AKG k240 studio?
Näistä luureista yleisiä mielipiteitä?
Itse tilasin thomannilta ku kaikki kovasti kehuivat k-sarjaa .. Sääli ettei oikeen minnekkään näitä päässyt kuuntelemaankaan, joten sikaa säkissä tuli.
Ihan kivat luurit, mutta alapäätä tuntuu uupuvan ja yläkerta on kovin luonnottoman kirkas. Enempi on hifi-fiilis näissä ku studio- standardi.. Tosin tarkkuus ja erottelukyky ovat huippuluokkaa, mutta kovin hankalaahan näillä on miksata. Tuskin nyt kuitenkaan rupean saksaan asti näitä silti palauttelemaankaan..
Entä kukaan tietoinen K240DF:n meiningistä? Onko niistä kotistudiossa isompi ilo, jos ei halua naapureita häiritä?
Ihan kivat luurit, mutta alapäätä tuntuu uupuvan ja yläkerta on kovin luonnottoman kirkas. Enempi on hifi-fiilis näissä ku studio- standardi.. Tosin tarkkuus ja erottelukyky ovat huippuluokkaa
Oon ite aikalailla samaa mieltä noista. Ostin ko. luurit Helsingin Musiikista (vähän kuin sian säkissä) jokin aika sitten, mutta kotona tulikin pieni pettymys basson toiston (myös särkee helposti voimakkaammalla bassolla) ja mukavuuden (aika järeän kokoiset?) suhteen. Yläkerran kirkkauteen en sen pahemmin kiinnittänyt huomiota, koska pettymys bassontoistoon vei huomion. Muilta osin äänentoisto oli ihan jees.
Tosin sain seuraavana päivänä palautettua luurit takaisin Helsingin Musiikille ja pienen välirahan kanssa ostin Sennheiser HD 25 SP:t, joihin en ole pettynyt tähänkään päivään mennessä.
Noita luureja olen itsekin kuolannut jo useamman tovin..Hieman vaan epäilyttää tuo alapää ja muutenkin se miten lujaa ne saa soimaan.Mitä noista toisista (M&DF) olen kuullut, niitä ei edes pysty kunnolla ajamaan ilman erillistä vahvistinta (njoo, 600ohmia :scared: ) vaan onhan se konsepti jo kohta 20v(!) wanha, ajalta jolloin bassot ajettiin casiotyylisillä basareilla :hah:
Siispä tuota S-mallia, millä ajatte..?
Sisäänajon jälkeen monet jopa kehuvat alapäätä, vaan imo taitavat olla kyseisen merkin hartaita palvojia vuodelta erkki ja lapio..
Entä kukaan tietoinen K240DF:n meiningistä? Onko niistä kotistudiossa isompi ilo, jos ei halua naapureita häiritä?
No mulla on noi nyt jonkin aikaa ollu käytössä.
alapäätä tuntuis näistäkin uupuvan, muuten olen tyytyväinen.
uskon kuitenkin että ei kauheen merkittävää eroa ole noihin k240 -studioihin. tietysti pitäs päästä kuunteleen/vertaileen, mutta veikkaisin että samat heikkoudet löytyy näistäkin..
..eikös nuo äSSät ole juuri tehty sitä ihmettä varten että niitä olisi helpompi ajaa ja jotta löytyisi jopa alapäätäkin..?Käsittääkseni vanhat elementit (DF&M) olivat 600ohmisia ynnä 88dbl/w...uudet äSSät taas tykkää olla 55ohm ynnä 91dbl/w..siis elementit vaihtuneet?
Imo pitäisi olla jotain parannusta tapahtunut. Kovasti kyllä kehuvat mutta enpäs sitten tiedä..eihän lukuihin pitäisi noissa asioissa luottaa.Näyttäähän Sb Audigykin kivalle paperilla :scared:
Nämä luurit EIvät ole dj-luurit vaan nimenomaan studioluurit. Toistokäyrä on siis toisinsanoen flätti. Ei korostuksia bassoissa kuten monissa hifi tai dj luureissa. Kuulet miten asiat oikeasti ovat. Hyvää erotteluahan biisiä tehdessä nimenomaan tarvii.
