Tarina "teidän" takaa?

Tota mä tapasin mun nykyisen about 5 vuotta sitten, ku olin kuskina kavereita, ja tää nykyinen tuli umpi tunnelissa kyytiin istumaan. En tiedä mitä tapahtui, mut siitä se juttu lähti, juteltiin koko yö ja aamulla herättiin samassa sängyssä.

Tossa kuukausi sit mentiin kihloihin, et näin.

[ 05 April 2002: Message edited by: HiVoltage ]

hihii... melkeen hävettää tunnustaa, mutta sain omituisen mailin joka alko lupauksella vietellä mun pää pyörälle...
No tottakai asia piti tutkia ja viestin takaa löytyi poika joka kuulosti chättäilyn perusteella niin oudolta että se oli pakko nähä.
Sitten sitä nähtiin ja syötiin pistaaseja. Poika oli todella erikoinen eikä ensin edes kiinnostanut, mutta tekstailu paljasti pehmeän puolen johon rakastuin ja nyt puoli vuotta kihloissa... *on onnellinen 26vee "pojan" omistaja*

[ 05 April 2002: Message edited by: Tranceformer ]

villen ja vaavun tarina ... tää on kyllä tosi siirappinen ...

99 kesällä kun asuin vielä vanhempien luona westendissä pidin aina silloin tällöin ns pirtubileitä. Idea oli yksinkertainen: pöydällä 10 l kanisteri täynnä pirtua ja jääkaappia täynnä laimentavia nesteitä.

Kutsuin entropyn silloisen johdon bileisiin ja vaavu tuli siinä porukassa mukana. Muistan kun vaavulla oli kiva toppi joka oli todella syyvään uurrettu .... muuta en sitten illasta muistakaan

Syksyllä kun "opiskelu" taas alkoi, liityin mukaan entropyyn. Syyskuussa Bunka vitosessa jo haaveilin vaavusta, mutta olin niin ujo, että en uskaltanut edes toivoa mitään ... syksyn mittaan kuitenkin nähtiin bileissä.

Sitten tuli uusivuosi ja me molemmat käytiin jonkinlainen 'vaihe' läpi, voisi varmaan sanoa, että molemmilla tuli tarve löytää 'se joku'. Tammikuussa me sitten kirjoteltiin toisillemme todella paljon sähköposteja ja nähtiin aina bileissä. Joka kerta mä olin hirveessä humalassa, kun en muuten uskaltanut puhua kunnolla ....

Helmikuun alussa kaikki sitten tapahtui yhden viikon sisällä. Perjantaina vaavu piti tuparit ja mä en päässyt lähtemään sieltä vasta kuin yöllä, ehkä me molemmat viivyteltiin, kun mä en halunnut lähteä. Kun olin lähdössä pois, vaavu pyysi hyvänyönhalausta, annoin suukon ja muistan vieläkin kun sydän meinasi lähteä irti kun mietin uskallanko antaa suukon vai en

Lauantaina oli contrast, entropyn bile. Siellä me ei oikeestaan ehditty edes jutella, vaan sovittiin että nähdään suoraan illussa. Mä menin sinne jo kello viisi ja jäin odottamaan vaavua ... odottelin kahdeksaan ja olin jo aika varma että vaavu ei tule onneksi olin väärässä.

Tuolla illussa me sitten saatiin olla kahdestaan. Siellä ei ollut yhtään tuttua, joka olisi ihmetellut tai tullut kyselemään mitäs me oikein säädetään. Päädyttiin sitten illun vessaan ja istuttiin siellä sylikkäin varmaan pari tuntia ja juteltiin. Kun kello tuli 12, vaavu pyysi mua otaniemeen ja mä lähdin sinne.

Ton sunnuntain jälkeen me ei olla nukuttu kovin montaa yötä erillään

[ 05 April 2002: Message edited by: ville ]

Mä tapasin oman rakkaani tossa ihan lähistöllä olevassa
kaupassa. Heti pisti silmään se upee eleganssi millä se
kanto ittensä, se sopusuhtainen runko ja upea purina, mitä
se päästi kun osas 'painella' oikeita nappeja.

