Suosikkiravintolasi?

En mä nyt koe minään keulimisena sitä, että joku kertoo syöneensä Dominicissa ja suluissa mainitsee hinnan, sekä sen, että eihän moiseen yleensä ole varaa. En millään tavalla nähnyt tuota juttua itsensä ja rahojensa buustaamisena, lähinnä vain toteamuksena siitä elämyksestä, että "kaikkea sitä tuleekin tehtyä."

Itse ainakin haluaisin päästä sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, että voisin about kerran kuussa tai kahdessa laittaa itseni hemmotteluun ravintolassa noin 200 euroa. Toiset käy kampaajalla ja laitattaa tekokynsiä tai ostelee asioita, johon saattaa mennä sama summa. Se on rikkautta, että kukakin nauttii erilaisista asioista.

[q]tomii
Hei kaverini heitti huhua, että tuolta ei enää saisi litran stobe + pizza -tarjousta. Voitko vahvistaa? :)
[/q]

Ai jaa..En kyllä tiedä asiasta mitään, mutta huomenna otan selvää, jos sitä kautta mennään. :)

[q]tbo, 29.8.2008 13:39:
Myönnän etten oo Domissa käyny syömässä, mutta olen silti saanut aivan pomminvarmasti parempia, maukkaampia ja ravitsevampia aterioita kuin mitä Domi ikinä pystyisi edes kuvittelemaan tarjoavansa, joten voit tunkea noi kommentit spedeilystä ja asiantuntemattomuudesta samaan väliin.[/q]
Tästä kaikesta henkii asenteellisuus, joten keskustelu aiheesta lienee aika turhaa. Onko sulla noin muuten tapana dumata asioita vain olettamuksiesi perusteella?

[q]tbo, 29.8.2008 13:39:
"käsittämättömällä pieteetillä tehtyä ruokaa" ja "harvinaisia maailman huipputuottajien viinejä" ei automaattisesti tarkoita hyvää ruokaa. Tällaisena simppelinä esimerkkinä, jos kokki ei oo vaikka edellisenä iltana saanu hoidoltaan ja aamuruuhkassa joku on tullu takapuskuriin risteyksessä niin se väistämättä heijastuu myös siihen ruokaan jota se tekee. Tai sama juttu jos olet itse tapellu paremman/huonomman puoliskon kanssa just ennen ravintilaan astumista niin ihan sama mitä tryffeliankkaa kiskoo, se maistuu pahvilta anyway.[/q]
Ok, listasta puuttuivat kohdat " taitava, kansainvälisesti ansioitunut henkilökunta", "parhaiden tuottajien raaka-aineet" ja "oikeat valmistustavat". Mä en ole ammatiltani kokki, mutta vähän yli vuosikymmenen ruokaa intohimoisesti harrastaneena pystyn sanomaan, että tossa listassa on about kaikki, mitä loistavan ruoan tekeminen vaatii.

En tiedä mistä revit pillunsaannit ja kolarit mukaan keskusteluun, ne eivät liity asiaan millään tavalla. Jos yhdellä kokilla on vähän huono päivä, niin keittiöstä löytyy useita muita auttamaan ja paikkaamaan - tuolla tasolla moiset asiat eivät heijastu lautaselle. Ruokailijan omat fiilikset vaikuttavat ehkä ruokailijaan itseensä, mutta itse ruokaa ne eivät muuta suuntaan tai toiseen.

[q]tbo, 29.8.2008 13:39:
Jos useampi ihminen tajuais että rakkaus a) ruoantekemiseen, b) ruokaseuraan jossa se ateria nautitaan ja c) elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen on tärkeämpi ruoan ainesosa kuin ne porkkanat tai päärynät joista se ruoka noin fyysisesti koostuu, paskimmassa kebbelässäkin vois saada yhtä hyvää safkaa kuin siellä Domissa.
[/q]
Jopas meni diipiksi. :D

Samalla logiikalla paskakin on ihan jees.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että näin asiantuntematonta postia safkasta en ole nähnyt koskaan. Onnittelut!

