q]VaLa, 6.10.2008 07:46:
Pystyyks jengi juomaa näiden lääkkeiden kera.
[/q]
Kannattaako ylipäätään juoda jos on masentunut? Näin maalikkona luulisi että juominen ei voi
hirveästi parantaa tilanetta mutta voi kyllä huonontaa sitä.

[q]Anselmi, 8.10.2008 19:56:
---
VaLa, 6.10.2008 07:46:
Pystyyks jengi juomaa näiden lääkkeiden kera.

---

Kannattaako ylipäätään juoda jos on masentunut? Näin maalikkona luulisi että juominen ei voi
hirveästi parantaa tilanetta mutta voi kyllä huonontaa sitä.
[/q] Ihan samalla tavalla kun muutenki. Siis ilman lääkitystä. Kyllä kiva perjantai sekoilu on ihan yhtä kivaa masentuneenakin.

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
kun kuitenkin tuntuu että eihän tämä mitään ole ja ei ne kuitenkaan todesta ota...
[/q]
Niinno itselläni täti oikeastaan totesi että olen masentunut(mitähän sekin oikeesti ties =P) nakittivat mut hemon johtavalle yleislääkärille pari kertaa, jonka jälkeen se tumppas miedot lääkkeet käteen. Kyllähän mun piti käydä koulun psykologilla mut empähän kertaakaan mennyt ja valehtelin sukulaisilleni käyneeni ja en ole vieläkään asiasta kertonut. Vuoden söin kahta eri nakkulaa ja sitten lopetin todetessani etten mä niistä pillereistä kostu mitään kun olo ei muutu miksikään. Enkä uskokaan että tuo lääkitys juuri mihinkään vaikuttaisi kun en koe olevani suoranaisesti mitenkään hoidon tarpeessa. Pikemminkin perseelle potkimisen. Toki sitä olis tarvetta päästä purkamaan solmut sekä kieroutumat päästä jotenkin mutta eivät nuo ole vielä eloa haitanneet liiaksi.

Jos todesta ottaminen tarkoittaa sitä että saisit itsesi valtion tukemaan hoitoon niin sitten voi olla vaikeampaa mutta kyllä ne aina todesta ottaa jos vaan fyrkkaa löytyy =P

[q]Anselmi, 8.10.2008 19:56:
---
VaLa, 6.10.2008 07:46:
Pystyyks jengi juomaa näiden lääkkeiden kera.

---

Kannattaako ylipäätään juoda jos on masentunut? Näin maalikkona luulisi että juominen ei voi
hirveästi parantaa tilanetta mutta voi kyllä huonontaa sitä.
[/q]

Kyllä sitä joskus tekis mieli, mutta ei pysty... Tosin enhän mä enää ole masentunut...

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?

[/q]

Mutsi potki perseelle ja lujaa...

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?
[/q]

no mulle alkusysäyksenä toimi vaan totaalinen hermoromahdus; sellanen ahdistuneisuuskohtaus että heräili pari viikkoa joka aamu omaan itkuunsa. sit oli aika valmis ottamaan vastaan ihan mitä hoitoa vaan on tarjolla. sain sillon ekan ssri-kuurin (sertralin) jota popsin sitten reilun vuoden. lopetin heinäkuussa sen, hajosin taas palasiks (enemmän ku ikinä) tossa joskus viime kuun alkupuolella ja rumba piti alottaa alusta.

lääkäri kirjotti snri-reseptin (cymbalta) ja suositteli kognitiivista psykoterapiaa. terapiassa on vielä arviointikäynnit menossa et sitä ei vielä tiedä että mikä se lopullinen terapiamuoto tulee olemaan.

sen näistä hajoiluista on oppinut, että ongelmiensa kimppuun kannattaa käydä heti kun on pienikin epäilys et asiat ei oo nyt ihan kohdillaan.

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi?
[/q]

Havahduin kun olin noin viikon verran valvonu yöt, itkeny kaikki päivät, enkä muistanu millon viimeksi olin käyny koulussa. Viimenen niitti oli, kun tuttu maisema ikkunan takana alkoi näyttää joltain toiselta todellisuudelta. Sitten soitin opiskelijaterveysasemalle ja siitä se ajatus pikkuhiljaa lähti. Tästä on nyt aikaa paria kuukautta vaille kolme vuotta.