Mä sit pistin tiskin yli rahaa ja kannoin kultani kynnyk-
sen yli, pistin töpselit kiinni, ja se oli kyl rakkautta
ensi silmäyksellä.. Tää on nopein kulta mitä oon ikinä omis-
tanu, 700mhz pIII. Me ei kyl naimisiin aioita, saatan vaih-
taa nuorempaan jossain vaiheessa.

Mutta me miehethän ollaan sikoja, eiks jeh? Tää pääsee kaap-
piin serveriksi. Mun rakkaani.

mä tapasin kultani aika kauheessa mestassa baaritiskillä nuokkuessa pipo syvällä päässä olutpullo edessä huikea määrä promilleja veressä > silloin ajattelemani "yhden illan p..." on jatkunut jo yli vuoden kestävänä suhteena silloin se tapahtui kun sitä vähiten odotti.

Tapasin kultani ekoja kertoja yhteisten tuttujen kanssa, kun hän vielä seurusteli edellisen avovaimonsa kanssa. Avovaimon olin tuntenut toistakymmentä vuotta alk. vanhan kotikaupunkimme lukioajat, ja useimmat tulevan mieheni ja mun ystävät olivat yhteisiä jo valmiiksi. En muutamaan kuukauteen tullut jutelleeksi hänen kanssaan, kun kohtaamisissa oli aina läsnä niin paljon hauska tappa -jengiä. Lisäksi tuleva mieheni oli minusta hieman friikin näköinen -- kuten hän onkin, mutta asian ihanuutta en vielä ollut oivaltanut, jos en inhonnutkaan.

Hellekesän -97 heinäkuisena iltana oltiin kokoonnuttu rav. Lost & Foundiin. Osa jengistä oli saapunut Tallinnasta arvattavassa kondiksessa, ja nyk. mieheni kierrätti pöydässä "tosi salamyhkäisesti" ruskeaa paperipussia, jonka sisällä oli Vana Tallinn -pullo. Hyvää! Ekat sananvaihdot silloin. Muistan, kun seisoin baaritiskillä, ja muutaman metrin päästä pöydästä mua tuijottivat tulevan kultani suuret vihreät silmät...

26.10.97 oltiin oltu ketkä missäkin, mutta samaan räkälään päätyi taas koko senhetkinen jengi. Samana yönä vaihdettiin talviaikaan, joten Lostis oli auki tunnin myöhempään. Jumalattomassa soosissa ahtauduttiin tilataksiin ja päätettiin kaikki jäädä pois Karhupuistossa. Tuleva mieheni sanoi: "Olen juuri eronnut, enkä tahdo olla yksiössäni yksin. Tulin lisäksi viikolla Frankfurtista, ja minulla on kämpillä iso pullo Jägermeisteria. Tulkaa kaikki pliis meille jatkoille."

Näin tehtiin sammumiseen saakka. Juuri ennen kuin kiipesin tyttöporukassa parvelle koisimaan, olin jutellut lyhyen mutta rakastuttavan hetken kultani kanssa. Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä vaan ensi juttelulla Seur. aamuna lähdettiin jengillä pizzalle ja Kallion kuppiloihin.

Muut putoilivat kelkasta vuorotellen. Seuraavalla viikolla kultani tuore ex-avovaimo pyysi palata taas yhteen, mutta se oli jo myöhäistä! Vihdoinkin sain myös itselleni bilekaverin, niin ei enää tarvinnut räkälöissä luuhata (tai luuhataanhan me niissä yhä, mutta nyt se on vapaaehtoisempaa)!

Ikinä ei kukaan olisi uskonut, että mun luonteiselle bitchille käy näin

Ihana topic!