[q]tbo, 29.8.2008 13:39:
Myönnän etten oo Domissa käyny syömässä, mutta olen silti saanut aivan pomminvarmasti parempia, maukkaampia ja ravitsevampia aterioita kuin mitä Domi ikinä pystyisi edes kuvittelemaan tarjoavansa, joten voit tunkea noi kommentit spedeilystä ja asiantuntemattomuudesta samaan väliin.
[/q]

Kumpi on enemmän spedeilyä:

Joku väittää tietävänsä mitä jonkintasoinen ruoka on, vaikka ei ole sitä kokaan maistanut

vai

Joku, joka on maistanut tätä ruokaa, kommentoi, että kokemus pitää kokea itse.

[q]
"käsittämättömällä pieteetillä tehtyä ruokaa" ja "harvinaisia maailman huipputuottajien viinejä" ei automaattisesti tarkoita hyvää ruokaa.
[/q]

Maut ovat tosiaan aika henkilökohtaisia, mutta asiaa voisi lähestyä näin:

Jos ravintola on arvostettu ammattilaisten keskuudessa 50 parhaan joukkoon koko maailmassa, ovatko nämä ammattilaiset väärässä?

Noin ylipäätään makuaistia (joka on vain osa kokemusta) voi harjoittaa. Samalla tavalla joku harjoittaa koodaamista ja joku miekannielemistä. Harjoittelu tuottaa tulosta ja edesauttaa havaitsemaan asioita, joita muut (harjaantumattomat) eivät havaitse.

Kun sitten ammattilainen, joka on harjaantunut, tekee ruokaa, hän osaa tehdä sitä tarkemmin kuin harjaantumaton. Kun safkasta sitten haetaan näitä tiettyjä elementtejä, koetaan, että safka on keskimääräistä parempaa eli hyvää.

Pieetillä ja kallista tehty ruoka voi olla myös pahaa, mutta vikaa ei ole ruoassa vaan maistajassa: Jos muut pitävät safkasta, mutta sinä et, vikaa ei ole muissa, vaan sinussa.

[q]Tällaisena simppelinä esimerkkinä, jos kokki ei oo vaikka edellisenä iltana saanu hoidoltaan ja aamuruuhkassa joku on tullu takapuskuriin risteyksessä niin se väistämättä heijastuu myös siihen ruokaan jota se tekee.
[/q]

Ei heijastu, siitä ne tähdet nimenomaan tulevat: Tasaisen varmaan tulosta, satoja toistoja ennenkuin ruoka laitetaan esille ja marginaalit joita ei ole.

Jos tuo heijaustuu safkaan, kyseessä ei yksinkertaisesti ole michelintason paikka.

[q]Tai sama juttu jos olet itse tapellu paremman/huonomman puoliskon kanssa just ennen ravintilaan astumista niin ihan sama mitä tryffeliankkaa kiskoo, se maistuu pahvilta anyway.
[/q]

Tai sitten asiantunteva henkilö osaa erottaa kokemukset toisistaan.

Esim mulla oli ekalla kerralla dominiquessa syötäessä hirveä pääkipu. Tottakai olisi ollut kivempi, jos sitä ei olisi ollut, mutta siltikin kyseessä oli elämäni top-3 joukossa oleva ateria.

[q]Jos useampi ihminen tajuais että rakkaus a) ruoantekemiseen, b) ruokaseuraan jossa se ateria nautitaan ja c) elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen on tärkeämpi ruoan ainesosa kuin ne porkkanat tai päärynät joista se ruoka noin fyysisesti koostuu, paskimmassa kebbelässäkin vois saada yhtä hyvää safkaa kuin siellä Domissa.
[/q]

Tai sitten sä voit olla rakastunut ruoan tekemiseen, sun ruokaseuraan ja elämän ihanuuteen JA nauttia tästä kaikesta dominiquessa.

