TYÖTTÖMÄT / TYÖLLISET - vinkkeja työnhakuuun...

Äsken selvisi, että sain töitä aamuisen haastattelun jälkeen. Eli toistaiseksi (koputtaa puuta) duunia on tippunut jokaisesta paikasta jonne olen päässyt haastatteluun.

Tuossa keväällä erästä laajaa rekrytointia hoitaessani havaitsin, että todella monella hakijalla oli sähköpostiosoite mallia lauri_ja_saara_virtanen@joku.pääte Olettaisin, että kyseessä on pariskunnan yhteinen sposti. Onkohan kyseessä yleinen ilmiö? Ainakin itseäni häiritsi hieman lähettää vastauksia yhteiseen boksiin.

Kai se futaa jos luottamus on suuri, mutta työnantajana arvostaisin yksityistä osoitetta.

Mielipiteitä?

[q]Jone:
Lucid Dream:
---

----- Oletkin varmaankin oikeassa, mutta eikö olisikin fiksua heittää jotakin asiastakin??
---


Ei, mikäli asia ei juurikaan kiinnosta? Viestini oli kirjoitettu ainoastaan osoittamaan että olisit voinut ajatella 2 kertaa mitä postaat ja missä muodossa.

Lucid Dream:
---

okkej, sun hyökkääjän mainees tunnetaan, joten mä annankin tästä anteeksi vaikkei ehkä pitäisikään

---


Onko mulla hyökkääjän maine jo? Jeeeee! *tuulettaa!*

En tosin ymmärrä mistä olen moisen saanut koska tässäkin tapauksessa esitin hyvinkin asialliseen sävyyn kritiikkiä ihan aiheesta ja kuitenkin koit sen jotenkin loukkaavana. Sen sijaan kahteen muuhun postaukseen jotka tulivat omani perässä ja koskivat samaa aihetta, et sanonut mitään.

Öhöm, mitäs mä muuten sun anteeksiannollasi teen? Pidä hyvänäsi vain kaikkine keskisormihymiöineen.

Lucid Dream:
---

Asia on näin päin, että itse haen työtä jatkuvasti, vaikka en pahemmin sitä tarvitse (tällä hetkellä *justjoo*),

---


Haet työtä, vaikka et ole valmis sellaista vastaanottamaan? Öh, no harrastuksensa kullakin.

Lucid Dream:
---

mutta kesätyö olisi tänäkin vuonna paikallaan!
Kiinnostaisi tietää, että onko monet saanut työtä ilman ”suhteita”, eli esim. ei kavereiden sukulaisten tuttavien kautta-....

---


Olen saanut kaikki työpaikkani yhtä lukuunottamatta perustuen pelkästään kykyihini ja aiempaan työhistoriaani. Harvoilla työpaikoilla on varaa palkata paikkaan täysin sopimatonta henkilöä pyörittelemään peukaloita vaikka hän kuinka olisi serkun kummin kaima, joten kyllä noita paikkoja ilman suhteitakin irtoaa kun osaa tekemänsä asian.

Lucid Dream:
---

Kuinka monta turhaa hakemusta lähetit, johon ei edes vastattu?

---


Miten niin turhaa? Hakemuksia lähettämällä tähdätään työpaikan saantiin, joten ei niiden lähettäminen ole turhaa missään tapauksessa. Silloinkin kun niihin ei saa edes vastausta tietää ainakin että ko. paikka ei ole palveluksistasi kiinnostunut, joka on hyvinkin hyödyllistä.

Itse olen lähettänyt hakemuksia eri kausina eri duuneihin hyvinkin vaihtelevia määriä, elämäni aikana monia kymmeniä nyt kuitenkin ja ihan hyviin duuneihin olen päätynyt yleensä.

Lucid Dream:
---

Mikä on paras kesäduuni, mikä tulee mieleen?

---


Jäätelöauton kuljettaja, yövuoro.

Lucid Dream:
---

Mikä oli hulluin (hauskin/epämiellyttävin) työpaikka?

---


Eräs pieni yritys, jonka tj:nä toimi ja toimii mielenhäiriöön asti tempperamenttinen vanha kääpä. Ko. ihmisen takia muutama työntekijä irtisanoi itsensä, minua hän taas istutti tyhjän panttina, irtisanoi myöhemmin ja on jälkikäteen kovaan ääneen kuulma parjannut duunejani, joita kiitteli itseasiassa silloin kun oli lafkassa töissä. En panisi pahakseni vaikka joku lentäisi lentokoneen sen äijän peräsuolta ylös, sen verran pahasti se hermoille kävi.