Vaatii varmasti sulattelua mikäli olet tottunut esim senkun hd25:iin.
Minulla oli käytössä "vanhat" k240 monitor mallit, joista tosin hajosi toinen elementti pitkällisen ja kovan käytön jälkeen :crybaby: Jotain pientä eroahan noissa tietenkin on uudempiin malleihin, kannattaa tsekata esim akg:n sivuilta tai kuunnella molempia jossakin liikkeessä. Särkemään noita "vanhoja" en koskaan saanut. Ihmettelenkin kuinka helevatun kovalla olet mrb musaa kuunnellut? :scared: Varo korviasi.
Itse pääsin testiajamaan kyseisiä luureja kaverillani ja Tampereen kirjastoissa! :hah:
Genelecejen lisäksihän tuolta siis löytyy myös parhaat luurit :excellent: Valinta oli siis itselleni helppo.
Jos Submarket et tykkää luureistas niin saapi lähettää mulle.. tulis tarpeeseen :)
whuf in kirjoituksessa on perä... Studioluurien nimenomaan on toistettava kaikki niin kuten on, eikä korostettava MITÄÄN taajuuksia... Eli ihan samalla tavalla kuten studiomonitorit jotka kuulostavat aika "kuvilta".
Itsellänikin on kyseiset luurit ja tyytyväinen olen ollu... Tosin senkkuja tms en ole päässyt testaamaan joten ei ole vertailukohdetta... Mut hyvältä tuntuvat päässä sekä soivat mukavasti...
Ite hankin just K271:t, jotka sopi ensinnäkin mun päähän huomattavasti paremmin kuin K240:t ja saundas lisäksi paremmalta (mun mielestä) + oli rakenteeltaan suljetut.
Nääkin on kyllä makuasioita, pitää vain tietää, millaisilla luureilla kuuntelee. Frendikin liputtaa noita K240:sia yli kaiken.
Ite hankin just K271:t, jotka sopi ensinnäkin mun päähän huomattavasti paremmin kuin K240:t ja saundas lisäksi paremmalta (mun mielestä) + oli rakenteeltaan suljetut.
Itsekin meinasin tuollaiset K271:t ehkä hankkia ehkä jo muutaman päivän päästä. Syvällisemmätkin käyttökokemukset ovat siis tervetulleita.
Kokeilin joskus niitä K240DF:iä ja omistan perus-kotihifimallit K301, joista etenkin jälkimmäisistä täytyy sanoa että bassopuolen vaisuus ja vaikeus häiritsevät. Oli niissä K240:ssäkin aika olematon alapään toisto, kun vertasi musiikkikaupassa vieressä soiviin monitorikaiuttimiin.
AKG:lta ainakin nuo kotimallit sopivat omaan päähäni mukavasti, vaikka monen mielestä ovat liian isot. Saa nähdä miten noiden suljettujen K271:n kanssa pärjäilen. DJ-käytössä ne lienevät turhanpäiväiset kapistukset, näin ainakin olen jostain lukenut. No, kahta kärpästä on aika vaikeaa lyödä kerralla tässä asiassa, kun kotimusisoinnissa arvostaa enemmän keveyttä ja ilmavuutta. Harkitsen myös Sony MDR-F1:iä, joiden hankkiminen ja koekuuntelu Suomessa tuntuvat tosin olevan hieman hankalampia järjestää.
Pari leikettä AKG:n foorumista koskien K240DF malleja.
-----
"The K 240 DF is special version of the K240M. The K240DF is acoustically equalised to the diffuse sound field (this is what the suffix DF stands for).
They refer to such a sound field present in a reverberation chamber using third-octave filtered pink noise and measured in the close vicinity of the ear drum with a measuring probe."
"The K240DF has less bass than the K 240 monitor because it is
diffuse-field equalized.
In the high frequencies both headphones are sounding equally.
If you want more bass, the K240 Studio is the right choice for you.
The K271 will provide more bass than the K240 Studio, however, it is a closed-back headphone."
