Michael Moore Fahrenheit 9/11
Olihan nuo Yrjön hommat jo aikaisemmin silleen jotenkin tiedossa mutta
katsottuani eilen kyseisen leffan en voi muuta sanoa kun että voi prkl.
Kusessa ollaan, kaikenmaailman kytkökset on niin syvällä että selittelyyn ei jää sijaa.
Käykää äkkiä katsomassa.
Elokuvan alussa oli hyvä kohta, Bush on menossa virkaanastujaisiin ja
t6ien sivussa on tuhansia ihmisiä, yhdessä kyltissä lukee- GOD HELP US-nuff said.
Elokuva ei kauheasti tuo mitään uutta fakaa jos on lukenut Dude, where's my countryn. Fahrenheit on varsin hyvä ja viihdyttävä dokumenttielokuva, joka onnistuu keikkumaan mukavasti funny faces-osaston ja varsinaisen tietoiskun välillä. Jos ei anna muutaman häikäilemättömän leikkauksen ja parin valheen haitata, nii kyl tää on melko megajysäys.
Tuli itsekkin käytyä katsomassa ko. pätkä ja täytyy sanoa että varsin viihdyttävä pätkä. Silmiin pistivät hieman liiallinen alleviivaus Yrjö Puskan tyhmyydestä ja ne ylipitkät herutukset kuolleiden ihmisten ruumiiden kuvilla.
Jos pystyy suodattamaan pois kaikki Mooren populistiset ja purkkamaiset mielipiteet, voi leffaa suositella kaikille.
Parasta ei kuitenkaan ole itse leffa, vaan se kun über-konservatiiviset immeiset yrittävät pakolla keksiä hyviä syitä miksi kaikki mitä elokuvassa kerrotaan olisi täyttä p*skaa! :D
IMO hieman liian osoitteleva, ja kuten sanottiin, tarpeetonta alleviivaamista.
kun itse faktat ovat noin övereitä, ei niitä mielestäni tarvitse korostaa populismilla: kyllä vähemmänkin ajattelevan jampan leuka putoo jostain noista, tossa julki tulleista läpistä.
eihän kaikki tossa mitään uutta tietoo ole, mutta asiaan enempää vihkiytymättömälle varmaan aika pudottavaa kamaa.
ihailtavaa, että elokuvaa mediana voi käyttää noinkin voimakkaana poliittisena aseena. täytyy vaan toivoa, ettei se kuitenkaan herätä torjuntareaktiota kansan syvissä riveissä ts. vaikutus olisi päinvastainen.
paniko kukaan merkille elokuvan (tiedostamattoman)nationalistista pohjavirettä? mielestäni moore esim. kuittaa irakilaisten siviilien silmittömän murhaamisen hieman toisarvoisena kuin sen, miten amerikkalaisia(sotaan lähtemään höynäytettyjä piruparkoja, joiden ainoa työllistymisvaihtoehto on ollut liittyä armeijaan) sotilaita kuolee irakissa.
paniko kukaan merkille elokuvan (tiedostamattoman)nationalistista pohjavirettä? mielestäni moore esim. kuittaa irakilaisten siviilien silmittömän murhaamisen hieman toisarvoisena kuin sen, miten amerikkalaisia(sotaan lähtemään höynäytettyjä piruparkoja, joiden ainoa työllistymisvaihtoehto on ollut liittyä armeijaan) sotilaita kuolee irakissa.
Etsi mulle amerikkalainen, joka ei pohjimmiltaan ole ylpeä amerikkalaisuudesta, ja mä lupaan etsiä sulle valkoisen hirven.
.. no mutta kuitenkin, isänmaallisuus on niin voimakkaasti iskostunut amerikkalaisten selkärankaan, että sitä on sieltä aika vaikea raaputtaa pois. Toisekseen, toi leffa on suunnattu ennen kaikkea sisämarkkinoille. Moorehan on itse avoimesti myöntänyt, että elokuvan tarkoituksena on estää yrjöpuskan uudelleenvalinta. Amerikkalaisten sotilaiden henkien hassaaminen vetoaa tähän kohdeyleisöön varmasti paljon paremmin kuin irakilaisten siviilien kuoleminen.
(Tämä taitaa olla aika universaali ilmiö, kyllä suomalaisiakin kiinnostaa paljon enemmän suuronnettomuus Suomessa tai edes Ruotsissa kuin jossakin toisella puolella maapalloa. Läheisyys ja samankaltaisuus uhrien kanssa lisää kiinnostusta ja empatiaa huomattavasti.)
