työpaikan vaihtaminen ja/tai duuniin kypsyminen

.

nii riippuu vähä siitä että kyllästyykö vaiko onko kyseessä pomosta riippumattomat asiat.

mul on just kans semmoinen vaihe et ei oikein enään nappaa onhan täs jo tullu samas duunis kaks vuotta oltuu.

putiikki ostettiin ja isompi firma(jenkit) on ruvennut sen verran heiluttelee tota tahti puikkoo ku ennen saatii tyyliin olla aika rauhassa.

mulla ainakin on auttanut tähän asti uus paikka kaikki on uutta saa oppia uusia asiota jen, mut toisaalta viimeks ku vaihdoin työpaikkaa jatkoin samoissa hommissa ei ollu musta riippuvainen.

toisaalta on pikkuhiljaa ruvennu oma työkin vituttaa ja alan tai työn laadun vaihtokin vois auttaa asiaa, joskus ku ottaa kuuppaan olen oikein ajatellut jos vaikka lähtis perunoita viljelee jonnekkin päin suomea.

[q]climate:
Mun vitutuksen laatu on aikojen saatossa muuttunut - Joskus alkuaikoina vitutti se että asiat on helvatan byrokraattista ja vaikeaa, eikä hommia saa hoidettua nopeasti. Nykyisellään oon jo onnistunut hyväksymään sen että asiat vaan vaatii tietyn aikansa. Tällä hetkellä ykkösvitutuksen aiheuttaa se etten näe mitään etenemismahdollisuuksia duunissa, eikä palkkaakaan ole tarkistettu pitkään aikaan. Lähinnä on sellanen arvottoman työntekijän tunne, eli en koe että firma millään tasolla välittäisi siitä teenkö duunia firmalle vai en.
[/q]

Lienet töissä jossain isossa tai isohkossa korporaatiossa. Valitettavasti näissä ei hirveästi (muutamia poikkeuksia lukuuonttomatta) yksittäinen työntekijä näy juuri muuna kuin resurssina prosessissa. Hyvä esimies tosin voi muuttaa jonkinverran asiaa.

Itse en jaksa nykyisin juurikaan ottaa tuosta stressiä, mutta asia on hyvä tiedostaa. Itselläni tosin sattuu olemaan kemiat esimiehen kanssa hyvin kohdillaan, vaikka etäisyyttä työpisteillämme on yli 350km.

Työpaikkaa vaihtamalla tuskin voi välttää pitkäksi aikaa sitä vitutusta, joka tulee siitä, että joudut oikeasti olemaan töissä, mutta etenemismahdollisuuksiin ja palkkaukseen se voi toki auttaa.

Mulla toi työpaikan vaihtaminen on vähän niin kuin oletus kuin vaihtelua. Opiskelijana olen melkein pakotettu tekemään pätkäduuneja (en myöskään omaa isokenkäst faijaa, joka hoitaa duuneja nenän eteen). Mutta siltikin useimmat duunini on oyörinyt samalla alalla, olen aika leipääntynyt nykyiseen työnkuvaani ja olenkin pyrkinyt vaihtamaan alaa (huonolla menestyksellä).

Minua ketuttaa nykyisessä duunissani se, ettei ole minkäänlaista etenemismahdollisuutta ja duunikaan ei ole yhtään haastavaa.

[q]Puistokemisti:
Välillä kannattaa ottaa vähän sairaslomaa. Pikku loma helpottaa aina. ^__^
[/q]

Kunhan siitä ei tule tapaa, niin kuin jolla kulla aikanaan*justjoo*
No se duuni oli niin hirveetä kyl.

.. mitä tähän nyt voi sanoa kun pomokin lukee klubbaria

Kyllä se varmaan lähtee aika pitkälti oman asenteen muokkaamisestä, että viihtyykö pitkään duunissa vai ei. Kyllä sitä työ kuin työ alkaa jossain vaiheessa vituttamaan jos siihen suhtautuu ”väärällä” tavalla.