Mä tapasin kultani 5 ja ½ vuotta sitten, kun olin yläasteen 9.luokan kanssa risteilyllä syyslomalla. Siellä tavattiin mun parhaan kaverin kanssa 2 mielenkiintoista miestä, joiden kanssa vietettiin molemmat illat. Ekana iltana juttelin vain aamuun asti kultani kanssa, mutta seuraavana iltana päästiin jo vähän pidemmälle.. Se oli ainakin ihastusta ensi silmäyksellä Ja tosi ujoa ja varovaista meininkiä aluksi, kun oltiin molemmat niin kovin nuoria. Me ei edes aluksi vaihdettu puhelinnumeroita! No, onneksi tavattiin jo heti risteilyä seuraavana päivänä Keravan keskustassa (kyllä, olen asunut 13v Keravalla ) ja mentiin kahville ja vaihdettiin puh. numerot.

Siitä se sitten lähti. Aluksi nähtiin vaan viikonloppuisin, kun asuttiin molemmat eri paikkakunnilla. Mutta nyt ollaan asuttu yhdessä 2 vuotta ja oltu puol vuotta kihloissa.

Ja rakkaanihan myös minut tämän konemusiikin maailmaan käännytti.. onneksi

Kuka se joskus sanoikaan, ettei laivalta voi alkaa mitään vakavia suhteita...?? ..eipä

Love you LyoN

äiti siitä ensin puhui, sillä enhän mie -pieni poikanen vielä silloin- mitään niistä tiennyt. en osannut tai edes uskaltanut haaveilla..
pari viikkoa äiti siitä puhui, väitti et mie ihan varmasti tykkäisin siitä. pitihän sitä ihmettä sitten lähteä katsomaan.

oikea kaunotar se oli, ja on kyllä edelleenkin. kissamaisen viettelevästi se itseään esitteli. se, jos mikä, oli rakkautta ensi silmäyksellä... miun puolelta ainakin. tutustuminen vei oman aikansa, mutta nyt voin vaikka vannoa, että kannatti.
vein sen kotiin saman tien...

viitisen vuotta ollaan nyt oltu yhdessä. kolmas ja neljäs vuosi tosin asumuserossa miun opiskelujen takia. mut nyt taas jaetaan sama osoite. hyvin usein nukutaan samassa sängyssä. toisinaan se viettää yönsä jossain muualla, mutta samaa teen kyllä miekin. kummatkin ollaan niin hellyydenkipeitä, että jos ei muuta keksitä, niin annetaan sitä lämpöä sitten toisillemme. vapaaksi suhteeksi tätä voisi siis kutsua...

kiitos kulta.

siis kissahan se...

Originally posted by Analogia:
Mä sit pistin tiskin yli rahaa ja kannoin kultani kynnyk
sen yli, pistin töpselit kiinni, ja se oli kyl rakkautta
ensi silmäyksellä.. Tää on nopein kulta mitä oon ikinä omis
tanu, 700mhz pIII.

LOL Tolle repesin oikeasti niin että meni appelsiinimehut väärään kurkkuun

Itselläni ei ole vielä tarinaa kerrottavana, sillä käteni on toistaiseksi terve ja osaa asiansa vielä pitkään.

No pitäähän munkin sit kai kun muutkin Entroopparit täällä omia tarinoitaan julkistelee.. Ja tää on sit kans aika siirappia

Minä ja Ekku tutustuttiin rippikoulussa kuus vuotta sitten. alusta asti oltiin hyviä frendejä, aikaa vietettiin paljon yhdessä ja setvittiin toistemme seurustelukuvioita ja muita teini-iän ja aikuistumisen ongelmia. Itkeskeltiin toistemme olkapäihin ja oltiin parhaita ystäviä. Aluksi oli jotain ihastumis-juttuu mun suunnalta mutta se vaihe meni pian ohi jonka jälkeen oltiin lähes erottamattomia.