[q]ville, 29.8.2008 13:48:

---


Kokemusta voi mainostaa kahdella tavalla:

Mainitsemalla, miten helvetin upeaa ja se oli ja todeta kohtalaisen suureen ääneen, että maksoi muuten sitten xxx euroa, joka on ihan helvetisti. (Klubbarissa tätä voisi myös kutsua malliksi dorkan postaus)

tai

Mainitsemalla kuinka hemmetin upea kokomus oli, sen kummemmin mainitsematta kokemuksen hintaa.

Ja jos vielä perään toteaa suht ylimielisesti:


---
esim. pöydästä tarjoilija kaapi murut jokaisen ruokalajin välissä ym. -asioista, joista varmaan 99% ihmisillä ei ole hajuakaan.
---


Niin kyllä toi nyt vaan näyttää siltä, että sä kuulut johonkin 1% eliittiin, joka ymmärtää asioista enemmän kuin tuo 99% (tai sitten koet niitä asioita ensimmäistä kertaa itse, ja luulet, että nyt kuulut johonkin suureen ja tuntemattomaan eliittiin)


Jotenkin tulee vaan olo, että tätä keskustelua voisi lähteä vertaamaan siihen kellovääntöön, jossa osa jengistä lokeroi toisia sen mukaan, mikälainen ja minkä hintainen rauta löytyy ranteesta.
[/q]


Niin, mikä tässä meidän kulttuurissa on, kun jollekin asialle tai elämykselle hinnan mainitseminen on viittä vaille tabu, dorkaa? Väitän, että tämä korreloi keskiverto naapurinkateus -kortin (vaikka nyt helppona esimerkkinä autot..) kanssa kohtuullisen hyvin. Miksi ostaa mitään muuta kuin harmaa Tojota, kun silläkin pääsee paikasta A paikkaan B.
Lisäksi jos olisi vaivautunut lukemaan vartavasten linkittämäni blog -merkintäni, ehkä ymmärtäisi hieman kokonaisvaltaisemmin. Nimenomaan siinä mainitsen, että tuo on minullekin suht järkyttävä hinta yhdestä illallisesta, mutta harrastukset maksaa.. Vaikka nyt jossain autoharrastuspiireissä 300e olisi pisara meressä, kohtissubbarin hinta.

Siis .. mikä tässä nyt mättää, oli tuo pöydän kaapiminen oli helppona rautalanka esimerkkinä asioista, joita ei edes koe keskivertorafloissa. Minullekin se oli uusinta uutta ja iso wow, yhdessä vaikkapa niiden vessan lämpimien käärepyyhkeiden kanssa, kun ekaa kertaa aikanaan fine diningia kokeilin. Miten siis joku arvostella kokemusta / asiaa, jollaisesta ei ole mitään käsitystä? Tähän viitteenä paritkin postaukset tässä iltapäivän mittaan.
Se, että tuollaisten detaljien mainitsemisesta saa jonkinlaisen eliittileiman, menee kyllä hieman ylitse hilseen.

Tule vähän sama fiilis, mitä keskustelua käytiin tässä samassa topikissa maaliskuulla quottaamani hallucinogenin kokemuksien jälkeen.

santa fen pedros blackened steak vie kyl kielen mukanaan. harmi ettei oo ollu varaa syödä sitä pariin vuoteen :P

[q]Wolverine, 29.8.2008 14:27:
santa fen pedros blackened steak vie kyl kielen mukanaan. harmi ettei oo ollu varaa syödä sitä pariin vuoteen :P
[/q]

Toi on kyllä todella hyvää. Ehkä vähän siinä lopussa alkaa olla kieli turtana, on meinaan jonkun verran tulista kamaa

Bar 9, rento meininki ja hyvä ruoka. hienommista varmaan Fishmarket ja niiden seafood platterit

