kaikki loppuu aikanaan..??

Ei näy loppua bileissä ravaamiselle. Teen kanssa eläjät hulluiksi vanhainkodissa jos sinne asti pääsen kuuntelemalla samaa musaa ja lujaa... Hamaan loppuun asti.

Voisin ihan hyvin kuvitella itseni rollaattorin kanssa kamera kaulassa vielä kuvaamassa. Ei vaan, sitä ei tiedä. Mutta niinkuin paidassa lukee, rave forever... Ei voi luopua. Ehkä saattaa vuosien varrella (pitkän matkan päässä) bileissä käynti vähentyä tästä n.50 per vuosi tahdista. Mutta musiikkina en usko että mikään jyrää konemusan yli.

[q]Sade*:
En nyt tarkoittanut tuolla kyllä sitä että mä yhtäkkiä alkaisin kuunnella viulukonserttoja jonakin päivänä konemusiikin sijasta. Tarkoitin lähinnä sitä että alkaa tykkää tietyntyyppisestä konemusasta. Ku tähän mennessä on tuntunu et vähän kaikki menee mutta pikkuhiljaa alkaa sieltä valita niitä tiettyjä. Ja tietysti konemusiikki on musiikkimaun kehityksen huipentuma
[/q]
no me jotkut kuunnellaan viulukonserttoja nytkin vaikka ollaankin myös konemusiikki-ihmisiä.
klassinen on hyvää mut niin on konemusakin. vaikee noita on vertailla keskenään

suurin osa esim. 5v takaisista bilettäjistä on "lopettanut". en näe mitään syytä miksei nykyisille kävis ihan samalla tavalla. seurustelu, opiskelu, duuni ja muu normaali elämä tulee väliin, ja bileet on kuitenkin enemmän tai vähemmän ihan samanlaista hommaa vuodesta toiseen, joten kai siihen voi kyllästyä varsinkin kun itse vanhenee. näin olen ainakin havainnut joissain ihmisissä.

No ei varmaan ihan hetkeen..tuntuu et ei uu viel etes kunnolla alkanukkaan.

Mun bilerikkaimmat vuodet on jo taakse jäänyttä elämää. Kyllä nykyäänkin tulee käytyä välillä bileissä, mutta vain paikallisissa ja pääosin vain kavereiden järkkäämissä kannatuksen vuoksi. Ennen mua ei meinannut saada tanssilattialta millään pois, mutta nyt on hyvä jos loppu bileistä menee pari askelta ottamaan... Mielummin kuuntelen musaa ja kattelen meininkiä ja ihmisiä.*nuotti**känni*
Konemusiikkia kuuntelen kyllä vielä ja himassa aina välillä innostuu polkkaamaankin yksikseen (onpahan ainakin tanssilattialla tilaa, nykyään kun bileissä vähän ahdistaa se, ettei mahdu tanssimaan rauhassa).
Mä luulen, että suurin tekijä biletyksen lopettamiseen on se seurustelun alottaminen, kun ei voi enää päättää omista menemisistään noin vain, vaan tulee ottaa toinenkin huomioon. Tai sitten tällä Turkuun muuttamisellakin voi olla oma osansa asiaan, kun ei oo enää sitä vanhaa tuttua possea ympärillä...*uuh*

Varmaan sitten,kun konemusiikki-intohimo hälvenee ja rakastun johonkin muuhun musiikin laatuun...

se voipi olla et jos elämän tilanne antaisi periksi kävisin bileissä niin kauan kun kuntoo ja kiinnostusta löytyis. mutta Voi olla et bileissä ravaaminen loppuu hyvinkin lyhyeen mun kohdalla, johtuen tulevaisuudesta mutta tää musiikki tulee jäämään vaikkeen bileisiin enään pääsiskään, kuten orffa tuol sanoi, mikään muu musa ei potki nii hyvin ku tämä *sydän*

Hmm, niin kauan kuin hauskanpito porukassa (ja mieluiten ilman alkoholia vielä) yhteisen kiinnostuksen kera sekä liikunnallisissa merkeissä on liki parasta arjen tasaajaa ni miksipä tuota lopettamaan. Onhan tanssin hyvä vaikutus tiedetty antiikin ajoista jo. :)

Sitten ku titaanilonkkakin pettää....

Bileissä käynti saattaa kai jäädä vähemmälle sit joskus, mutta uskon että *sydän* sykkii aina konemusiikille!!

kyl mä hautaan saakka! nitrot povarissa *kuolaa**tanssittel*

Musta tuntuu ett alan jo valmiiks olla vähä liian wanha..

[q]psysex, 3.5.2004 16:48:
millon sinulle tulee aika,kun loppuu ”se”bileissä juoksu?
[/q]

Kai sekin joskus tulee muttei ihan just oo ees likellä häämöttämässä horisontissa. *verryttelee reisiään, polviaan, nilkkojaan ja lantioitaan uuteen biletykseen* *jiihaa**joo*
Kun topic oli muotoiltu noinkin siististi (eikä ' kaikki hyvä loppuu aikanaan...'), niin käännän tässä kohta ensimmäisen lehden avioelämässäni tunkion pohjalle... Toivottavasti se on viimeinen sarallaan.
Että kaikki loppuu aikanaan halusit tai et...

sitku siel ei oo ennää kaveereita, ei pysty enää juomaan kanssaihmisiään mukaviks ja kun musa vaan ei enää nappaa.

musiikkityylihän tässä ratkaisee ja niin kauan kun tämä musiikki tuntuu omalta, niin kauan aion käydä. Kyllä näyttäisi siltä, että tämä musa nyt vaan on niin vahvasti osa mua ja mun elämää ettei pysty ajattelemaan pelkästään tavis baareissa/yökerhoissa hengailua.

Vaikka musiikkimaku muuttuu jonkin verran vanhetessa niin eiköhän jonkin sortin elektroninen musiikki tuu maistumaan sinne hautaan asti. Bileissä käyminen on sitten toinen asia mikä varmasti vähenee (nytkin suht vähäistä mut ei siitä syystä ettei kiinnostaisi) mutta tuskin se ihan kokonaan loppuu, ehkä se sit jossain vaiheessa vaan muuttuu sellaiseksi, että mennään johonkin loungeen fiilistelee housea ja napsutellaan sormia ja jalka liikkuu istuessa mutta ei lattialla :D.

Ainakin kolmekybäseksi ajattelin vetää, tai niin kauan kun mielenkiintoa ja terveyttä riittää.

Never,never... Henkeen&vereen!

-Dance4Life-

ei lopu.

I'm too old for this shit :)