Siivoaminen - tuskaa vai rutiinia?

Silkkaa tuskaa... asia mistä saa aina riitaa aikaiseksi*poks*

Rutiini = Tuskaa. Tekee elämän saatanallisen tylsäksi.

Itse pidän siivoamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Yleensä olenkin se, joka hoitaa tiskit, imuroi, pesee pyykit/heittää pyykit pesuun, pesee lattiat, puhdistaa pölyt yms.

inhoan siivoamista mut pakko sitäkin on harrastaa jos ei haluu elää paskan keskellä...*joo*

[q]Angelus:
Itse pidän siivoamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Yleensä olenkin se, joka hoitaa tiskit, imuroi, pesee pyykit/heittää pyykit pesuun, pesee lattiat, puhdistaa pölyt yms.
[/q]

saat euron tunnilta jos tuut siivoo mun luukun säännöllisesti eli ts. mäkin vihaan siivoomista se maistuu vaan sillon ku on tenttivko ja pitäs lukee homona

-M

Tuskaa......yrittäny saada ties ketä aina siivoilee rahaakin oon tarjonnu mut ei oo natsannut....hattu nyt on taas liian kuuma ja hyvä ilma siivoukseen. *jippii*

[q]Angelus:
Itse pidän siivoamisesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Yleensä olenkin se, joka hoitaa tiskit, imuroi, pesee pyykit/heittää pyykit pesuun, pesee lattiat, puhdistaa pölyt yms.
[/q]

Poika vois tulla vanhemmilleensakkin joskus kyläilemään (/siivoilemaan).

Mulle on jäänyt kauheat traumat imuroimisesta, kun mun sisko on sanonut mulle joskus kun olen ollut pieni, että en osaa imuroida, kun yritin auttaa siivoamisessa. Inhoan siis imurointia!!

Muutenkaan siivoaminen ei ole millään lailla mun lempi puuhaa ja oikeastaan vain keittiötä jaksan siivota. Onneksi asun pojan kanssa, joka on siisteys friikki (joskin olen saanut ”hälläväliä” asennetta tartutettua jo siihenkin). Pysyy kämppä sentään joten kuten siistinä.

Tuskaahan se on, niinkuin muutkin kotityöt *eiei*... Yleensä sitä ennen siivoan kun joku on tulossa käymään. Välillä kyllä pakko imuroida muutenkin, kun meinaa kompastua villakoiriin *nauru*.

Aaaarghhh... Vihaan siivoamista, erityisesti tiskaamista. Välttelen aina viimeisen asti etten joudu alkamaan kyseistä hommaa tekemään. Sitten kun olen iso ja rikas, palkkaan sata varma siivojan huoltamaan mun talouden siivoukset.

on ihanaa, kun on siistiä ja puhdasta. multa vaan loppuu usein puhti kesken->siivoaminen kestää useampia päiviä

Kaikki paitsi tiskaaminen on turhaa ^___^

Siivoaminenhan on yks elämän pienistä
nautinnoista.

[q]alek száhala:
Rutiini = Tuskaa. Tekee elämän saatanallisen tylsäksi.
[/q]

[q]Tres:
Siivoaminenhan on yks elämän pienistä
nautinnoista.
[/q]

Juu, ehkä otsikko olisi voinut olla myös \” - tuskaa vai nautintoa\”, mutta olkoon nyt noin kuitenkin..

En ole ahkera siivoaja. Yleensä siivoaminen on täyttä tuskaa jos ei inspiraatiota löydy. JA vällillä siivoaminen on täyttä nautintoa (aika harvoin tosin).
Eniten vihaan tiskaamista. Koulussa se oli ihan mukavaa (kokkiluokka ja isot pesukoneet) mutta himassa se on ihan persiistä.
Ja ei täällä kaamean kauan siisteys pysy kun 2 huono muistista ihmistä ja 1 iloinen koira asustelevat täällä.

TUSKAA

Joskus tuskaa ja joskus ei. Tiskaaminen on ihan hanurista ja ketuttaakin kun en tiskikonetta omista eikä oo mahdollista sellasta tähän kämppään hommata. Yleisesti ottaen ”tykkään siivota”, koska paskasessa ja sekasortoisessa kämpässä kun ei asu hullukaan. Pienenä vinkkinä niille, jotka ei tykkää siivoomisesta: kun otat tavaran ja käytät sitä, niin laita se käytön jälkeen (tai pian sen jälkeen) takaisin paikoilleen, huomaat pian että helpottaa melkoisissa määrin. Imurointi ja pölyjenpyyhintä joka toinen päivä, niin homma on sillä selvä.

mikä siinä on että muiden kämppii on aina mukavampi siivoo kuin omaa?
Siivoominen on kyllä ihan jees..välillä rasittavaa mutta ei kuitenkaa aina..*joo*

[q]mikkihiiri:
TUSKAA
[/q]

kyl kyl

joskus kyl siivouskärpänen purasee, mut ani
harvoin...

[q]djmg:
mikä siinä on että muiden kämppii on aina mukavampi siivoo kuin omaa?
[/q]

Totta, tämän olen huomannut usein itsekin! Ehkä siihen omaan kämppään on jotenkin paatunut ja siinä ei ole enää mitään ”yllätyksellisyyttä”... tai jotain...?? *täh*

Eilen illalla sain itsestäni yllättävän paljon irti ja siivosin kämppäni jälleen priimakuntoon. Tästä heräsikin kysymys, että kuinkas usein klubbarilaiset oikein siivoilevat? Mikä osuus siivouksesta ahdistaa eniten, ja milloin saatte eniten itsestänne irti siihen? Oletteko suurpiirteisiä vai onko paikat saatava aina kiiltämään? Jos ette asu yksin, kuinka jaatte tehtävät? Vai jääkö toinen pahasti sohvaperunaksi?

Itse vielä yksin asuvana siivoan keskimäärin kerran viikossa koko kämpän, ehkä kerran kuussa tuolleen laajamittaisemmin. Oikeastaan mikään osuus ei mua ahdista, mutta se aloittamisen vaikeus toisinaan. huoh.. Joskus auttaa kun palkitsee ittensä sen jälkeen vaikka hyvällä leffalla, herkuilla, drinksulla jne.. Voi hyvillä mielin myöntää ansainneensa sellasen! Siivoilun suhteen olen kyllä aika tarkka ja haluan saada oikeesti näkyvää työtä aikaiseksi, eli tuleepa esim noita hanojakin hinkattua vähän liiaksikin...

Oudoin piirre mussa lienee se, että krapula-aamuina herään usein aikaisin ja silloin tulee pakottava tarve alkaa purkamaan energiaansa(?) siivoamiseen... Tätä en kyllä itsekään jaksa ymmärtää.. *weirdo*