Neuvoja aloitteleville DJ:lle

[q]Daniel Braun, 13.9.2008 23:35:

Sä varmaan myös tiedät että vinyylimasterin on oltava hiukkalailla erilainen kuin cd-masterin?
Vinyylin tekniset rajoitukset tottakai rajoittavat mm stereokuvaa etc...
[/q]

jep, ja tämänkin vuoksi äänenlaatu ei ole cd tasoa.

[q]
Lämpö ja fiilis vinyylin soundista varmaan lähtee paljolti siitä kun vinyylistä soundaa aina läpi hieman rahinaa, kohinaa jne.
Cd:ltä soundi on "kylmempää" ja raaempaa.
Ei sitä varmaan turhanpäiten osa tuottajista heitä biisien taustalle hieman "vinyylin kohinaa"...
[/q]

no mä sanoisin mielummin niin että cd on puhtaampaa ja täydellisempää. jos biisi on cd:llä sä voit itse päättää rahiseeko se vai ei. jos haluat soundeihin fiilistä heittämällä vähän noisea sekaan niin voit sen tehdä, mut jos haluat täysin puhdasta soundia niin sekin onnistuu, vinyylillä rahinat ja kohinat tulee aina mukana.

kohina ei mua sinäänsä häiritse, vaan se että miksaus puuroontuu. sen oikeastaan huomaa vasta silloin kun on samasta biisistä alkuperäinen digi versio ja vinyyliversio (ja varsinkin omien biisin kohdalla mitkä tuntee täydellisesti). yksi iso syy voi juuri olla nuo tekniset rajoitukset, stereokuvan pienentäminen esim saa juuri miksauksen tunkkasemmaksi.

joskus se vinyylin epätäydellisyys voi olla hyvä juttu, mut joskus se voi ottaa päähän, varsinkin huonommissa prässeissä jos joka viidennestä basari iskusta katoaa diskantit tai vastaavaa

edit:
painotetaan nyt vielä että en mitenkään muuten puolustele cd:tä, äänenlaatua ja painamisen (ja itse polttamisen) helppoutta lukuuottamatta se häviää vinyylille joka asiassa 100-0

Mitä nyt oon messuilla laitteistoa kuunnellu, niin kyllä se vinyyli sopii paremmin laitteistoon. Tietty jos kuuntelee aina genuilla ja kiksuu ni kyllähän se on parempi vaihtoehto.

[q]REivaaja, 14.9.2008 04:23:Tietty jos kuuntelee aina genuilla ja kiksuu ni kyllähän se on parempi vaihtoehto.
[/q]
Kyllä tulee taas niin mustavalkosta tekstiä, että hirvittää.

Genut on imho yhet paskimmista kaiuttimista kuuntelukäyttöön - ja kiksu (ja yleensäkin konemusa) on myös yksi paskimmista vaihtoehdoista hifistelyyn - mutta kun nää tuntuu olevan taas ne kaks ainoaa valittavissa olevaa vaihtoehtoa niin kait sitten on vaan tyydyttävä kuuntelemaan vinyyliä hifi-laitteiston jatkeena.

PS. Omat OT:it loppuu tähän.

[q]Caro², 14.9.2008 10:25:
---
REivaaja, 14.9.2008 04:23:Tietty jos kuuntelee aina genuilla ja kiksuu ni kyllähän se on parempi vaihtoehto.

---

Kyllä tulee taas niin mustavalkosta tekstiä, että hirvittää.

Genut on imho yhet paskimmista kaiuttimista kuuntelukäyttöön - ja kiksu (ja yleensäkin konemusa) on myös yksi paskimmista vaihtoehdoista hifistelyyn - mutta kun nää tuntuu olevan taas ne kaks ainoaa valittavissa olevaa vaihtoehtoa niin kait sitten on vaan tyydyttävä kuuntelemaan vinyyliä hifi-laitteiston jatkeena.

PS. Omat OT:it loppuu tähän.
[/q]Jep. Kumpa tunnistaisit sen itsestäsi. Et vastauksesi perusteella edes ole erimieltä. Luulet vain niin.