Lucid Dream:
---

Ja loppujen lopuksi mitä johtopäätöksiä vedät lopetettuasi kesätyökauden? Vai lasketko vain hien ja huimauksen takia huomaamatta jääneitä kesäpäiviä?
---


Mitä ihmeen johtopäätöksiä pitäisi vetää?

[muokattu 7.2.2003 11:25]
[/q]


perustelut löytyy ainakin*hih*

Töitä saa jos on 24v malli-lakimies-lääkäri 12v työkokemuksella.

Niin..

Lähetin kerran erääseen e-Learnign sisällöntuotanto firmaan portfolion jossa oli vaan pari kuvaa ilman työhakemusta ja pääsin haastatteluun, mutta sitten sanottin parin viikon päästä että ei ole tarpeeksi työkokemusta ja koulutusta. Eipä ollu tuolloin kyylä mitään työkokemusta IT-alalta eikä mitään kolutustakaan ks. allalle..

Vinnkinä voin sanoa että älkää turhaan lähetelkö vaivallankaan tehtyjä hakemusia mihinkään TietoEnatoreille jne..
Ainakun tulee potentiaalien mahdollisuus eteen pistäkää sinne hakemus ja nähkää vaivaa sen eteen.
TietoEnatorit ja vastaavat sitten kun työkokemusta rupee oleen joku 3-5 vuotta ja on koulutusta.

Vinnkinä työttömille joilla on potentiaalia esim. jos keräätte vähintään 7 osakasta ja laitatte osuuskunnan pysyyn jossa kaikilla on korkeinetaan 15% osakkeista niin teitä ei katsota yrittäjiksi ja saatte pitää työkärikorvaukset ja teillä on yritys jossa voitte jotain työkokemusta ainakin havitella. Esim. mainostoimisto jossa on koodarit ja graafikot ja copywriterit jne.. plus tilintarkasta ja varatilintarkastaja Tietty hallitus pitää olla myös.
Mutta jos ei tuu tulosta niin eip hommasta vätämättä mitään hyötyä ole..

Tarnoita omista yrityksistä:
Olipa kerran ukko joka perusti yrityksen ja sitkun alko meneen huonosti ukko otti henkivakuutuksen ja puolenvuoden karenssin jälkeen ampu itseltään aivot pelllolle jotta sai velkansa maksettua ja pelasettua perheensä veloilta, koska muuten olisi meenny talo ja muu omaisuus alta.

[q]ujin:
Töitä saa jos on 24v malli-lakimies-lääkäri 12v työkokemuksella.
[/q]

Joo.. erään firmaan ilmoituksissa oli:
System Specialist
Vaatimukset
6-12 v työkokemusta
AMK tutkinto
jne jne.

Muut ilmoitukset oli samaa luokkaa

Olisikohan täällä jollakulla kokemuksia puhelimitse suoritetusta työhaastattelusta?
Ensimmäistä kertaa kyseisen tilanteen edessä mietityttää mitä ne oikein kyselee ja mitä itse kannattaisi tiedustella. Tuntuu siltä että jos ei kirjoita kaikkea ylös niin varmasti unohtaa mitä oikein pitikään sanoa, ja puhelun loputtua on hieman möyhäistä enää väläytellä loistavia kysymyksiä tai kommentteja osaamisestaan.
Kokemuksia ja vinkkejä siis kaivataan :)

[q]-xx-:
Olisikohan täällä jollakulla kokemuksia puhelimitse suoritetusta työhaastattelusta?
Ensimmäistä kertaa kyseisen tilanteen edessä mietityttää mitä ne oikein kyselee ja mitä itse kannattaisi tiedustella.
[/q]
Mä olen ehkä maailman huonoin myymään itseäni, joten voin tässä hieman spekuloida aamulämpimikseni *nauru*, Firmasta/yksiköstä johon olet menossa kannattaa yrittää tonkia jonkin verran infoja. Oma osaaminen ei ole niin hirveän oleellinen asia enää nykypäivänä, joten kannattaa todennäköisesti pyrkiä olemaan mahdollisimman rehellinen, mutta painottaa sitä, että olet tunnollinen työntekijä ja kykenet ahkeroimalla omaksumaan myös monimutkaisia kokonaisuuksia.