[q]Samu*, 29.8.2008 14:10:
Niin, mikä tässä meidän kulttuurissa on, kun jollekin asialle tai elämykselle hinnan mainitseminen on viittä vaille tabu, dorkaa? Väitän, että tämä korreloi keskiverto naapurinkateus -kortin (vaikka nyt helppona esimerkkinä autot..) kanssa kohtuullisen hyvin. Miksi ostaa mitään muuta kuin harmaa Tojota, kun silläkin pääsee paikasta A paikkaan B.
[/q]

Oon kyllä tosi samaa mieltä, hinta on liian usein tabu, joka aiheuttaa ongelmia. Esim sisutustopicissa varsinkin alussa tuli mainittua hinta sen takia, että kiinnostuneet tietäisi, paljon tuote maksaa, eikä sen takia, että tuotteen hintaa haluaisi jotenkin alleviivata. Tuli sitten aika nopeasti todettua, että hinta kannattaa mainita vain silloin, kun ostettu tuote on ikeasta :)

Toisaalta jos tietää, että jengi vetää herneen nenään hinnan mainitsemisesta, miksi mainostaa hintaa? Ei se ole keneltäkään pois, että puhuu vaan siitä tuotteesta, eikä sen hinnasta.... esim dominiquen tapauksessa hinta on lopulta sivuseikka, sillä ostaja ostaa jotain joka ihan oikeasti on about maailman parasta. Ja toistaiseksi en tiedä yhtään ihmistä, joka olisi syönyt dominiquessa ja jota olisi kaduttanut ostettu palvelu :)

[q]
Se, että tuollaisten detaljien mainitsemisesta saa jonkinlaisen eliittileiman, menee kyllä hieman ylitse hilseen.
[/q]

Tuossa paikassa syöminen on eliittistä, eikä sitä imo pitäisi sen kummemmin hävetä. Ongelma vaan on siinä, että monesti tällaisesta kokemuksesta nauttivaa dissataan liikaa, vaikka itse henkilöstä tuo ruokailu ei kovin paljoa kerro :(

Punavuoren Tori ja lihapullat. Lähellä, hyvää ja ei jää nälkä.

Mä en oo ikinä syöny missään sellasta sapuskaa, että voisin sanoo et se ois ollu jotenkin omatekosta parempaa. Tollasta 300 euron settiä ois joskus kiva koittaa et kuin hyvää se oikeesti on. En jaksa tarkistaa mut toi dominque on varmaan sen Hans Välimäen mesta jolla on 4 michelin tähtee tai sit niitä oli 3.


Omasta mielestä parhaat ruuat on ollu häissä jne jne juhlissa perinteiset sapuskat joita oon saanu nauttia tänä kesänäkin kahteen kertaan. Ravintoloissa en ole käynyt edes 100 kertaa poislukien lounasravintolat. Sen lounasravintolan vakio rasvapihvin mikrossa paistetuilla "valitsemitähaluat" perunoilla oon vetäny sen verran monta kertaa, et nykyään vedän jo leipää ennemmin kun niitä.

[q]Worin, 29.8.2008 15:19:
Mä en oo ikinä syöny missään sellasta sapuskaa, että voisin sanoo et se ois ollu jotenkin omatekosta parempaa. Tollasta 300 euron settiä ois joskus kiva koittaa et kuin hyvää se oikeesti on. En jaksa tarkistaa mut toi dominque on varmaan sen Hans Välimäen mesta jolla on 4 michelin tähtee tai sit niitä oli 3.
[/q]
3 tähteä on maksimi :)
Dominiquella niitä on ollu 2 tais olla vuodesta 2003.