[q]Teknoises, 11.10.2008 10:07:
Älä hermostu, jos et heti osaakkaan
[/q]
Oh really?

itsellä kesti todella kauan oppia enkä vieläkään osaa kaikkea, se auttaa jos alat soittamalla biisejä jotka tunnet todella hyvin ja joissa on selkeät bassolinjat. kantapään kautta mennyt opit perille

Kandee tosissaan aloitella selkeäbiittisellä kamalla, ainakin mitä tuon biittimiksauksen opetteluun tulee. Itse esim. löin päätä seinään, kun yritti sitä biittiä etsiä kilinkolinpesukonesamba-helvetistä. Sitten sen jälkeen kasa housea kehiin ja a) alkoi päästä jyvälle touhusta ja b) tuli onnistumisen elämyksiä, mitkä ovat hyvin tärkeitä.

jos haluu kytkee toimivasti 2xlevarii + mikseri esim Behringer DJX 700.. mitä pihoja, vahvistimia?

[q]hardcorAve, 22.10.2008 17:28:
jos haluu kytkee toimivasti 2xlevarii + mikseri esim Behringer DJX 700.. mitä pihoja, vahvistimia?
[/q]

1xRCA piuha mikserin ja kotistereoiden välille ja tietysti ne kotistereot sillä lähtee ääni kulkeen. Kaikki muut piuhat pitäisi olla laitteiden mukana hankittaessa.

[q]Individual, 12.10.2008 21:33:
Sitten sen jälkeen kasa housea kehiin ja a) alkoi päästä jyvälle touhusta ja b) tuli onnistumisen elämyksiä, mitkä ovat hyvin tärkeitä.
[/q]
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voisi tarkentaa, että ehkä helpoimpia biisejä päästä jyvälle on 90-luvun lopun ja 2000luvun alun ravintola"teknot" (666, brooklyn bounce, jne). Niissä on idioottiselkeät biitit (noh, tietylle asiakaskunnalle tehtyä musaa) joten niistä saa myös helposti kiinni. Hyvänä kakkosena tulee saman aikakauden tripolitraxit, melko selkee ja nopea vanha hardhousekomppi - sekä sitten selkeimmät kiksubiisit samalta aikakaudelta.

Niissä ei pahemmin ole mitään ylimäärästä sotkua tai kuulemista vaikeuttavia asioita. Trance nyt ei ehkä melodioiden takia ole se ihan ensimmäinen alotettava - mutta nuo kaks muuta menee. Housen ongelma on biitin hitaus, jonka takia virhettä ei kuule riittävän "usein", toisin kun 140biittisessä musassa :)

[q]Caro², 22.10.2008 17:52:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voisi tarkentaa, että ehkä helpoimpia biisejä päästä jyvälle on 90-luvun lopun ja 2000luvun alun ravintola"teknot" (666, brooklyn bounce, jne).
[/q]

Ei millään pahalla, mutta musavalinnasta

Itse suosittelisin biittimiksauksen opettelemiseen sellaista musaa missä on puolentoista biitin paikkeilla snare (esim. elektro) tai kakkosbiitillä clappi. Ylimääräinen, erilainen soundi tuo vähän lisäinformaatiota ajoituksiin. Kahdella samanlaisella biisillä voi olla hankalaa erottaa kumpi biisi on kumpi.

Suljettu hihatti = väli 1/4 biittiä
Basari = biitin välein
Clap/snare = perustapaus on että lähtee tahdin kakkosbasarista ja väli on 2 biittiä
Elektro-snare = Tahdin ensimmäinen snare tulee 1,5 biitin kohdalla
Crash symbaali = tahdin alussa / lopussa, 4 tahdin välein

Alkuaikoina tuli miksattua basarien perusteella, sitten vähitellen alkoi siirtyä käyttämään hienojakoisempia soundeja. Hihattien rytmien perusteella saa jo tarkasti pidettyä biisejä paikoillaan kun taas basarin tarkkuus ei riitä mihinkään.