Luonnollisesti kannattaa myös ottaa huomioon se, että onko haastattelija joku tulevisat työtovereistasi tai joku joka tuntee tiimin hyvin, jolloin kannattaa painottaa enemmän oman ihastuttavaan persoonaasi, vai onko kyseessä joku geneerinen työhönottaja-drone, jonka silmissä paras hakija on muodollisesti pätevin yksilö. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattaa yrittää löytätä itsestään se alla piilevä "sosiaalinen tiimityöntekijä" ja ottaa esille mahdollisimman paljon esimerkkejä aikaisemmista kokemuksistasi, joissa ediintyy tiimityöskentely ja työpaikan sosialiset verkostot.

Niin ja sinuna mä laittaisin kyllä mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman pian itsestäsi taustatieto-websivun jossa on kuva aurinkoisesti hymyilevästä Niinasta *sydän*. Minä ainakin suhtautuisin puhelimen toisessa päässä pälättävään henkilöön huomattavasti positiivisemmalla mielellä jos tietäisin, että puhun niin valovoimaiselta näyttävän ihmisen kanssa *hali*. Ja on kyllä imo maailman huonoin työhönottaja jos ei valitse sinua *hih*.

[q]Mark Hamilton:
Tarnoita omista yrityksistä:
Olipa kerran ukko joka perusti yrityksen ja sitkun alko meneen huonosti ukko otti henkivakuutuksen ja puolenvuoden karenssin jälkeen ampu itseltään aivot pelllolle jotta sai velkansa maksettua ja pelasettua perheensä veloilta, koska muuten olisi meenny talo ja muu omaisuus alta.
[/q]

Huhhuh...tuossapa yks syy miksi EN ota minkään sortin lainoja*igor*

Työttömii tulee ja menee liukuhihnalla eikä sille mahda yhtään mitään jos firmat päättää vähentää väkee "tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä" Minä en ainakaan työttömänä muuttaisi muualle kalliiseen paikkaan asumaan jos sitä työsopparia EI ole*dissaa**grr*

[q]Nikitah:
Mä olen asiasta sitä mieltä, että jokainen joka OIKEASTI haluaa töitä niin sitä myös löytää.
[/q]

Samaa mieltä olen minäkin. Ei kannata olla liian nirso töiden suhteen, vaan on varauduttava ihan vaan ottamaan sitä, mihin oma pohjakoulutus riittää. Itselläni on nyt oikeastaan ensimmäinen suhteiden avulla hankkittu työpaikka, siivoojan lomittajana Ylellä. Aikaisemmat työpaikkani ovat olleet uusimmasta aikaisimpaan Lassila & Tikanojalla keikkasiivoojana 2kk, Oulun Jätehuollossa vaaka- ja kassatyöntekijänä 2kk viime kesänä + syyslomaviikko, Suonenjoella mansikanpoimijana 2003 kesällä ja sitä ennen kuukauden Oulun Jätehuollossa pääasiassa vihertyöntekijänä.

Ensimmäisen kerran satuin saamaan töitä kaupungin kesätyönä 1kk eli se yli 17-vuotaiden kesätyöpalkalla vuonna 2003. Sitä ennen olin edellisenäkin kesänä hakenut tonninuoreksi, mutten päässyt. Olin siis silloin ensimmäistä kertaa Oulun Jätehuollossa töissä. Hoidin työni ylihuolellisesti, koska halusin hyvät työtodistuksetkin tulevaa työnhakua varten. Siten silloinen pomoni kehotti minua tulemaan uudestaan töihin seuraavana kesänä. Samaksi kesäksi hain myös mansikanpoimijaksi muutamiin paikkoihin, ja yhteen sitten pääsinkin ja olin siellä lähtien siitä, kun minut kutsuttiin sinne, siihen asti, että mansikat loppuivat. Sain hyvin tehdyn työn loputtua taas kutsun tulla halutessani uudestaan sinne töihin.

