Tietokonepeli-addiktit poikaystävät..
toi on jo sairasta!
ota kone siltä veke ni ei pelaile enään*nauru**joo*itse pelailen ku ei ole mitään muuta tekemistä tai sit kello on niin paljon et töllöstä ei tule mitään järkevää eikä nukuta*joo*no pitää tietenkin jotain uutuuksia kokeilla*joo**nauru**juonittel*
Säki voisit alkaa pelaa samaa pelii, sit voisitte aina ottaa battlet siit kuka tiskaa jne
word :D
mä kovasti yritän mun kultaa saada pelaan mun pelii nii sit voidaan tosiaa pelaa kumpiki koko aja x) en oo onnistunu viel...
[q]Fyraett:
Säki voisit alkaa pelaa samaa pelii, sit voisitte aina ottaa battlet siit kuka tiskaa jne
[/q]*iihhih*niin no miksikäs ei....kompromisseja...! onhan se sitä yrittäny mut....
tytöt alkakaa pelaa samaa peliä ja nöyryyttäkää poikaystäviänne, miestä ei rassaa mikään niin paljon kuin hävitä vaimokkeelleen... Loppuu pelaaminen samantien kommenttii: "OLI PASKA PELI MUUTENKI"
[q]`´Ermin:
että tällänen tällä kertaa...onkos mulla kohtalotovereita? mua niin raivostuttaaa, kun pelit vie suurimman..tai siis kaiken yhteisen ajan, nukkumista lukuunottamatta....*grr**kivatsulle*
[/q]
Dumppaa se luuseri
[q]sts:
tytöt alkakaa pelaa samaa peliä ja nöyryyttäkää poikaystäviänne, miestä ei rassaa mikään niin paljon kuin hävitä vaimokkeelleen... Loppuu pelaaminen samantien kommenttii: ”OLI PASKA PELI MUUTENKI”
[/q]*juonittel**muhaha*
Tää on joissain tapauksissa ihan todellinen ongelma... Tosin nykyinen poikaystävä ei nyt ihan niiiin kauheasti pelaa, mutta kyllä sekin silti välillä alkaa ärsyttämään. Olisi kiva tehdä jotan järkevää tai kivaa yhdessä, ja olisi kiva että poikakaverin saisi lähtemään kävelylle/johonkin tapahtumaan tms irti tietokoneesta.. mutta välillä se on vaikeaa.
tässä välissä pitänee varmaan mainita että allkirjoittanut on aivan hirveä peliaddikti, pleikkari piti viedä porukoille evakkoon et sai selviydyttyä jokapäiväisestä elämästä, ja tietokoneellekkaan en uskaltanu ostaa perus näyttökorttia parempaa etten vaan alkais taas mättää jotain pelei... ja nyt kun vielä julkaistiin doom kolmonen niin pelihimot ovat tavallista kovemmat... *sääli*
totta sts, haastoin exäni joskus tekkeniin tietämättä millanen haka se oli, pieksi minkä kerkes yhden illan ajan enkä oo sen kummemmin tekkeenii pahemmin hakannui... nim. "PRKL minähän en naisille pelaamisessa häviä"
siinä eräänä päivänä kyseinen tyyppi lähti ostoksille ja sanoi yllättävänsä....ja mitäs sieltä tulikaan DOOM 3!!!!!*eiei*
*REPS*
ei mitään elämää osa 253
linkki
Nauraa.*hahjust*
Kyllä meilläkin tapeltiin silloin joskus siitä, että toinen koko ajan vaan pelaa... koska silloin ei itse päässyt pelaamaan Tämäkin ongelma ratkesi kun muutettiin yhteen ja kaksi tietokonettakin päätyi saman katon alle. Voi niitä aikoja kun pelattiin yötä myöten tiimipeliä (on muuten jopa varsin antoisaa ajanvietettä pariskunnille ;)
Nykyään ei tulekaan pelailtua niin paljoa, mutta juuri tälläkin hetkellä istumme molemmat koneidemme ääressä touhuamassa ties ja mitä. Molemmat opiskellaan tietojenkäsittelytiedettä, joten tietokone on myös koulujutuissa varsin oleellinen väline ja senkin takia sen kimpussa kuluu aikaa. Välillä hieman ärsyttää, kun tuota toista ei esimerkiksi saa mökille viikonlopuksi, kun pitää koodata, mutta kyllä sen ainakin muutamaksi tunniksi aina välillä saa koneesta irti jonkin muun aktiviteetin pariin
jokaiselle vertaisensa niinkuin sanotaan.. elikkä hommaa joku joka tekee samoja asioita jos ei muuten toimi hommat.
[q]S-T:
Kyllä meilläkin tapeltiin silloin joskus siitä, että toinen koko ajan vaan pelaa... koska silloin ei itse päässyt pelaamaan Tämäkin ongelma ratkesi kun muutettiin yhteen ja kaksi tietokonettakin päätyi saman katon alle. Voi niitä aikoja kun pelattiin yötä myöten tiimipeliä (on muuten jopa varsin antoisaa ajanvietettä pariskunnille ;)
[/q]
Aivan! Helvetin mukavaa tekemistä yhdessä. Me ollaan kullan kanssa hakattu roolipelejä yhteispelinä jonkin aikaa (tosin hommaa on tähän mennessä rajoittanut se, että kullalla on antiikkinen tietokone) ja hemmetin hubaahan se on. Pienen putken jälkeen lähtee mielellään ulos, tosin harvemmin niin tulee tehtyä.
Eniten ärsyttää se, että toinen puhuu sinulle, kun keskityt johonkin (oli se sitten peli, irkki, joku artikkeli tms) ja hetken kuluttua kuuluu valitus, että en koskaan kuuntele! Nyt kulta on sentään oppinut kiinnittämään ensin huomion, sitten puhumaan, niin säilyy sopu talossa.
Itse en pelaa paljoakaan (tosin irkkaan ja käytän koneella useita keskustelufoorumeja jne), toisin kuin avokki, joka työttömänä ollessaan on hakannut yhtä peliä ympäri vuorokauden. Siinä jää siivoamiset aika vähälle ja koska peli ei varsinaisesti etene eikä sitä voi pelata läpi, niin homma jatkuu. En uskalla huomauttaa edes asiasta, koska olen välillä aivan yhtä paha addiktioni kanssa ja kullan harrastus on sentään kehittävä (eli vääntää kaikkea grafiikkaa jne. kyseiseen peliin ja kehittää näin itseään, josta olen ylpeä)
Mitään universaalia ratkaisua tähän ei varmastikaan ole, vaan parien pitää löytää se oma kultainen keskitie ja ymmärtää, että ihmiset loukkaantuvat liian vähästä huomiosta eli keskustelemalla asiat selviävät kyllä.
piis. love. games.
voih laurasein.... missäs ne sun "apuvälineet" on??? eikös ne ennenkin tehonneet?
että tällänen tällä kertaa...onkos mulla kohtalotovereita? mua niin raivostuttaaa, kun pelit vie suurimman..tai siis kaiken yhteisen ajan, nukkumista lukuunottamatta....*grr**kivatsulle*