En sitten tiedä miten tuossa elokuvassa irakilaiset sodan uhrit kuitataan, kun en ole sitä vielä itse nähnyt. On kuitenkin jossain määrin inhimillistä, että Moore keskittyy käsittelemään sitä asiaa, joka amerikkalaisille merkitsee enemmän.
Etsi mulle amerikkalainen, joka ei pohjimmiltaan ole ylpeä amerikkalaisuudesta, ja mä lupaan etsiä sulle valkoisen hirven.
.. no mutta kuitenkin, isänmaallisuus on niin voimakkaasti iskostunut amerikkalaisten selkärankaan, että sitä on sieltä aika vaikea raaputtaa pois. Toisekseen, toi leffa on suunnattu ennen kaikkea sisämarkkinoille. Moorehan on itse avoimesti myöntänyt, että elokuvan tarkoituksena on estää yrjöpuskan uudelleenvalinta. Amerikkalaisten sotilaiden henkien hassaaminen vetoaa tähän kohdeyleisöön varmasti paljon paremmin kuin irakilaisten siviilien kuoleminen.
(Tämä taitaa olla aika universaali ilmiö, kyllä suomalaisiakin kiinnostaa paljon enemmän suuronnettomuus Suomessa tai edes Ruotsissa kuin jossakin toisella puolella maapalloa. Läheisyys ja samankaltaisuus uhrien kanssa lisää kiinnostusta ja empatiaa huomattavasti.)
En sitten tiedä miten tuossa elokuvassa irakilaiset sodan uhrit kuitataan, kun en ole sitä vielä itse nähnyt. On kuitenkin jossain määrin inhimillistä, että Moore keskittyy käsittelemään sitä asiaa, joka amerikkalaisille merkitsee enemmän.
jep, tiedostan nämä pointit hyvin.
tulin itsekin siihen tulokseen, että yltiöpatrioottisuus on mooren tieten valitsema tyylilaji, jotta elokuvan vaikutus olisi mahdollisimman tehokas, myös 'rahvaan' joukoissa.. ja valinta lienee juuri oikea.
mutta itse siis tosiaan olin havaitsevinani jossain syvällä sellaisen hienoisen ja varmaan alitajuisen ylemmyydentunnon länsimaisesta kulttuurista verrattuna ei-länsimaiseen. elokuvasta kun sain sellaisen käsityksen, että irakilaisten siviilien silpominen ja silmitön tappaminen on jotenkin hyväksyttävämpää, kuin amer.sotilaitten.
ikäänkuin se olisi jotenkin luontaisempaa irakilaisille, tavallaan heidän kulttuurilleen jokatapauksessa ominaista.
-----
mikä siis sai minut huolestumaan, oli se, että tosiaan tiedostavilla, älykkäillä ja koulutetuilla amerikkalaisillakin on ikäänkuin sisäänrakennettuna vahva ja jopa aggressiivinen, patrioottinen arvojärjestelmä, jonka kautta kaikki asiat viime kädessä arvioidaan.
Moorehan on itse avoimesti myöntänyt, että elokuvan tarkoituksena on estää yrjöpuskan uudelleenvalinta.
Ei vaan kuten Moore totesi Conanissa jokunen aika sitten: "Bushin valinta ensimmäistä kertaa presidentiksi" tjms, viitaten viime vaaleissa tapahtuneeseen ääntenlasku sekoiluun :)
Itse leffa on vielä näkemättä, mutta innolla odotan. Lähinnä sen takia että itseäni myös kiinnostaa Mooren tapa käyttää elokuvaa poliittisena aseena. Dokumentti sinällään tuskin tarjoaa mitään uutta faktaa, mikä ei jo olisi tiedossa.
Moorehan on itse avoimesti myöntänyt, että elokuvan tarkoituksena on estää yrjöpuskan uudelleenvalinta.
Ei vaan kuten Moore totesi Conanissa jokunen aika sitten: "Bushin valinta ensimmäistä kertaa presidentiksi" tjms, viitaten viime vaaleissa tapahtuneeseen ääntenlasku sekoiluun :)
Itse leffa on vielä näkemättä, mutta innolla odotan. Lähinnä sen takia että itseäni myös kiinnostaa Mooren tapa käyttää elokuvaa poliittisena aseena. Dokumentti sinällään tuskin tarjoaa mitään uutta faktaa, mikä ei jo olisi tiedossa.