Seuraavana kesänä kuitenkin pääsinkin koko kesäksi Oulun Jätehuoltoon vaaka- ja kassatyöntekijäksi. Sen jälkeen aika pian alkoikin ankara työnhaku ja lähettelin paljon työhakemuksia, kunnes pääsin Lassila & Tikanojalle keikkasiivoojaksi, ja otin työn vastaan, vaikkei se kuulostanutkaan niin kauhean miellyttävältä. Keikkoja kuitenkin tuli ihan mukavasti, ja töistä tulin hyvälle tuulelle, vaikkei se miltään tulevaisuuden unelmatyöltäni tuntunutkaan. Ollessani kirjoilla Lassila & Tikanojalla, satuin saamaan tämän nykyisen työpaikkani, joka jopa on suhteilla hankittu, koska isäni ilmoitti minulle työpaikallaan olevasta vapaasta siivoojan lomittajan paikasta. Työaika on siis määräaika: 11.2.-9.3.

Pidän työnteosta ja olen huomannut nykyisin osaavani nauttia siivoojan työstäkin (käyn työssä suorastaan ylikierroksilla *plur*, eikä kauheasti haittaa, vaikka viikot kuluu jonkin aikaa ihan vaan nukkuessa ja töitä tehdessä.) Mukava kokea olevansa hyödyksi jollekin ja hoitaa siten paikkansa yhteiskunnassa. Oikeastaan olen aika valmis ottamaan vastaan mitä työtä vaan. Pitää taas hakea töitä, mitä tehdä nykyisen työni jälkeen, kun tällä koulutuksen vähäisyydellä on hyvin vaikea saada erityisen mieluista työtä ja vielä pitkäksi aikaa.

Olen itsekin aika luottavainen töiden saannin suhteen, vaikken niitä suhteilla tai koulutuksen määrän avulla tuosta vaan hankikaan. Kyllä jotain työtä silti aina löytyy, arvelen, kun vaan jaksaa olla aktiivinen hakija ja tuoda esiin hyvät puolensa työhaastatteluissa ja -hakemuksissa. Kun töitä sitten saa, ne kannattaa todellakin hoitaa kunnolla, niin avautuu töiden saannin kannalta taas uusia mahdollisuuksia.

[q]Mark Hamilton:
Tarnoita omista yrityksistä:
Olipa kerran ukko joka perusti yrityksen ja sitkun alko meneen huonosti ukko otti henkivakuutuksen ja puolenvuoden karenssin jälkeen ampu itseltään aivot pelllolle jotta sai velkansa maksettua ja pelasettua perheensä veloilta, koska muuten olisi meenny talo ja muu omaisuus alta.[/q]
Musta kyllä tuntuu ettei henkivakuutus kata itsemurhaa...

Siinä mielessä en ole ehkä oikea ihminen antamaan vinkkejä, etten ole eläessäni juuri tehnyt "kunnon" töitä (tyyliin siivous, raksa, kaupankassa, vartija jne.) vaan pelkästään erisorttisia asiantuntija-/päällikköhommia. (Jopa ensimmäinen työpaikkani 15-vuotiaana oli kielenkääntäjän pesti, se tosin näin jälkeepäin ajatellen oli vähän turhan suuri pala haukattavaksi eikä työn jälki ollut ihan sitä mitä sen olisi pitänyt, mutta syytän ahnetta työnantajaa joka ajatteli päästä halvalla ja palkata kouluttamattoman työntekijän pilkkahinnalla..)

En ole myöskään saanut kuin yhden työpaikan hakemuksen kautta, muut ovat tulleet "suhteilla" eli alalla olevat kaverit ovat suositelleet tai nyt viimeisin tapaus (duuni alkaa maanantaina) siten että olin koulun kautta vähän aikaa työharjoittelussa, diggasivat työn jäljestä ja halusivat nyt sitten ihan palkallisiin hommiin.

Kuitenkin työhaastatteluissa on toki tullut istuttua - molemmilla puolilla pöytää ja tosiaan muiden hakemuksia vastaanottamassa. Yhtä poikkeusta (siivojan duuni!) lukuun ottamatta olen myös saanut kaikki paikat joissa olen haastatteluun asti päässyt. Sen kokemuksen perusteella voisi sanoa, että ei oikeasti ole yhtä oikeaa tapaa toimia hakemuksen ja haastattelun kanssa, vaan se riippuu alasta ja tehtävistä joihin on hakeutumassa.