Nykyisin tulee oikeastaan käytettyä ensimmäisen biitin eri elementtien ajoitusta pitchin summittaiseen määrittelyyn. Jos arvio ei mene kohdalleen niin takaisin cue-pisteeseen. Jos arvio on kohdillaan ja biisi menee sopivasti, kuunteluaikaa voi alkaa kasvattamaan. 1 biitti, 2 biittiä, 4 biittiä, 1 tahti ja 2 tahtia. Tuota pidemmillä ajoilla tulee oikeastaan vain seurattua että että tunnistettavat rytmielementit pysyvät kohdillaan.

[q]Apo
Itse suosittelisin biittimiksauksen opettelemiseen sellaista musaa missä on puolentoista biitin paikkeilla snare (esim. elektro) tai kakkosbiitillä clappi. Ylimääräinen, erilainen soundi tuo vähän lisäinformaatiota ajoituksiin. Kahdella samanlaisella biisillä voi olla hankalaa erottaa kumpi biisi on kumpi.

Suljettu hihatti = väli 1/4 biittiä
Basari = biitin välein
Clap/snare = perustapaus on että lähtee tahdin kakkosbasarista ja väli on 2 biittiä
Elektro-snare = Tahdin ensimmäinen snare tulee 1,5 biitin kohdalla
Symbaali = tahdin alussa, 4 tahdin välein
[/q]

Mitä noi hihattit ja symbaalit ja muut oikeen on?

Terveisin

ALOITTELEVA DJ.

[q]Timce, 22.10.2008 18:25:
Mitä noi hihattit ja symbaalit ja muut oikeen on?
[/q]

Sori, meni väärin. Hihatit on symbaaleja kanssa. Ja pitänee editoida tuota alkuperäistä postia myös crash cymbalin suhteen mikä tulee 4 tahdin välein.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hi-hat
http://en.wikipedia.org/wiki/Cymbal

Ja esimerkit vielä:

http://machines.hyperreal.org/categories/drum-machines/TR-909/samples/
http://machines.hyperreal.org/categories/drum-machines/TR-909/samples/909-CHH.zip closed hihat
http://machines.hyperreal.org/categories/drum-machines/TR-909/samples/909-CSH.zip crash cymbal

Auttoiko?

[q]Apo, 22.10.2008 18:23:
---
Caro², 22.10.2008 17:52:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voisi tarkentaa, että ehkä helpoimpia biisejä päästä jyvälle on 90-luvun lopun ja 2000luvun alun ravintola"teknot" (666, brooklyn bounce, jne).

---


Ei millään pahalla, mutta musavalinnasta
[/q]
Mitä tekemistä musavalinnalla on sen kanssa, onko se helppoa opetella vai ei?

[q]
Itse suosittelisin biittimiksauksen opettelemiseen sellaista musaa missä on puolentoista biitin paikkeilla snare (esim. elektro) tai kakkosbiitillä clappi. Ylimääräinen, erilainen soundi tuo vähän lisäinformaatiota ajoituksiin. Kahdella samanlaisella biisillä voi olla hankalaa erottaa kumpi biisi on kumpi.

Suljettu hihatti = väli 1/4 biittiä
Basari = biitin välein
Clap/snare = perustapaus on että lähtee tahdin kakkosbasarista ja väli on 2 biittiä
Elektro-snare = Tahdin ensimmäinen snare tulee 1,5 biitin kohdalla
Crash symbaali = tahdin alussa / lopussa, 4 tahdin välein
[/q]
Noniin. Eli oltiin taas täysin 100% samaa mieltä, mutta et vaan diggaa siitä, että tuon ajan musa täyttää eriteltynä juuri mainitsemasi ominaisuudet

[q]
Alkuaikoina tuli miksattua basarien perusteella, sitten vähitellen alkoi siirtyä käyttämään hienojakoisempia soundeja. Hihattien rytmien perusteella saa jo tarkasti pidettyä biisejä paikoillaan kun taas basarin tarkkuus ei riitä mihinkään.
[/q]
Ja siinä vaiheessa kun hihatit ja kläpsit iskee minne sattuu, niin basari on ainoa yksittäinen elementti mistä saa kiinni.