[q]Tapi, 29.8.2008 14:01:
Tästä kaikesta henkii asenteellisuus, joten keskustelu aiheesta lienee aika turhaa. Onko sulla noin muuten tapana dumata asioita vain olettamuksiesi perusteella?
[/q]

Kuten sanottua, en oo Domissa syöny, mut oon kuiteski sen verran (noin viim 20 v) harrastanu sita safkan kyhäilyä ja siinä matkan varrella myös aterioinu fiinistikki muutamaan otteeseen et voin sanoa tietäväni asiasta jotain, mut en silti arvota niitä finedining- kokemuksia mitenkään älyttömän korkealle. Olen saanu huomattavasti maittavampia aterioita ihan muualta kuin niistä hienoista ravintoloista, johtuen osittain ruoasta (niitä hyviä ja silloin tällöin harvinaisiakin raaka-aineita saa muualtakin), mutta myös siitä että aika, paikka, tilanne ja seura ovat muuten natsanneet.

[q]
Ok, listasta puuttuivat kohdat " taitava, kansainvälisesti ansioitunut henkilökunta", "parhaiden tuottajien raaka-aineet" ja "oikeat valmistustavat". Mä en ole ammatiltani kokki, mutta vähän yli vuosikymmenen ruokaa intohimoisesti harrastaneena pystyn sanomaan, että tossa listassa on about kaikki, mitä loistavan ruoan tekeminen vaatii.
[/q]

...paitsi se intohimo ja rakkaus. Ihan sama kuin vaikka seksissä - tekniikka vie sut vaan niin pitkälle, ja jos intohimo ja rakkaus tekemiseen ja aiheeseen ei näy lopputuloksessa, se on kylmä, etäinen eikä siitä saa kiksejä.

Taiteilija joka ottaa valokuvia koska suhtautuu siihen intohimoisesti on aivan eri tason tekijä kuin se mainostoimiston duunari joka ottaa valokuvia koska saa siitä palkkaa.

[q]
Ruokailijan omat fiilikset vaikuttavat ehkä ruokailijaan itseensä, mutta itse ruokaa ne eivät muuta suuntaan tai toiseen.
[/q]

Ne omat fiilikset vaikuttaa sun kokemukseen ruoasta ja ruokailutilanteesta. Vrt bileiden kommentointi tälläkin foorumilla: "vitutti kun koira kuoli, paskat bileet ja paska dj" "täh, meitsi taas voitti viime viikolla lotossa ja mun mielestä dj oli maailman paras". Jos sä koet että tryffeliankka maistuu pahvilta, se maistuu pahvilta, piste. Se ruoka itsessään voi olla mitä tahansa, mutta sun oma asenne ja henkinen tila siinä ruokailutilanteessa on se joka määrittää sen miltä se ruoka sun suussas maistuu.

[q]
Samalla logiikalla paskakin on ihan jees.
[/q]

Valittaako viikon nälkää nähny siitä ettei pizzerian karvakäsiahmet pyyhkinytkään muruja kun toi lätyn pöytään?

[q]Miksan, 29.8.2008 15:26:
---
Worin, 29.8.2008 15:19:
Mä en oo ikinä syöny missään sellasta sapuskaa, että voisin sanoo et se ois ollu jotenkin omatekosta parempaa. Tollasta 300 euron settiä ois joskus kiva koittaa et kuin hyvää se oikeesti on. En jaksa tarkistaa mut toi dominque on varmaan sen Hans Välimäen mesta jolla on 4 michelin tähtee tai sit niitä oli 3.

---

3 tähteä on maksimi :)
Dominiquella niitä on ollu 2 tais olla vuodesta 2003.
[/q]

Hyvä kun korjasit. Myönnän tietämättömyyteni tällä alalla. Eikös se Gordon Ramsay sanonu jotain "anyone who has two stars can have third" tai jotain sellasta. Siitä Gordonin jostain haastattelusta tiesin ees koko Hans Välimäen setistä ja en muista mistä sen luin.

[q]ville, 29.8.2008 14:02:
Jos ravintola on arvostettu ammattilaisten keskuudessa 50 parhaan joukkoon koko maailmassa, ovatko nämä ammattilaiset väärässä?
[/q]

Motto: ""Think for yourself, and question authority" -Timothy Leary.

Heijastaako auktoriteettiin vetoaminen epävarmuutta omien mielipiteiden validiteetista, en tiedä, mutta tekis mieli vetää tähän se kortti kärpästen määrästä ja paskan hyvyydestä.