Itseasiassa nimenomaan estää uudelleenvalinta, toi sen Conan -kommenttihan oli vaan hauska läppä.
Mitä olen arvosteluja lukenut, niin myös jotain vähän erikoisempia faktojakin on tarjolla, mitkä on ainakin kriitikoille tulleet yllätyksenä. Mutta tuskimpa leffa kauheasti mitään uutta tarjoaa!
Tulipa katsottua. Onkohan se niin, että Mooren dokkarit toimii vain kerran, ja loput onkin sitten sitä samaa? Vai oliko bowling for columbine oikeasti tätä parempi pätkä?
(Varoitus: Hieman spoilereita edessäpäin!!!)
Olihan tämä ihan mukava setti vaikkei oikein tarjonnut paljoakaan varsinaisesti uutta informaatiota. Elokuva on alleviivaava ja sanoja oikein lapioidaan Bushin ja kumpaneiden suuhun, vaikka he itse äänessä ovatkin. Jotenkin noiden henkilöiden (suomen) uutisissa nähdyt puheet ovat shokeeraavampia kun tietää etteivät ne ole asiayhteyksistä irroitettuja. Lukemissani arvioissa pidettiin sotilaan äidin tuskaista tarinaa eräänä elokuvan heikoista lenkeistä, mutta mielestäni osuus oli karpoudessaan parasta muuten tilkkutäkkimäisessä elokuvassa. Huipentumahan tässä oli kuolleen pojan koskettava viimeinen kirje vanhemmilleen, joka oli ikäänkuin testamentti joka ajoi samaa asiaa kuin mitä Moorekin.
Elokuva oli kuitenkin ihan toimiva viihdepaketti, mutta toisaalta viihteen tekeminen tämmöisestä aiheesta ei taida olla kovinkaan hieno juttu. Sotajohtaja-aiheisista dokkareista edelleen mielessä on ehkä edelleen teattereissa pyörivä Errol Morrisin Fog of war (Sodan oppitunnit), johon tuli vahingossa verrattua tätä pätkää vaikkei pitäisi. Fog of warin varjossa Mooren pätkä tuntuu todella pintaraapaisevalta kyhäelmältä, jossa ensin päätetään mikä totuus on ja sitten etsitään tähän 'totuuteen' sopiva dokumenttimateriaali.
Irak-materiaali oli semmoista kuin mitä soisi televisiossakin näkyvän.
Jos haluaa siis katsoa laatudokkaria jossa ainakin itselleni ensimmäistä kertaa valotettiin todella hyvin sotien syntyä, kannattaa tsekkaa tuo fog. Ja jos haluaa katsoa koosteena kun Bush sekoilee, niin Fahrenheit. Tai mikä ettei molemmat.
Tulipas sekava elokuva-arvio tällä kertaa. :p
Mun mielestä tämä oli tosi vastenmielinen pätkä.
Ymmärrän toki hyvät tarkoitusperät ja periaatteessa on hyvä saada toistakin näkökulmaa viimein näkyviin.
Silti.. Mulle tulee yksipuolisesta, halvasta ja ainakin kohderyhmän ulkopuolista katsojaa törkeästi aliarvioivasta propagandasta paha olo - oli kohde mikä vaan.
(anteeks.. :( )
Sotajohtaja-aiheisista dokkareista edelleen mielessä on ehkä edelleen teattereissa pyörivä Errol Morrisin Fog of war
Fog of War oli kyllä i.m.o. paras dokkari pitkään aikaan :)
Etsi mulle amerikkalainen, joka ei pohjimmiltaan ole ylpeä amerikkalaisuudesta, ja mä lupaan etsiä sulle valkoisen hirven.
Siltä varalta, että moinen epäjenkki löytyy: http://www.thejump.net/hunting/3-deer-pics-6/buck-pics-11.htm ;)
Topikissa pysyen: Elokuvallisia arvoja ko. pätkällä ei mielestäni ole, kuten ei Mooren muillakaan teoksilla. Myöskin miehen tapa esittää asioita lähes pelkästään omia tarkoitusperiä palvellen häiritsee minua.