Edelleen menee mieliala ylämäki-alamäki-linjalla, paha romahdus oli viimeksi elokuun alussa. Vähän aikaa sitten meni jo tosi hyvin, mutta nyt on taas alamäki menossa. Suurin syy siihen on työttömyys, se saa minut tuntemaan itseni täysin turhaksi. Mutta onneksi mulla on mahtava terapeutti, ja kotona kaks kaistapäätä (avokki ja kissa), jotka pitävät mut elämän syrjässä kiinni. Lääkityskin on nykyään parempi kuin koskaan aiemmin.

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?
[/q]

Kroppa alko skrapaamaan vastaan ja henkiset oireet alkoi lopulta ilmenemään fyysisesti. Pitkään olin tiedostanut, että jotain outoa on meneillään ja jokin selittämätön on koko ajan vialla, mistä ei kuitenkaan saa otetta.

Hyvä lääkäri ja oikea lääkitys auttaa, jos/kun itsestä löytyy halua parantua..kai se eka askel on, että myöntää itselleen ettei ole ihan kunnossa. *one step at a time*

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?

itsellä tällä hetkellä tilanne, että täti etsi "sopivat" lekurit ja nyt pitäisi itsestä saada vielä se irti että soittaisi ja varaisi aikaa, ja sitten vielä mennä sinne paikan päälle ja kertoa olostaan.

kun kuitenkin tuntuu että eihän tämä mitään ole ja ei ne kuitenkaan todesta ota...
[/q]

Olin heittäny hukkaan elämästä sellaset 9 vuotta ja menin duuniin ksanorpäissäni ryyppyillan jälkeen. Työnantaja passitti työterveyslääkärille joka passitti psykiatrille joka passitti julkiselle puolelle. Siitä kesti sitten vielä vuoden päivät ennen ku lopulta otin lusikan kauniiseen käteen ja aloin ajatella omaa terveyttä. Ko. käänteestä on alle puoli vuotta. Baby steps ja välillä isoja loikkia pää edellä tuntemattomaan.

Se on vaikeaa tuo asioihin tarttuminen ja liikkeelle lähteminen masentuneena. Toimi vastoin suomalaisuuttasi ja pyydä apua läheisiltäsi. Anna itsellesi lupa olla "heikko" ja näyttää se - sitä ei oikeasti kannata häpeillä vaikka kovin moni niin pruukaa ajatella. Kyllä lääkärit ottaa todesta, vaikka joskus kyllä pitää voivotella suureen ääneen että viesti menee perille.

[q]tir, 8.10.2008 19:46:
mistä ootte saaneet sen alkusysäyksen mennä lääkärille juuri masennuksen vuoksi? vai onko se havaittu muuten tai onko joku (läheinen, työkaveri/pomo tms) muu potkinut hakemaan apua?

itsellä tällä hetkellä tilanne, että täti etsi "sopivat" lekurit ja nyt pitäisi itsestä saada vielä se irti että soittaisi ja varaisi aikaa, ja sitten vielä mennä sinne paikan päälle ja kertoa olostaan.

kun kuitenkin tuntuu että eihän tämä mitään ole ja ei ne kuitenkaan todesta ota...
[/q]

Vuosia meni, en puhunut mitään kellekään enkä mennyt lääkäriin.
Tilanne meni viimenään niin hirveäksi, etten pystynyt esittämään enää normaalia ja mut pakotettiin lääkäriin läheisten toimesta.

En mä siellä "mitään" puhunut.
Olisi kannattanut, meni monta vuotta piloille siksi etten puhunut. Enkä puhunut, vaikka lääkkeet vain pahensi oloa = laukaisi ah niin "ihanan" hypomanian. Viimenään puhuin jotakin, sitten kun olin moannut monet kerrat opiskeluni, tuhlannut rahani, pilannut maineeni, menettänyt muutaman ystävän ja sellaista kaikkea mukavaa.