Näin oman alan esimerkkinä, Elina Brotherus on yks tän hetken arvostetuimpia suomalaistaiteilijoita maailmalla, mut mun silmissäni sen duunit ei oo loppuviimeks kovinkaan erikoisia. Ei huonoja, mut olen nähny opiskelijoidenkin tekevän parempaa jälkeä. Samaten en aina sisäistä Juhani Palmun tai Kai Stenvallin saamaa arvostusta, vaikka äijät myy tauluja kuin leipää.

[q]
Tai sitten sä voit olla rakastunut ruoan tekemiseen, sun ruokaseuraan ja elämän ihanuuteen JA nauttia tästä kaikesta dominiquessa.
[/q]

Jos olisin rakastunut ruoan tekemiseen yhtä palavasti kuin ruokaseuraan en todellakaan menis Dominiqueen antamaan jonkun muun tehdä sitä ruokaa mun puolestani. Sehän olis ihan sama kun antais jonkun muun bylsiä sitä ruokaseuraa mun puolestani.

Ja se nyt olis vaan tyhmää.

[q]Worin, 29.8.2008 15:19:
Mä en oo ikinä syöny missään sellasta sapuskaa, että voisin sanoo et se ois ollu jotenkin omatekosta parempaa. Tollasta 300 euron settiä ois joskus kiva koittaa et kuin hyvää se oikeesti on. En jaksa tarkistaa mut toi dominque on varmaan sen Hans Välimäen mesta jolla on 4 michelin tähtee tai sit niitä oli 3.
[/q]

Joskus aikanaan, kun kosin vaavua, mä ajattelin yllättää vaavun michelintason safkalla. Jonkun verran kokkausta harrastavana ajattelin, et nopeastihan sitä duunaa kolmen ruokalajin aterian Välimäen kirjasta (Chez Dominique)

Ostin kirjan ja aloin selailla sitä. Kaikki safkat menee about näin:

1) Otetaan jotain ainetta ja prosessoidaan sitä minuutin / asteen tarkuudella
2) Otetaan lisää jotain ainetta, sekoitetaan sitä tohon edelliseen ja sit prosessoidaan taas
3) Otetaan vähän lisää aineita, prosessoidaan niitä

Sen jälkeen sulla on yks komponentti, joka on ehkä 1/3 ruokalajista (jos edes sitä). Noita safkoja on ihan turha edes ajatella, jos kotoa ei löydy tryffeliä, ankanmaksaa, vaninijatankoja, sorbetkoneita, glukoosia, nopeasti mittavaa lämpötilamittaria, silipat mattoa, kastikeannostelijaa, ruokapinsettejä, purostusjuttuja, morttelia jne jne jne jne

Hyvin nopeasti kirjaa lukiessa kävi ilmi, että jos tekee täydellisen kolmen ruokalajin aterian tosta kirjasta, aikaa menee vähintään yksi työpäivä, lopputulos ei kuitenkaan ole samaa tasoa kuin alkuperäinen ja ulkonäkö kusee kuitenkin.

Joten päätin sitten viedä vaavun syömään Dominiqueen.

Tässä vuosien saatossa ollaan ostettu enemmänkin Välimäen kirjoja ja tehty niistä ihan kohtalaisia määriä reseptejä. Haastetaso on monessa sellainen, että safkaa ei saisi tehtyä kovin moni ravintolapäällikkö suomessa, saati sitten amatööri.

Esim. toi ateria, jonka samu söi, on sitä tasoa, että vaikka mä tekisin koko viikonlopun 12h päivässä safkaa, en varmaan saisi edes puolia annoksista valmiiksi. Tämä on yksi syy, miksi ruoasta on valmis maksamaan kohtuu paljon.