Asiat alkoi nytkähdellä epäilyttävään suuntaan melko tarkkaan vuos sitten, me ei oltu nähty pitkään aikaan ja mä tulin Ekun luokse yökylään tarkoituksena viettää "laatuaikaa" hyvän frendin kanssa. Tottakai me nukuttiin vierekkäin kuten aina ennenkin mutta se oli vaan jotenkin erilaista... Aamulla meidän nenät osui yhteen ja se johti lähempään tuttavuuteen jne... Silloin ajattelin kotimatkalla että tässäkö tää nyt on, meidän ystävyys loppuu ihan varmasti ja tulee ongelmia.. Mutta niin ei käynyt, me sovittiin että ollaan frendejä kuten ennenkin ja kesän ajan niin olikin. Pitkin kesää oli kaikenlaista pientä söpöilyä jolla ei mulle ollut sen syvempää merkitystä. Me vietettiin mm. legendaarinen juhannus parin Nexuksen tanssijan eli mun frendien kans mökillä, kuunneltiin teknoo ja otettiin arskaa saunan terassilla koko juhannus.. (nyt mä eksyn jo aiheesta...) Silloin kuulemma Ekku oli toivonut että jotain ratkaisevaa tapahtuisi ja mäkin jollain asteella odotin jotain alotteen tynkää Ekun suunnalta... Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Ekku sai suostuteltua mut lähtemään heinäkussä Entropyn porukalla LP:een ja Berliinissä alkoi meidän suhteen todellinen laatu pikkuhiljaa selvitä mullekin. Meillä oli yhteinen hotellihuone (miksi ei olis ollut, oltiinhan me monet kerrat ennenkin nukuttu toistemme sängyissä ja saunottu yhdessä jne) ja oikeastaan reissu meni vähän söpöilyksi Tyypit luuli että me seurustellaan ja minä ainakin kirkkain silmin ja ihan tosissani vakuutin että frendejä me vaan ollaan... Ekku oli koko reissun ajan yrittänyt vihjata mulle että mahdollisesti haluis jotain vähän vakavampaa mut mä en tajua jos ei suoraan sanota, joten vielä sillon meistä ei paria tullut.

Viikko Berliinistä palaamisen jälkeen me lähdettiin kahdestaan Turkuun Koneistoon ja leikittiin perhettä kaupassa matkalla. (Tiedättehän, käsikynkässä ja ostoskärryt jne. ) Kupittaalla mä vänkäsin jotain "älä pidä mua kädestä ei me seurustella" juttuu mutta silti aina itse huomaamattani tartuin Ekun käteen.. Oli tajuttoman hauskaa (vaikka missattiinkin F-Commin speciaali..) ja kotimatkalla neljän viiden aikaan aamulla pysähdyttiin ennen Hämeenlinnaa jollekin uimarannalle piristymään että jaksettiin ajaa kotiin saakka. Mä kiskoin Ekun takapenkiltä nukkumasta ja siellä me sitten uitiin nakuina aamusumun seassa... Silloin oli aurinko nousemassa ja ihan hiljaista, linnutkin oli vielä nukkumassa. Ja miten mä en sillonkaan vielä suostunut tajuamaan vaikka Ekku kuinka koitti kaikki muut keinot paitsi sen suoraan sanomisen???

Seuraavalla viikolla Ekku tuli yöksi Lahteen ja me oltiin kahdestaan (mitä oliskaan tapahtunut jos mun kämppis olis ollut kotona?) ja silloin mä tajusin että oon rakastunut parhaaseen ystävääni. Se oli mieletön tunne musta tuntui että olis sydän turvonnut kurkusta ulos, henkikään ei meinannut kulkea ja mä (tunteellinen höpsö kun olen) itkin kaikki ripsivärit Ekun paitaan... Kaksi kuukautta tuon jälkeen muutin Ekun luokse Helsinkiin nimim. kaukorakkaus on kamalaa! Sillä tiellä ollaan toivottavasti loppuelämä

Ja nyt Saskia, olis sun aika paljastella susta ja sun miehestä

[ 07 April 2002: Message edited by: Tinkle ]

Nye 2001 Vanhalla... *onpas kiva muistella, hih* siinä mun vieressä tanssi semmonen todella kivannäkönen poika ja hymyili niin vallottavasti, että jalat meinas mennä multa alta
Siinä sitte alettiin jutskaamaan ja juhlittiin uutta vuotta yhessä.