Kärsin edelleen mokailustani... mutta sellaista se elämä =)

Just, terapiaa neljä kertaa enää jäljellä ja vasta nyt päästiin varsinaiseen asiaan. Ei sillä, että ois koko vuosi hukkaan mennyt, ymmärrys omasta itsestäni ja ongelmien syistä on selkiintynyt, mutta nyt sain jotain konkreettisia keinoja henkisten lukkojeni avaamiseen.

Ennen joulutaukoa terapeutti antoi lainaksi kirjan "Avaa tunnelukkosi". Hitto kun ois antanu jo aiemmin! Todella hyödyllinen kirja. No, varmaan osaan terapian loputtua jatkaa omin keinoin. Neljä kertaa vielä aikaa opetella terapeutin kanssa.

Jos haluaa kokeilla jotain itsehoito-opasta, suosittelen lämpimästi tätä.

[q]Alley Cat, 7.1.2009 20:00:
Ennen joulutaukoa terapeutti antoi lainaksi kirjan "Avaa tunnelukkosi" [.....]

Jos haluaa kokeilla jotain itsehoito-opasta, suosittelen lämpimästi tätä.
[/q]
Minua alkoi välittömästi kiinnostamaan, mutta hitusen verran häiritsee tuo 300 sivun paksuus. Miksi ihmeessä kirjoista ei julkaista sellaisia lyhennettyjä versioita? Vähän samalla tavalla kuin Harvard Business Reviewissä on jokaisesta jutusta executive summary.. Jokaisesta tällaisesta asiakirjasta voisi tehdä ensin keskiaukeaman lehtijutun pituisen artikkelin ja sen jälkeen tiivistää sen HBR -tyyliin puolikkaaksi palstaksi. Mua ainakin häiritsisi itseäni ihan suunnattomasti antaa jotain tollaista 300 sivun möhkälettä luettavaksi jollekin ystävälleni kun tietäisin kuinka isolta urakalta se monelle tuntuu ja kuinka paljon turhaa ajatusvirtapaskaa kirjailijat yleensä änkee sylilapsiinsa niiden yhden tai kahden mielenkiintoisen ajatuksen ympärille.

Lisäksi häiritsee vähän, että alkuperäisteos (Reinventing your life, 1994) maksaa Amazonissa 11$ ja tuossa vieressä olevassa kirjakaupassa tämä suomennettu versio maksaa yli 40 euroa.

Anyway tuo kirja vaikuttaa psykologiselta pohjaltaan suhteellisen terveeltä ja kirjoitustyyliltään suhteellisen kansantajuiselta.. Näitä kahta ominaisuutta ei samojen kansien sisältä hirveän usein löydy, joten melkein voisin lukemattakin kompata tätä suositusta.

[q]siveys, 7.1.2009 20:52:


Minua alkoi välittömästi kiinnostamaan, mutta hitusen verran häiritsee tuo 300 sivun paksuus.
[/q]

Mä luin ensin ihan alkua, ja sitten tein jokaisesta tunnelukosta testin, jossa selvitetään, onko omalla kohdalla kyse juuri siitä tunnelukosta. Mä sain ydintunnelukoksi ulkopuolisuuden ja muut vähemmän vahvat oli hylkääminen ja epäonnistuminen. Sitten luin vain ne kappaleet läpi. Ei sitä koko kirjaa tarvi tankata, jos ne tietyt asiat ei kosketa itseään. Tietysti jos kiinnostaa kaikki aihealueet, niin onhan siinä toki luettavaa.

[q]Alley Cat, 7.1.2009 21:24:
Mä luin ensin ihan alkua, ja sitten tein jokaisesta tunnelukosta testin, jossa selvitetään, onko omalla kohdalla kyse juuri siitä tunnelukosta.
[/q]
Onko se testi mukana siinä kirjassa vai pitääkö se hankkia jostain muualta?

[q]siveys, 7.1.2009 21:40:


---

Onko se testi mukana siinä kirjassa vai pitääkö se hankkia jostain muualta?
[/q]

Siellä kirjassa ne on. Jokaisesta tunnelukosta on oma testi, jolla voi arvioida, kuinka paljon se omaan elämään vaikuttaa.