[q]tbo, 29.8.2008 15:42:
Heijastaako auktoriteettiin vetoaminen epävarmuutta omien mielipiteiden validiteetista, en tiedä, mutta tekis mieli vetää tähän se kortti kärpästen määrästä ja paskan hyvyydestä.
[/q]

Tai sitten se kertoo siitä, että sulla loppui argumentit :)

Parilla (Turku)

Ihanaa! Puhutaan syömisestä!
Pakko näin kärkeen näpäyttää että jokaisella on oikeus käyttää rahansa mihin haluaa enkä katso ravintolassa käynnin olevan niitä huonoimpia sijoituksia. Onnistunut ravintolassa illastaminen hakkaa omasta mielestäni mennen tullen monet luxus-elämälle tyypilliset kulutuskohteet joista suuri osa vie Suomalaisten rahat ulkomaisille yritysjäteille, tuottaa järkyttävän määrän jätettä yms. Jokaisella ei tietysti ole mahdollisuutta ylenpalttiseen herkutteluun Michelin tähtien varjossa sen enempää kuin nopeisiin autoihin tai ylihintaisiin vaatteisiinkaan. Jos nyt kuitenkin on siinä onnellisessa asemassa että rahaa tilille tippuu enenmmän kuin vuokran ja nuudeleiden verran on jopa suotavaa hemmotella itseään ja rakkaitaan hyvällä ruoalla. Hyvä ruoka tarkoittaa muutakin kuin työviikon mittaista piipertämistä annostesi äärellä, itse arvostan lähellä tuotettua ruokaa jonka alkuperästä saa tietoa tarjoilijalta, jopa listasta. Harvemmin tulee kyllä kyseltyä mutta etukäteen ravintolan antimiin tutustuessa, netissä tai keskusteluissa ystävien kanssa tällaisetkin jutut käyvät ilmi.
Osa ihmisistä haluaa visusti vaieta siitä mihin roponsa heittelee mutta minusta on ihan normaalia keskustella siitä mihin palkkansa kuluttaa, työ kun harmittavan usein on suurehko osa elämää.


Ja asiaan.
Olen sen verran innokas heittelemään rahojani ympäriinsä ettei minulla ole varaa syödä gourmeeta juuri ollenkaan. Toisekseen myös kaikki ystäväni kylvävät rahojaan milloin mihinkin eikä siis kukaan tule myöskään kiskomaan mukaansa notkuviin herkkupöytiin. Sen sijaan järjestän itse mielelläni pieniä illallisia kaksin tai suuremman joukon kesken. Oma keittiöni taas on niin naurettava että hyvä kun itselleni kehtaan kokkailla. Tästä johtuen joudun silloin tällöin turvautumaan ravintolitsijoiden tarjoamiin palveluihin, voi minua onnekasta*känni*

..Ja nyt oikeasti asiaan..
(yritän kirjottaa nämä vähän ytimekkäämmin kuin tuon alun pliirunlaarumin)

Kuurna, Marco Polo, Knossos, Ysi, Farouge, Zorbas, Zuccini, Rodolfo, Cochon, Bullman, Orchid

Osa noista on mukavia yksin, osa ihania kaksin ja jotkut taas mainioita porukalla. Toisista saa hyvää nopeasti, toiset ovat ainoa vaihtoehto kunnon kankkusessa ja muutamissa viihtyisin tuntitolkulla. Pariin noista toivoisin Prinssi Rohkean minut vievän ja toisista en romantiikkaa löydä sitten millään. Varmaan jäi monta omaakin lempparia pois lyhyestä listasta kun vasta heräsin ja pää ei vaan toimi.. pitänee täydentää tuota illemmalla.
Mut joo, onneksi on varaa syödä hyvää ruokaa ja usein vielä mahdollisuus tehdä se hurmaavassa seurassa*plur*

[q]katrihana, 10.9.2008 14:21:
Ihanaa! Puhutaan syömisestä!

Kuurna, Marco Polo, Knossos, Ysi, Farouge, Zorbas, Zuccini, Rodolfo, Cochon, Bullman, Orchid

[/q]

Nälkää...