Ilmeisesti näihin "hanttihommiin" hakiessa tosiaan arvostetaan sitä että listaa koulun musiikkikerhosta alkaen kaiken mahdollisen mitä on kerinnyt duunata ja soittelee itse perään, mutta ainakin vaativampiin erikoisosaamista vaativiin hommiin mun kokemuksen mukaan halutaan ihmisiä, jotka osaavat tehdä itsensä haluttavaksi. Siis: älä ole liian helppo. Jos on liian aktiivisesti tunkemassa duuniin, syntyy sellainen vaikutelma että hakija on epätoivoinen ja/tai ei usko omiin taitoihinsa.

Aktiivinen saa ja pitää olla, mutta aktiivisuuden kohdentaminen on toinen juttu. Hyvää omaa aktiivisuutta on esimerkiksi ottaa itsenäisesti selvää firmasta johon on hakeutumassa duuniin ja kysellä haastattelussa lisätietoja tyyliin: "Ketkä ovat tärkeimmät asiakkaanne?" "Suunnitteletteko toiminnan laajentamista?" (Tietysti pitää muistaa ettei utele liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita, se ei anna hyvää vaikutelmaa.) Sen sijaan mun mielestä hakemuksen voi hyvin lähettää pelkästään sähköpostilla eikä soitella perään: kyllä sieltä soitetaan jos on tarvetta. (Tässä tietysti on varmaankin eroa sen suhteen, hakeeko ilmoitettua avointa paikkaa vai lähestyykö avoimella hakemuksella - itse suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa koska ilmoitetuista paikoista on usein aivan törkeä kilpailu.)

CV:hen kannattaa listata minusta vain pääkohdat lyhyesti ja vain ne jotka ovat relevantteja haettavan paikan kannalta (tai muuten kiinnostavia). Siis jos haet järjestelmäylläpitäjän duunia, työnantajaa ei mun kokemuksen mukaan oikeesti kiinnosta jos olet ollut R-kioskilla kesätöissä 17-vuotiaana - vaikka usein muuta väitetäänkin. Liika jaarittelu ja epäolennaisuudet CV:ssä eivät todellakaan anna vakuuttavaa kuvaa. Oma CV:ni on nykyään muotoa: Työpaikat, Koulutus, Muuta joiden kunkin alta löytyy 4-6 yhden rivin mittaista kohtaa tyyliin "2003-> Taideteollinen korkeakoulu, graafinen suunnittelu".

Haastattelussa kannattaa tietysti skarpata ja pukeutua asiallisesti (mutta tosiaan puku on useimmiten liioittelua joka kääntyy itseään vastaan), mutta mielestäni liikaa ei pidä ruveta kaunistelemaan. Muuten voi käydä niin, että päätyy töihin sellaiseen firmaan jossa on niin eri arvomaailma ja ilmapiiri kuin itsellä että itse työnteko on helvettiä. Siis tyyliin että jos työnantajalle on ongelma se että olen käynyt sivarin enkä inttiä, niin enpä kyllä siihen mestaan haluakaan duuniin.

Vielä sen verran, että monissa työhaastatteluissa olen havainnut sovellettavan klassista hyvä poliisi - paha poliisi -työnjakoa eli toinen haastattelija on tosi mukava ja myötäilee, toinen taas tyly ja esittää hankalia kysymyksiä. Tähän kannattaa varautua henkisesti ja pitää pää kylmänä. Jotain klassisia kysymyksiä joita haastatteluissa usein tulee vastaan ovat mm.

"Kerro vähän itsestäsi." Tähän hyvä vastaus on CV:n tärkeimpien kohtien läpikäynti omin sanoin ja lisäksi vähän jotain omasta henkilöhistoriasta: missä asut, mistä olet kotoisin, minkä ikäinen, onko lemmikkiä, lapsia, mitä harrastat. Kuitenkin kannattaa pitää vastaus lyhyenä ja heittää pallo mahdollisimman pian takaisin haastattelijalle.

"Miksi meidän pitäisi palkata juuri sinut?" Klassinen vastaus on jotain tyyliin: "Te varmasti osaatte arvioida parhaiten, kuka hakijoista sopii tehtävään, mutta omasta puolestani voin sanoa että olen ahkera, aktiivinen, oma-alotteinen, hyvä tiimityöntekijä (jne.)"