Tietysti ihmiset ovat erilaisia ja joillekin on helpompi hyväksyä paikkansa ja olla onnellinen toisenlaisissa töissä kuin toisen.. Sitä pitäisi vaan vähän yrittää tutkiskella itseään, että mitä oikeasti elämältään haluaa ja onko työ varmasti se ainoa keino saavuttaa tämä.

Ne asiat, jotka sinut tekee onnelliseksi voivat hyvin olla myös työn ulkopuolella, vaikka se työ sitten veisikin joka viikosta sen 40 tuntia.

[muokattu 4.5.2004 15:38]

[q]siveys:

.. mitä tähän nyt voi sanoa kun pomokin lukee klubbaria

[/q]

*nauru*Voit laittaa, että duuni on kivaa ja pomo etenki on tosi kiva yms. yms. Nuoleskelulla saa hyvii pointsei...

Isot korporaatiot käyty läpi (Sonera, HP/Compaq, Fujitsu) ja nyt pienehkössä (tosin alallaan suomen 3. suurin) ja asiat on helvetin hyvin....pääkään ei hajoa ihan niin usein kuin ennen ja parempi liksa auttaa siihen huomattavasti, kuten myös kohta 8km:iin lyhenevä työmatka.

[muokattu 4.5.2004 15:37]

[q]climate:
Mulla on viimesen parin kk:n aikana pikkasen alkanut keittää yli nykyisessä duunissa. Kertokaa onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia, auttaako ongelmaan/ongelmiin työpaikan vaihtaminen vai onko joku oikeasti osannut ratkaista asioita neuvottelemalla työnantajansa kanssa asioita paremmiksi?
[/q]

Mä sanoisin tuossa tilanteessa itseni irti. Syyksi vaikka se, että haluat uusia haasteita. Mulla on periaatteessa samoja kokemuksia opiskelun suhteen, josta aionkin sanoa itseni irti tästä päivästä lähtien

[q]jesus:
---
Puistokemisti:
Välillä kannattaa ottaa vähän sairaslomaa. Pikku loma helpottaa aina. ^__^

---


Kunhan siitä ei tule tapaa, niin kuin jolla kulla aikanaan*justjoo*
No se duuni oli niin hirveetä kyl.
[/q]

äläs ny, herkkuuhan se oli

-M

[q]climate:
Osaako joku kertoa mitä ”pelisääntöjä” olette havainneet toimiviksi =)
[/q]
Selektiivinen suhteiden ylläpito ja CV-lähtöinen työskentely.

[q]Onko esim. jonkun korkeakoulututkinnon tai ammattitutkinnon suorittamisesta oikeasti mitään hyötyä?
[/q]
Se on hyvä tapa päästä alkuun, mutta loppupeleissä sillä ei ole minun käsittääkseni juuri mitään merkitystä.

[q]Nouseeko palkka lähes aina sitten kun on jotkut paperit takataskussa?
[/q]
Isoissa jäykissä organisaatioissa rivityöntekijän palkka nousee tutkinnosta, mutta jos oikeasti haluat edetä niin palkkaneuvottelut ei yleensä mene sen perinteisen kaavan mukaan. Joskus on jopa CV:n kasvattamiseksi hyvä \”myydä itsensä halvalla\” määräajaksi, että saa seuraavaan duuniin neuvoteltua isomman liksan.

[q]vaikka mulla on vähintään vastaavat tiedot ja taidot faktatasolla niin mä en osaa tuoda sitä ilmi niin hyvin, enkä osaa olla vakuuttava.
...
Onko muut havainneet samanlaista ilmiötä, että sosiaaliset+hauskat+lupsakat ihmiset menestyy duunissa paremmin kuin muut?
[/q]
Useimmissa korkeamman tason tehtävissä ne sosiaaliset taidot on käytänössä 90+% sun työtehtävästäsi arvosta, joten on ihan ymmärrettävää, että sosiaalisia taitoja arvostetaan myös tehtäviä jaettaessa..