Mutta ne tarkoitusperäthän ovatkin sitten hyviä (IMO), joten on hienoa, että miehen materiaali saavuttaa näinkin suurta suosiota ja herättää keskustelua sekä jenkeissä, että muualla.
Eli periaatteessa opetus-/valistusleffoja. :)
Imo tehokkain ja toimivin osa tossa leffassa oli, kun Moore kyseli kongressin jäseniltä haluaisivatko he lähettää omat lapsensa Irakiin. Enemmän tollanen suora kontakti vallassa oleviin avaa ajatusmaailmoja kuin sekavahkot selostukset luvuista ja kimuranteista asiayhteyksistä. Paljon venytettyä hömppää jälleen mukana, mutta jos tää saa ihmisiä ajattelemaan edes jollain tapaa myös aidan toisella puolella tapahtuvia juttuja, niin ainakin jotain hyvää on saavutettu. Hyvät naurut ja muutamia uusia detaljejakin tuli tarkastettavaksi.
"..those poor BASTARDS jumping out the windows to their death.."
That's the spirit -> :laugh:
Ps. Huolestuttavaa miten suuressa roolissa God ja Allah olivat monen kuvissa esiintyneen elämässä.
Ps. Huolestuttavaa miten suuressa roolissa God ja Allah olivat monen kuvissa esiintyneen elämässä.
miksi huolestuttavaa?
I'm looking forward to Team America: World Police.
Documentarywise, there's so many other movies that at least feel like they're argumented in a more sensible manner, e.g. Noam Chomsky - Manufacturing Consent or Distorted Morality (which is more lecture than documentary), Orwell Rolls In His Grave etc.
In fact Moore appears in "Orwell..." and makes points which imho are of much more interest than a lot of the shock-value stuff he uses in his own documentaries, such as the current turnover rate of congress representatives being worse than those of Soviet Union party members...
Etsi mulle amerikkalainen, joka ei pohjimmiltaan ole ylpeä amerikkalaisuudesta, ja mä lupaan etsiä sulle valkoisen hirven.
the US of A is a exception to the rule "the smaller the country, the more patriotic its inhabitants". Without calling any names, perhaps you can think of some small countries that like to present their own flag at every opportunity.
Besides, I don't see what the point is anyhow, what's wrong with being proud of your home country? The only people who try not to be are Germans, and IMHO that's based on relatively recent historic events and how these events are treated in Western culture.
I lived in the south of the US for 5 years, and Americans have plenty to be proud of - their government is not one of those things, but you'll rarely hear an American shout "I'm proud to be represented by [xxx]" <- insert current political leader/party. You will hear "I'm proud to be an American" though, and plenty of it.
Besides, you can be sure that a large percentage of those Americans that do go to watch Fahrenheit are at least concerned with the current state of things, which is also my main critique point for Moore's work: he's preaching to the choir.
miksi huolestuttavaa?
This polarization of good vs. evil / christianity vs. islam currently being pushed by religious groups and conservative think tanks like The Heritage Foundation is extremly worrying not only because of the historical background (the crusades, etc.) but also because such logic undermines any rational analysis of the situation, which usually comes to a different conclusion than just "let's bomb the hell out of them and install our own sponsored dictator". Somebody that is inherently evil can't be redeemed or reformed, which is a drastic difference to the traditional enemy role that the Soviets played during the Cold War; after all they were "just" followers of a different ideology and could theoretically be converted.
ok, I just got the picture that samus was concerned about the fact that people simply have faith in something..
ok, I just got the picture that samus was concerned about the fact that people simply have faith in something..
Yeah, well, I am.
I'll get back to that when I've more time on my hands..or probably irl the next time I see you.
ok, I just got the picture that samus was concerned about the fact that people simply have faith in something..
Yeah, well, I am.
yep, it's dangerous 'cos people kill because of their faith.
oil is another dangerous thing. should be burned. and generally everyone who thinks or lives a bit differently. :(
yep, it's dangerous 'cos people kill because of their faith.
people generally don't go out and kill other people just because of their faith - there's almost always some high powers behind that for some reason or other use faith as basis of their argumentation why the killing needs to be done.
yep, it's dangerous 'cos people kill because of their faith.
people generally don't go out and kill other people just because of their faith - there's almost always some high powers behind that for some reason or other use faith as basis of their argumentation why the killing needs to be done.
totally agree.
if faith can't be used as a reason, something else (terrorism, security etc) is used.