Siitä on ollut kiistakapulaa iät ja ajat, mistä elementistä on helpoin saada biitti kohdalleen. Sanokoot muut mitä tahtoo, mutta omalla kohdalla helpoin elementti saada kiinni on nimenomaan, vain ja ainoastaan, itse kappale - täydessä kokonaisuudessaan. Osa instrumenteistä iskee ohi, osa biitistä iskee ohi - kokonaisuus sensijaan pysyy paikallaan. Jos koko biisiä on vaikea seurata, niin sitten seuraa biittiä kokonaisuudessaan :)

[q]
Jos arvio on kohdillaan ja biisi menee sopivasti, kuunteluaikaa voi alkaa kasvattamaan. 1 biitti, 2 biittiä, 4 biittiä, 1 tahti ja 2 tahtia. Tuota pidemmillä ajoilla tulee oikeastaan vain seurattua että että tunnistettavat rytmielementit pysyvät kohdillaan.
[/q]
Mielenkiintoinen tapa biitata. Tässä kohtaa kokemus on taas omalla (ja opettamieni kohdalla) osoittanu, että mitä pitempään soittaa biittiä eteenpäin, sen tarkemmin se menee kohdalleen. Biitin kohdalleen saamiseen käytetään työkalua nimeltä korjaus.

Otetaan esimerkiksi vaikka biitin laahaaminen: Korjataan ekan kerran biitti kohdalleen. Sitten kuunnellaan - kun biitti irtoaa, korjataan samaan suuntaan kuin viimeksi. Jos korjaus menee toisellakin kerralla kohdalleen, siirretään pitchiä kyseiseen suuntaan. Sitten taas kuunnellaan. jne.

Perusidea on, että kun kaksi kertaa on korjattu samaan suuntaan ja suurinpiirtein onnistuneesti vasta sitten siirretään pitchiä. Tällä estetään se, ettei veivata pitchiä edestakaisin löytämättä synkkaavaa nopeutta. Mikäli kahden korjauksen välissä on joutunut bendaamaan eri suuntaan, niin sen perusteella ei siirretä pitchiä mihinkään - aloittelija ei vaan voi olla satavarma mikä korjaussuunta on ihan oikeasti ollut oikein.

[q]Apo
Auttoiko?
[/q]

Jo vain! Vaikka kai mä tiesin noi jo, ainoastaan sanasto oli vähän hukuksissa. :)

[q]Caro², 22.10.2008 17:52:
-asiaa-
[/q]

Jos totta puhutaan, niin meiksi soittaa hard housea varmaan parhaiten verrattuna muihin tyyleihin, mitä tulee veivattua.

[q]Caro², 22.10.2008 18:50:
Mitä tekemistä musavalinnalla on sen kanssa, onko se helppoa opetella vai ei?
[/q]

Puoliläpällä heitin, mutta mulla ainakin opettelua vaikeuttaisi se että kyseinen musatyyli aiheuttaa vahvat inhoreaktiot.

[q]Alkuaikoina tuli miksattua basarien perusteella, sitten vähitellen alkoi siirtyä käyttämään hienojakoisempia soundeja. Hihattien rytmien perusteella saa jo tarkasti pidettyä biisejä paikoillaan kun taas basarin tarkkuus ei riitä mihinkään.

Caro², 22.10.2008 18:50:

Ja siinä vaiheessa kun hihatit ja kläpsit iskee minne sattuu, niin basari on ainoa yksittäinen elementti mistä saa kiinni.
[/q]

Juu totta. Basarissa on kuitenkin se ongelma että se ei ole tarpeeksi tarkka hienosäätöön ja taas toisaalta basarista ei kuule missä vaiheessa tahtia mennään. Eli kun kokemusta karttuu niin todennäköisesti on hyvä siirtyä tarkkailemaan muitakin elementtejä.