Siitä lähtien ei olla oltu päivääkään erossa, ja kesällä olis muutto yhteiseen kotiin

[ 07 April 2002: Message edited by: Angelic ]

Meidän tarinamme ei vielä ole pitkän pitkä, mutta huomenna kuitenkin tulee 7kk yhdessäiloa iloineen, suruineen & ala- ja ylämäkineen täyteen. Ilot ja ylämäet ovat vahvasti voitolla.

Tapasimme siis Annen viime syksynä Reactor Ignitionin yhteydessä. (Siirappinen tarina tämäkin, ehkä)

Perjantaina Gloriassa oli lämmittelybileet lauantain Kaapeli-sessioihin. Illan kääntyessä aamuun bileiden loppupuolella sain tarpeekseni tanssimisesta (Proteus oli muistaakseni soittamassa ja väsy iski), joten siirryin salin takaosaan pousailemaan. Spottasin siinä sitten oikealla puolellani olevan eri suloinen nuoren naisen ja hänkin huomasi minut siinä vaiheessa kun olin epäkohteliaasti tuijottanut jonkin aikaa häntä. Bileet kuitenkin loppuivat ilman että uskalsin mennä hänelle puhumaan, joten lähdin siitä sitten kotiin nukkumaan tämä nuori nainen mielessäni.

Lauantaina Kaapelilla jonkin aikaa oltuani menin pitämään PuuhaOskarille tanssiseuraa ja Anne oli siinä sitten tanssimassa vähän matkan päässä. Katseita vaihdettiin tanssiessa ja tätä jatkui varmaan yli puoli tuntia koittaessani keksiä tapaa lähestyä häntä jotenkin fiksusti ja kerätessäni rohkeutta.

No, Osku lähti siinä sitten tupakkatauolle ja sieltä palatessaan meni suoraan Annen luokse ojentamaan tälle tikkarin ja alkoi puhumaan niitä näitä sitten siinä samalla. Maailmani oli mennä palasiksi viimeistään siinä vaiheessa kun Osku ja Anne siirtyivät baarin puolelle juttelemaan ja totesin itselleni että tässä ei nyt enää auta perkele käyttää aikaa rohkeuden keräämiseen ja asioiden kelaamiseen vaan toimia jos niin ikinä aion tehdä.

Lähdin siis itsekin baariin, menin Oskun luokse heittämään jotain läppää jostain todella turhanpäiväisestä ja esittäydyin samalla Annelle. Jonkin aikaa kolmisteen juteltuamme Osku teki lähtöä takaisin Merikaapelihallin puolelle ja siinä vaiheessa päätin itse sanoa jääväni vielä hetkeksi baariin, jotta neiti joutuisi päättämään kumman kanssa mieluummin hengailee. No, Anne jäi mun luokseni, loppubileet menivät jutellessa, vaihdoimme puhelinnumeroita ja seuraavana päivänä sainkin tekstarin ja sovimme leffaan menosta vielä samana iltana.

---

Parempi puoliskoni nukkuu tällä hetkellä tuossa sohvalla suloisen näköisenä. Lienee aika mennä herättämään hänet sanomalla "herätys kultaseni, on aika mennä nukkumaan." 50 min päästä siirrymme toisen vuorokauden puolelle ja hän on sietänyt sen ylempänä mainitut 7kk oikkujani, huonoa käytöstäni ja sitä että olen melkoisen kaukana täydellisestä miehestä. Kiitokseni siitä.

-
-
-

edit: typoja.

[ 07 April 2002: Message edited by: @lex ]

Oman suhteen alku:
Vuonna 1998 paikallisessa hirveessä humalassa törmään pervosti tuijottelevaan punapäähän. Illan lopussa havaitsen pussailevan häntä jossain Rauman korvessa sen kotiovella. Sisään ei päässyt mutta sain puhelinnumeron. Seuraavana päivänä soitin sitten ja hän kertoi olleensa eilen hiukka liian kännissä ja erittäin varattu. No perkele mutisin jotain että ilmoittele kun et ole enää.