Jos sä haluat lisää liksaa niin sun pitäisi luonnollisesti myös tuottaa enemmän yritykselle ja väkisin silloin sun työnkuvasi muuttuu - ja usein se muuttuu yhä sosiaalisemmaksi ja sosiaalisemmaksi mitä korkeammista paikoista puhutaan.. Aika harvassa on ne ammatit, joissa nykypäivänä enää työskennellään yksin ja vaaditaan yksinomaan korkea teknistä osaamista..

[q]Olen jopa harkinnut jotain kursseja tms. mutta en tiedä olisiko ne vain rahanhukkaa
[/q]
Minulla ei ole tuollaisista kursseista kokemusta, mutta osaan kyllä kuvitella, että jos oikeasti on tahtoa opetella niin hyvin järjestetty kursi voi olla todella hyödyllinen - toisaalta kykenen kyllä myös kuvittelemaan kyseisen nimikkeen alla kulkevan kurssin josta ei ole *askaakaan hyötyä

Mun duunipaikassa ei mitään tulla sanomaan suoraan. Kaiken aina kuulee jonkun toisen kautta. Ja muutenkin koko paikka on täynnä saatanan kanoja jotka valittaa joka ikisestä asiasta.

[q]climate:
...Olen jopa harkinnut jotain kursseja tms. mutta en tiedä olisiko ne vain rahanhukkaa
[/q]

Enpä tiedä millä alalla olet, mutta jos it-alalla niin ainakin sertifikaattien hankkimisesta on kovastikin hyötyä kun cv:t laitetaan pöytään. Ite oon kyllä koittanu järkätä sertifikaatti-hankinnat firman kautta, kannattaapi neuvotella esimiesten kanssa, firma voi hyvinkin tukea taloudellisesti.

http://smurffi.dy.fi/videot/mitali.mpg

Olen jo yli vuoden harkinnut alan vaihtamista, mutta tulin siihen tulokseen, että omista duunikavereista on kolmen vuoden aikana tullut jo niin rakkaita ystäviä, etten voi ihan tuosta vaan jättää toimipistettäni - vaikka paskaduunia teenkin! Ja nyt liksani on ihan suht hyvällä mallillaan, jota en heti ala saamaan, jos työtä vaihdan.

[q]Mark:
---
jesus:
---
Puistokemisti:
Välillä kannattaa ottaa vähän sairaslomaa. Pikku loma helpottaa aina. ^__^

---


Kunhan siitä ei tule tapaa, niin kuin jolla kulla aikanaan*justjoo*
No se duuni oli niin hirveetä kyl.

---


äläs ny, herkkuuhan se oli

-M
[/q]

No myönnetään! Oli se, tai sit aika alkaa kultaamaan muistoja

Työskentelen pienessä noin 10-henkilön yrityksessä. Kuudes vuosi menossa, ylä ja alamäkee ja hirveetä kiirettä on koettu ja jopa pari 20 tunnin työpäivää*hikoil*. Pienissä ympyröissä ei ”lusmuilijoita” paljon kattella. Kun pari on poissa, saa muut tehdä kahta kauheemmin. Mutta pienessä on puolensa. Kaikki pääsee/saa/joutuu tekemään lähes kaikkea ja ”paska hommat” ei keräänny yhdelle, työn tulos näkyy heti, ja arvostusta tulee pomolta ja työkavereiltakin jos parhaansa tekee. Myös palkasta on varmaan helpompi neuvotella kuin isoissa lafkoissa. Välillä tietty v*****aa,ja uusia paikkojakin alkaa katella ja kysellä, mutta jos palkkaa tarkistetaan (ylöspain) motivoi se kummasti. Pieni työporukka voi parhaimmillaan olla kuin perhe, niin hyväs kuin pahas..*vink*

Mul on ihan kivaa duunissa yleensä....

Mä kypsyin tänään duunissa niin paljon että alkoi haisemaan broileri*ankka*

Meikäläistä eniten kypsyttää duunissa nää samat naamat ja samat nurkat. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ihmisistä oikein huokuu sellainen juoruaminen ja yleisesti paska fiilis. Lähes joka päivä tekee mieli potkia niitä persuuksiin.