[q]Caro², 22.10.2008 18:50:

Siitä on ollut kiistakapulaa iät ja ajat, mistä elementistä on helpoin saada biitti kohdalleen.
Sanokoot muut mitä tahtoo, mutta omalla kohdalla helpoin elementti saada kiinni on nimenomaan, vain ja ainoastaan, itse kappale - täydessä kokonaisuudessaan. Osa instrumenteistä iskee ohi, osa biitistä iskee ohi - kokonaisuus sensijaan pysyy paikallaan. Jos koko biisiä on vaikea seurata, niin sitten seuraa biittiä kokonaisuudessaan :)
[/q]

Totta, kokonaisuuden ymmärtäminen vie pitkälle ja pitemmän päälle oppii käyttämään biiseistä niitä elementtejä mitkä kyseiseen tilanteeseen sopivat parhaiten. Kuuntelukyky paranee dj-hommissa, tosin kuulon kustannuksella.

[q]Jos arvio on kohdillaan ja biisi menee sopivasti, kuunteluaikaa voi alkaa kasvattamaan. 1 biitti, 2 biittiä, 4 biittiä, 1 tahti ja 2 tahtia. Tuota pidemmillä ajoilla tulee oikeastaan vain seurattua että että tunnistettavat rytmielementit pysyvät kohdillaan.

Caro², 22.10.2008 18:50:

Mielenkiintoinen tapa biitata.
[/q]

Tuo on oikeastaan oman biittimiksausprosessin alkupää ja juontaa juurensa cd-soittimien helppoon cuettamiseen. Vinyylilläkin tosin tulee aika nopeasti palattua lähtöpisteeseen kun sen on kerran löytänyt. Pointtina lähinnä se ettei kannata hukata kovin paljon aikaa korjailuihin jos oikea pitch on hukassa, vaan palaa _tarvittaessa_ alkupisteeseen hyvinkin nopeasti jos korjaukset eivät tunnu auttavan. Miksi turhaan vääntää hankalassa tilanteessa kun tilanteen saa nollattua hyvinkin nopeasti Jos oikea pitch on jo suunnilleen hallussa, korjaamisella saa tosiaan mahdolliset laukat pois hyvin.

Ja kannattaa tosiaan huomioida tuossa että kaksi tahtia on 8 biittiä, eli biisistä hyvin alkupäätä. Niiden aikana yleensä huomaa että pysyykö biisi suunnilleen hallussa vai ei. Sen jälkeen voi keskittyä paremmin hienosäätöön.

Mikä olis paras keino oppia huomaan kumman biisin biitti on nopeempi? Välil on tosi hankala kuulla et kumpi on nopeempi ja mihin suuntaan pitäs korjailla.
Vinkkei kiitos :)

[q]MRC, 22.10.2008 20:52:
Mikä olis paras keino oppia huomaan kumman biisin biitti on nopeempi? Välil on tosi hankala kuulla et kumpi on nopeempi ja mihin suuntaan pitäs korjailla.
Vinkkei kiitos :)
[/q]

Ei sitä niin vaan kuulekaan. Sen kuulee sillä kun levyä nopeuttaa ja/tai hidastaa niin silloin se kuulostaa tietyltä jos on nopeampi tai hitaampi. Tuo siis pitää oppia. Vai menikö se nyt jotekin niin että kun nopeutat ja jos on nopeampi niin biitit osuu jossain kotaa päällekkäin pienen ajan. Minä nyt en tiedä mutta jotekin sen kuulee näin. Ainakin muistan että yritin käsin aina pyörittää sitä toista levyä samaan tahtiin ja siitä tiesi onko nopeampi vai hitaampi.

[q]MRC, 22.10.2008 20:52:
Mikä olis paras keino oppia huomaan kumman biisin biitti on nopeempi? Välil on tosi hankala kuulla et kumpi on nopeempi ja mihin suuntaan pitäs korjailla.
Vinkkei kiitos :)
[/q]
Jos kuuntelet molempia raitoja kuulokkeissa, kokeile vaikka vaihtaa välillä kuuntelutapaa. Miksattava biisi kuulokkeisiin ja soiva biisi kajareista. Jos ei toinen tapa auta, niin toinen saattaa toimia :)

EDIT: Hetken kun kuuntelee, niin saanee jonkunlaisen käsityksen laahaako vai kiilaako se biitti :)