-
Horst
AKG hotline
----
Eli suomeksi jotenkin niin että noista on equtettu häiritseviä taajuuksia hemmettiin.. -> ei hyvä studiomonitorointiin.
Ja selostus impedansseista AKG:n sivuilta:
"The 600-ohm models are more rugged than low impedance models in that the higher resistance coils are less susceptible to burn out than low impedance models."
"The advantage of high impedance headphones is that they can be used with almost any amplifier output without any risk of being damaged by overload, and you can connect up to 10 or more pairs to the same output."
"Low impedance headphones will sound louder with devices with low output voltages such as portable MD recorders etc., you cannot use more than one pair of headphones at the same output simultaneously."
Voisin siis suositella tuota vanhinta Monitor mallia myös muille. Halvin, toimivin ja paras soundisin :) Käyttötarve tietty viimekädessä ratkaisee.
Jos ei tarvitse luureja live- tai dj-käyttöön en näe syytä ostaa suljettuja luureja, koska niissä ääntä on huomattavasti vaikeampi saada tasapainoikseksi.. mutta eihän siitä flatista soundista tietty kaikki tykkää :)
Jopas oli samoja fiiliksiä kuin minulla, joka tosin juuri hankin k 271 mallin.
Itselläni oli ennen hyvätasoiset Bayerdynamicin kuulokkeet, joihin olin todella tyytyväinen -niiden yleissoundi ja -sointi miellytti kovasti. Hajosivat vain penteleet.
Ostin sitten muiden kehujen innoittamana nuo akg:t, ja hieman pettynyt kyllä olen: basso on onneton vaikka erottelukyky on aivan hämmästyttävä; olo on kuin röntgenlaitteella olisi tunkeutunut musan sisuskaluihin. Musa kuulostaa myös ihmeen kolmiulotteiselta niillä.
Mutta kuulokkeiden yleissointi -huolimatta kiistattomista hyvistä puolista -on jotenkin steriili, munaton...sanalla sanoen musiikki ei jotenkaan puhkea kukkaan noissa luureissa.
Tuntuu jopa, että soundi on hieman putkimainen, ontto: joku taajuusalue korostuu hieman häiritsevästi . (teknisten mittaustulosten mukaan ei niin pitäisi voida olla-siltä kuitenkin kuullostaa).Ehkä thomann on ostanut halvalla läjän kakkoslaatua? Tuskin sentään....
Eq:lla bassoa saa tosin potkimaan, kun lisää sitä 6-10 desibeliä(aika rutkasti), eikä ääni kuitenkaan säröilekkään ihan helposti.
En olisi missään nimessä ostanut noita kuulokkeita, jos olisin kokeillut ensin.
Hyvä puoli on se, ettei tule luukutettua, kun kuulokkeet eivät innosta.
Noilla kuulokkeilla kun tekee musaa, niin lähtökohdaksi tulee jotenkin väkisinkin erilainen asetelma kuin ennen: ei kai auta muuta kuin ruveta tekemään intelligent-teknoa!
Mutta masterointiin noi kuulokkeet on kyllä ihan mahtavat! (kunhan lisää sitä bassoa).
Ei siis mitkään kuulokkeet musantekoon; vaikka samahan se on kaittumissa: kuka tykkää minkälaisesta soundista. Osa akg-fanaatikoista saa varmaan mahtavat kiksit siitä, että omistaa teknisissä mittauksissa loistavasti pärjänneet luurit. Osa varmaan on kiintynyt niiden sointiin.
Mun mielestä noi luurit toimii hyvin referenssinä sellasille kaiuttimille, jotka ei oikein kykene toistamaan bassoa ja noilla sen puolesta saa basson miksattua siten että se kuuluu ehkä jossain muuallakin kuin omassa studiossa. Yleissointi on esim. beyerdynamicin luureihin verrattuna paljon elottomampi ja monompi. Mulla oli kakkosluureina n. viikon verran noi k240s:t beyerin dt990pro:iden rinnalla ja opin hyvin sinä aikana tuntemaan, miten bassot pitää säätää näillä beyereillä, ettei ne särje ja että ne ennenkaikkea jotenkin kuuluisivat noista akg:ista. Kun ainakin nämä DT990:t toistavat surutta ihan kaikki taajuudet pohjaan asti ja volumeakin saa olla aika rutkasti ennenkuin alkaa jotain ylimääräistä kuulua.