"Luettele kolme hyvää ja kolme huonoa ominaisuuttasi." Kannattaa olla rehellinen, mutta miettiä sellaisia huonoja ominaisuuksia, jotka työnantajan näkökulmasta voivat olla hyviä, kuten perfektionismi. Liian apteekin hyllyltä ei varsinkaan huonoja puolia kannata ladella. "No enpä tiedä... Huonoja puolia, hmm... No, joskus aiemmin sanottiin vähän perfektionistiseksi, mutta sanoisin että olen kyllä oppinut siitä jossain määrin eroon." -tyyppiset kiertelyt ovat usein hyviä. =)

"Missä työssä/asemassa uskot olevasi viiden vuoden kuluttua?" Tietysti haluat edetä urallasi ja mieluiten tässä firmassa. Tosin rehellisyys on tässäkin valttia: kesätyönhakija esimerkiksi voi hyvin sanoa että tarkoitus olisi valmistua tuohon mennessä ja olla oman alan hommissa "ehkäpä teidän yrityksessänne" jos kyseessä on saman alan firma.

[q][Nuclear]:
---
Mark Hamilton:
Tarnoita omista yrityksistä:
Olipa kerran ukko joka perusti yrityksen ja sitkun alko meneen huonosti ukko otti henkivakuutuksen ja puolenvuoden karenssin jälkeen ampu itseltään aivot pelllolle jotta sai velkansa maksettua ja pelasettua perheensä veloilta, koska muuten olisi meenny talo ja muu omaisuus alta.
---

Musta kyllä tuntuu ettei henkivakuutus kata itsemurhaa...
[/q]

Niimpä..

Tuo tarina on opettajani kertoma

[q]-xx-:
Olisikohan täällä jollakulla kokemuksia puhelimitse suoritetusta työhaastattelusta?
Ensimmäistä kertaa kyseisen tilanteen edessä mietityttää mitä ne oikein kyselee ja mitä itse kannattaisi tiedustella.
[/q]
Noniin onnistuin sitten kuulostamaan idiootilta *hih*, hyvistä vinkeistä huolimatta :)
Olin vaan itsekin sitä mieltä että ne varmaan löytävät jonkun sopivamman siihen hommaan enkä oikeastaan halunnutkaan sitä *seliseli* Hetko, taisi muuten olla elämän toinen työhaastattelu (tosin se ensimmäinenkin oli erittäin epämuodollinen), ehkä kokemusten kautta oppii selviytymään paremmin noistakin tilanteista

[q]Nikitah:

En ymmärrä sellaisia jotka vinkuu ettei ole duunia, mutta eivät oikeasti tee sen asian eteen mitään. En hyväksy sitä että elätän tuollasia ihmisiä verorahoillani.

[/q]

Helppohan se tääl netissä on avautua. Tammikuussa oli 249 000 tyotöntä "TYÖN" hakijaa. Siit on hyvä lähtee. Kiitos ja näkemiin*igor*

Oma työhistoriani alkoi klassisesti mansikkamaalta, jossa sitten olin toisenakin kesänä. Tuosta alemmas ei voi enää paljon vajota: palkka oli uskomattoman huono (kahdesta viikosta 500-800mk, mansikasadot tosin olivat noina kesinä heikot) ja työ tosi raskasta, ei todellakaan mitään "poiminpa tässä muutaman marjan ja syön samalla suuni makeaksi mansikoista". Muita työpaikkoja on ollut leirintäalueen apulaisena, kunnan viherosaston työntekijänä, kahvilan myyjänä, tavaratalon joulumyyjänä, lastenhoitajana ja viimeiset kuusi vuotta opiskelujen ohessa elintarviketeollisuudessa, jonne kohta taas palaan ja koetan kestää siellä siihen asti, kunnes ensimmäinen oman alan työpaikka löytyy. Sellaista pitäisi tässä keväällä valmistuttua alkaa etsiskelemään, hiukan kyllä hirvittää jo etukäteen kun oma ala ei mikään kaikkein parhaiten työllistävä ole ja työkokemusta on vain "duunarihommista".

Minä olen kanssa hieman niillä linjoilla, että töitä löytyy niitä haluaville. Jos ei vielä ole löytynyt, pitää haluta enemmän. ;)

Itse kuulun myös tähän porukkaan, jotka on päässeet jokaisesta työhaastattelusta töihin. Välillä haastattelijoita on hermostuttanut enemmän kuin minua, välillä prässääjiä on ollut useita, mutta koskaan ei ole tarvinnut valehdella ja aina on aitous ja suoruus ollut avain töihinpääsyyn.