Kelaus syksyyn 2000 sama baari, sama baaritiski, yhtä kova humala. Sama tyttö tulee sanomaan moi, kysyy muistanko vielä ja sanoo, että nyt sopisi. Itse sanon, että mulle ei oikein sovi kun olen armeijassa. Seuraavalla viikonloppuvapaalla kyseisen tytön kaveri tulee ja antaa punatukkaisen tytön numeron ja käskee soittaa sille tai tulee turpaan perkele. No minä soitin ja jätin viestin vastaajaan vahvasti sammaltaen. Pari viikkoa kuluu ja parit kahvilareissut myöhemmin kehun tupakavereille intissä, että seurustelen. Saan paljon vittuilua siirappisuudesta mutta tässä sitä vielä ollaan yli puolitoista vuotta myöhemmin, kaunotar ja hirviö (sori Taina...).

Noh, me ihastuttiin toisiimme about 4 1/2 vuotta sitten teinidiskossa ja sillä tiellä ollaan.

Väliin mahtuu kaikenlaista mut suhde tiivistyy päivä päivältä.

Kummatkin olemme "teknohörhöjä" joten meillä on myös ihana yhteinen "harrastus".

tavattiin vuonna 1997 loka-marraskuun vaihteessa helsingissä ravintola Arkadiassa . oltiin molemmat tanssilattialla tanssimassa ja tein "klassisen" iskun (olin hieman humalassa) ja hyökkäsin tyttöystäväni kimppuun.. Tämän jälkeen loppuilta vieteltiin sohvalla enemmän lämpimissä merkeissä. Sitten saatoin hänet kotiin ja seuraavana päivänä soittelinkin ja siitä se sit lähti.. 13.7.99 mentiin kihloihin ja eletään onnelisena yhdessä..
5 v täyteen 31.10.02. päivääkään en vaihtaisi pois!

Katseltiin vaimon kanssa toisiamme n.1,5 vuotta ennen kuin edes puhuttiin toisillemme. Sittenkun me puhuttiin se tapahtu kirjastossa ja "linjana" oli (minun) "Mä aion muuttaa veden alle asumaan..." Olin tuolloin saanut idean tehdä piirustukset vedenalaista kotia varten ja olin etsimässä materiaalia rakentamisen ongelmista ja vaatimuksista.

Siitä eteenpäin oltiinkin jo toisissamme kiinni ja ei olla päästetty irti. Eikä päästetä.

vähänkö itkette


tai, itkette ja nauratte


kun, luette näitä juttujanne


joskus kuukaudentaiparin päästä


kun kaikki, onkin ohi

Täytyy tässä olla Analogian, Khatin ja muiden kovien jätkien linjoilla ja tunnustaa että tietokoneiden ja bileiden lisäksi mulla ei erityisemmin elämää ole. Ok, muutamat kahvilakeskustelut, taidenäyttelyt ja klassiset konsertit siinä välissä. Muuten menee bailuissa, koneella, koneella ja jatkoilla. Siinä sitä seurustellaan minä ja mun PC.

Mulla taitaa olla tilanne nyt sitten aika hieno kun on kaksi kultaa samaan aikaan.
N. 4 vuotta sitten tutustuttiin kultani kanssa yhteisen kaverin kautta. Ikävä kyllä, en ole saanut häntä innostumaan reiveistä tai edes konemusiikista.


...Ja sitten se toinen kulta, hänet sain n. vuosi sitten. Tehoa hänessä on 1.33Ghz, 512 MB ja 60GB.

[ 08 April 2002: Message edited by: Late ]

--

Meinas mennä taas topicit liian asiallisiksi, siksi pitää puhua (taas vaihteeksi) ihmissuhteista. Kertokaas nyt ihmiset mikä on tarina "teidän" takaa, eli missä tapasit nykyisen/entisen kultasi, oliko tilanne jotenkin tosi hassu vai huomasitko vaikka bileissä että tuolla menee tosi herkku ja pyysit ulos?

--

[ 05 April 2002: Message edited by: Saskia ]