Mä olen sitä mieltä, ettei kuulokkeita kannata ostaa kuuntelematta ensin, toiset ihmiset painottavat erilaisia asioita kuin ensimmäiset ja aina ei voi olla varma istuuko luurit mukavasti päässä.
Itselläni on tällä hetkellä kahdet eri luurit, Beyerdynamicin Dt331:t ja noi K271:t. Noi Beyerit jyrää bassopuolella tosi rankasti, kun taas noi K271:t on taas tosi "puret", kuivakkaan studiomaiset ja pirun tarkat. Dt331:n saundi on aika sameahko, "hifimäinen" ehkä, tarkoitettu ihan eri käyttöön, tosin pykälää alemmassa hintaluokassakin.
Jos ei AKG:t miellytä, niin Sennheiseriltä löytyy HD-sarjan yläpäästä kohtuullisen hyväsaundisia luureja. HD600:t muistaakseni irtoaa johonkin 250e hintaluokkaan.
DT990:t ei muuten sopinut yhtään mun kummallisen muotoiseen päähäni. Hyvä saundi niissakin kyllä oli, muistutti vähän omia Beyereitä saundiltaan, vaikka paljon paljon tarkemmalta.
Kyllähän minäkin nuorempana pidin jytäävästä bassosta, mutta sittemmin maku on hieman muuttunut ja Beyerdynamicin kuulokkeet & Cerwin Vegan kotikaiuttimet alkaneet kuulostaa yhä epämiellyttävämmiltä. Kuulokkeet menevät halvempina ensin vaihtoon :)
Aiemmat luurini olivat Beyerdynamic DT-770 (suljetut), joita aloin loppuvaiheessa suorastaan vihaamaan kohtuuttoman voimakkaan bassomölinän ja sähisevien diskanttien vuoksi. Sellaiset ne olivat alusta asti, tosin dj-käytössä luukutettuna toisen kuulokkeen elementti kärsi niin että basso alkoi rätistä hieman. Siksi myin ne pois ja harkitsen nyt mm. AKG:tä. Noita Beyerdynamiccejä on siis turha harkita DJ-kuulokkeiksi isompiin ja meluisampiin kemuihin, alkavat vain särkeä ja rikkovat itsensä.
Testasin Helsingin Musiikissa nuo AKG-271s:t ja sen ainoan kokeilu-musiikkilevyn (Dallas Superstars-sinkku) perusteella olin yllättynyt kun bassoa tuli mielestäni aivan riittävästi. Muutenkin luurit tuntuivat kohtuullisen mukavilta. Ääni oli erottelevan oloinen, mutta kai pakostikin suljetuista kuulokkeistakin johtuen varsin "kuulokemainen". K240M:iä ei HeMusta lyötynyt.
Kävin myös Stockmannilla haaveenani testata Sony MDR-F1:iä, mutta niitä ei siellä (enää?) myyty (tiedoksi vain jos joku vielä mietti tällaista toisen kuuloke-topicin perusteella). Stockkalla pääsi kuitenkin testaamaan Sennheiser HD600:ia, mitkä kuulostivat ihan miellyttäviltä eivätkä ainakaan ihan heti tuntuneet painavan silmälasin sankoja kuten oltiin varoiteltu. Testi oli kyllä lyhyt ja CD joku itselle tuntematon räp-levy, kirosin taas oman kuuntelulevyn unohtamista. Ulkonäöltään luurit olivat mielestäni jotenkin kornit ;)
Omien kokeilujeni perusteella päätynen noihin K271s:iin.