Tietysti tärkein työhaastikseen asti vievä asia on työhakemus. Itse olen muokannut muutaman kymmenen hakemusluonnoksen jälkeen hakemukseni kaksiosaiseksi; ensimmäisessä (kahden kappaleen) osassa kerron itsestäni vapaamuotoisesti ja toisessa osassa on yhdelle A4-arkille mahtuva CV. Mainituista työpaikoista olen leikannut jo lehdenjaot ja jätskikiskat pois, mutta luottamustehtävät ja mm. nuorisoyhdistystoiminnan jätin vielä viimeiseenkin hakemukseeni, joka siivitti mut lopulta työnjohtajan pallille asti. Kuten jo Mekaanikkokin tuossa sanoi, kukaan ei jaksa lukea jaarittelua perhesuhteistasi (siviilisäätyä lukuunottamatta), lemmikkimarsusi nimestäsi tai sisariesi lukumäärästä. Faktat vain lyhyesti ja oikein. Myös muotoiluun ja kirjoitusasuun kannattaa uhrata mieluummin vaikka muutama tunti, yksikin kirjoitusvirhe tai pari milliä heittävä palsta kertoo jo jotain hakemuksen laatijasta. Tee siis kaikki tarkasti ja tyylillä.

Itse haastatteluun kannattaa tosiaan vähän panostaa, ainakin kahlaamalla firman nettisivut pintapuolisesti läpi, tärkeimmät tuotteet ja jos haet esim tiettyyn tuoteryhmään sisälle, niin selvität mitä olet suurinpiirtein menossa tekemään. Kannattaa näyttää siistiltä, itselläni oli viimeksi poolo ja farkut, joka osoittautui hyväksi valinnaksi, koska vain yhdellä haastattelijalla oli puku. Tarkoitus on siis pukeutua suurinpiirtein samalla tavalla kuin potentiaalinen haastattelija, muttei yhtään piirua paremmin.

Myös kielitaitotesteihin voi ja kannattaa valmistautua. Esim jos tiedossa on vieraskielistä haastattelua (esim Nokialla), kannattanee käydä alan sanastoa hieman läpi. Jos haastattelijat kysyvät jotain yllättävää, sävellä, älä vastaa "emmäoikeentiiä" tai muuta vastaavaa, mieluummin jotain mielikuvituksellista, jos et tiedä/muista faktoja Sano vaikka, että mistä osaisit tarkistaa asian.

Muista myös miettiä palkkatoiveesi, toive on hyvä asettaa johonkin sopivaan kehykseen, mutta ehkä ihan vähän yläkanttiin (kuitenkin maksimissaan 5-10%), jotta haastattelija ymmärtäisi, että pidät itseäsi arvossa. Ihan vähän yläkanttiin menevä pyynti ei yleensä estä paikan saamista ja palkan määrää normaalisti kuitenkin aina työnantaja. Myös kolme hyvää ja kolme pahaa on hyvä tietää itsestään. Pahat kannattaa valita niin, että niiden tiedostamisen voi kääntää edukseen: "huono puoli minussa on hieman huono saksankielen taitoni, mutta yritän keskittyä asiaan". Yleensä kukaan ei halua kuulla huonoja luonteenpiirteitä, kerro mieluummin ominaisuuksia.

Suuri osa näistä taisi tullakin, mutta muista olla täsmällinen. Istu ja odota vaikka firman kahviossa puoli tuntia mieluummin kuin menet kaksi minuuttia myöhässä. Haastattelijan aika on varmasti kalliimpaa kuin sinun.

Ja kun suhtaudut työnhakuun siten, että töitä löytyy varmasti, niitä myös löytyy. Luo keinoja kutsua itsesi haastatteluihin kaikkialta, luo jokaisesta yritysvierailusta tapa saada itsesi ihmisten mieliin yms, niin niitä paikkoja voi löytyä jopa useita. :)

Eikös ne tee sitä ydinpommia tai -voimalaa tuonne Olkiluotoon. Muistelisin, että pari viikkoa takaperin mainitsivat ettei tekijöitä oikein tahdo löytyä. Eli jos raksa yms. hommat nappaa niin varmaan sieltä kannattaa kysellä ainaskin.

.-Pepi-.

...tai muuten vaan läppää työelämästä