No, mä en ehkä vertais noita beyereitä sentään cerwin vegoihin, koska cerwinit on tarkotettu nuorten popittamiseen ja noi beyerit studiokäyttöön. Bassovaste noissa beyereissä oikeesti menee kuultavasti n. 20Hz:iin ilman haittaavaa säröä ja sivuääniä, vaikka kaikki muutkin merkit näin ilmoittavat ja niillä useinkaan ei mene. Lievää korostusta bassotaajuuksilla myös on, mutta se ei ole mitään terävää vaan aika laaja-alaista korostusta, eikä sotke kuuntelua. Diskantissa on myös piikki n. 12kHz taajuudella, mutta puolen vuoden käytön jälkeen en sitä enää kuule ollenkaan, alkuun se hieman haittasi. Ei sillä, mutta esim. senkun hd25-1:ssä on myös vastaava piikitys, en tiedä miksi mutta näin vain on. Jos se paljon ärsyttää, niin sen voi imeä equlla pois.
Ja yks juttu mikä on tullu huomattua noiden luurien kans, että bassojen miksaaminen on jopa vaivalloista, jos ei kuule, mitä alakerrassa tapahtuu. On mielestäni hyvä olla ainakin yhdet luurit, tai muut vehkeet, joilla kuulee/näkee, mitä välillä 1-40Hz tapahtuu, jotta sieltä voidaan sitten leikellä pois kamaa, joka normaalisti särkisi laitteita tai muuten vaan jyräisi yli. Kuten aiemmin totesin, käytin noita akg:ita siihen, että näin miten bassopää käyttäytyy laitteistossa, joka ei kykene täysimääräiseen bassotoistoon ja beyereillä taas kuulee, meneekö miksiin kenties liian matalia (subbareilla lisäksi näkee, jos menee) ja muutenkin hyvä vertailla muihin soitossa oleviin biiseihin, miten jytää, kun käytössä on enemmän volumea ja voimakkaita bassotaajuuksia, joissa taasen akg:t paikoin hyytyy eivätkä anna koko kuvaa tuotoksen soundista. Ja bassojen seurattavuuden ja sävyjen hienosäädön kannalta on myös tärkeää, että bassotoistossa on tarpeeksi dynamiikkavaraa ja ulottuvuutta.
Tärkeintä on kuitenkin se, että itse tietää vehkeensä ja sen miten ne soundaa milläkin materiaalilla, niin osaa ottaa huomioon monia asioita. Myös todella halvoilla ja ihan vaikka prismasta ostetuilla luureilla voi tehä, jos vain tietää miltä ne soundaa. Jokainen tyylillään. :roll:
....Diskantissa on myös piikki n. 12kHz taajuudella, mutta puolen vuoden käytön jälkeen en sitä enää kuule ollenkaan, alkuun se hieman haittasi. Ei sillä, mutta esim. senkun hd25-1:ssä on myös vastaava piikitys, en tiedä miksi mutta näin vain on. Jos se paljon ärsyttää, niin sen voi imeä equlla pois.
Öyh.. jos tuolle eq-linjalle lähtee niin eikös paras olisi hommata suoran taajuusvasteen omaavat luurit tai kajarit(eli ns. monitorit) ja equttaa ne itselleen mieluisiksi.. oli se sitten bassojen mieletöntä korostusta(kuten näissä luureissa millä muuten just kuuntelen.. yöh) tai haikkojen boostailua/leikkelyä ym. Tosin itse en näe siinä juurikaan järkeä sillä jokapaikasta et löydä esim 32-alue eq:ta jolla voisit korjata aina tuon toisto-ongelman(esim dj-mikserit).
Oli oma kuuntelutottumus mikä tahansa niin itse olen huomannut että jos säädät jotakin luureilla tai kajareilla joilla et kuule "kaikkea"(siis myös keski ja ylä-ääniä, ei pelkästään niitä matalia 1-40hz--jotka btw muutenkin leikkaan aina pois) kuulostaa matsku usein muilla laitteilla paskalta. Jos taas miksaa equttaa ym säätää materiaalin hyväksi tasaisella taajuusvasteella saa soundia joka kuulostaa enemmän samalta joka äänentoistolla. Vaikka eri kajarit ja luurit korostaisivat eri asioita on kaikki silti suunniteltu soittamaan äänentasapainoltaan "normaalia" tavaraa.
Helpoin ja varmaan paras tapa olisi totuttaa korvansa siihen ns. täydelliseen ääneen(totuttelemisestahan siinä kuitenkin loppujenlopuks on kyse) ja säätää sillä. Erottelukykyhän se tärkein musaa vääntäessä kuitenkin on.
Olikohan tossa nyt mitään pointtia.. :happyroll:
dj-käyttöön hd25:t on silti ehdottoman hyvät
diskanttikin niissä taidettu suunnitella niin mutaseks että sitä pystyy kuunteleen aika kovallakin ja haikat erottuu kuitenkin kivasti :D
Bassovaste noissa beyereissä oikeesti menee kuultavasti n. 20Hz:iin ilman haittaavaa säröä ja sivuääniä, vaikka kaikki muutkin merkit näin ilmoittavat ja niillä useinkaan ei mene. Lievää korostusta bassotaajuuksilla myös on, mutta se ei ole mitään terävää vaan aika laaja-alaista korostusta, eikä sotke kuuntelua. Diskantissa on myös piikki n. 12kHz taajuudella, mutta puolen vuoden käytön jälkeen en sitä enää kuule ollenkaan, alkuun se hieman haittasi
Kyllähän Beyerdynamicit todella matalia ääniä toistivat, mutta toisaalta en ole edes varma kaipaanko sellaista kuulokkeilta (etenkään jos se tapahtuu ilmavuuden ja mukavuuden kustannuksella). Beyerdynamicit päässä tehtyjä biisejä en koskaan saanut soimaan hyvin muilla laitteillani, etenkin jos tein vaikka bassorummun ja basson, joiden taajuudet olivat "ovelan kuuloisesti" päällekkäin.
Itse en Beyereihin tottunut, tosin en pidä esim. Amphionin kaiuttimistakaan terävän kuuloisen yläpään vuoksi. AKG:n kuulokkeissa (ainakin niissä halvemmissa vanhoissa K301:ni) sen sijaan yläpää kuulostaa rauhalliselta joten sitä jaksaa kuunnella pitkäänkin. Olen joskus jopa yrittänyt tehdä musiikkia kaiuttimet ja kuulokkeet yhtä aikaa päällä, niin että 301:t toistavat yläpäätä selkeästi ja Cerwin Vegat tukevoittavat taustalla bassoja.. harvoin vain pääsen musisoimaan kaiuttimien kautta asumismuodosta johtuen.
Musan kuuleminen on kyllä niin subjektiivinen juttu; sitä kiintyy vähitellen tiettyjen kaiuttimien tai kuulokkeiden sointiin ja väriin. Muistelen, että Sibeliuskin soitteli nuorena pitkään pianoa, joka oli epävireinen. Sitten piano viritettiin, eikä hän voinut sietää sitä puhtaaksi viritetyn pianon persoonatonta ja erilaista soundia. Hän oli kasvanut kiinni siihen oman pianonsa epävireiseen ja persoonalliseen maailmaan.
Valittelin tuolla ylempänä noita k 271:a. Tänään kokeilin soittaa pelkkää synaa niiden kanssa, ja hienolta kuulosti.
Saa nähdä, että minkälainen on kokemus pitemmän päälle noiden kuulokkeiden suhteen.
En jaksa kuitenkaan uskoa, että noi akg:t toistavat bassoa oikein: pelkkä bassosoundi kuului synassa heikosti, ja volume-nappia piti vääntää yli normaalin tason.
Ah.. Sain K240 monitorini korjattua Itävallan tuotetuen avustuksella ;)
Ja tulipa sitten testattua noita behringerin pikkumiserin phones ulostulossa.. arh. Saahan nuo näköjään särkemään hienosti jos ei vahvistimessa riitä potkua :sad: Tulipahan sekin sitten testattua.
Joku tästä tais kyllä jo jotain huomauttaakkin.
Niin ja tuosta musiikin kuuntelun subjektiivisuudesta sen verta että tokihan se olis sama millä vehkeillä tekis jos tekis vaan omaks iloks ja kuunneltavaks vaan niillä omilla vehkeillä.. Mut yleensähän kuitenkin ideana olis että sitä musaa vois kuunnella jossain muuallakin. Ja vielä niin että se kuulostaisi hyvältä.